Antaako 1,5-vuotiaanne teidän touhuta omia juttuja?

[Kesäkissa]

Kysymys tuli jo otsikossa. Omilla jutuilla tarkoitan esim. lehden tai kirjan lukemista, neulomista, ompelua tms., jossa pikkuinen ei välttämättä voi itse olla mukana. Meillä on puolitoistavuotias pikkukaveri, erittäin iloinen ja vilkas sellainen, joka kyllä haluaa auttaa jokaisessa kotiaskareessa mutta haluaa myös osallistua kaikkeen muuhunkin toimintaan. En siis saa tehtyä kerta kaikkiaan MITÄÄN varsinaisesti rentouttava silloin, kun hän on hereillä. En tarkoita, etteikö astianpesukoneen täyttäminen tai pyykin ripustus YHDESSÄ olisi mukavaa, mutta tekisi mieli välillä hetken ajan tehdä jotakin "omaakin".

Lehden lukeminen keskeytyy siihen, että lapsi tulee kääntämään sivua joka kolmas sekunti ja alkaa pian repiä paperia kielloista huolimatta.

Neulominen ei onnistu edes Pikku Kakkosen aikaan, koska lapsi tavoittelee itse puikkoja non stop.

Ompeleminen onnistuu ehkä 10 minuuttia siten, että lapsi on valjailla kiinni syöttötuolissa vieressä. Sen jälkeen hän haluaa pois, vaikka edessä on leluja tai vaikka annan hänelle tämän tästä tilkkuja, mittanauhaa tms. Liikkeelle on PAKKO päästä. Sen jälkeen lapsi kiipeää syliin ja alkaa söhiä sormeaan neulan alle...

Jos teillä on käytännön vinkkejä, otan ilolla vastaan! Lapsi on esikoinen ja ainoana lapsena huonosti omin päin viihtyvää sorttia. Lisäksi liikunnallisuus vaatii jatkuvaa silmälläpitoa. Olen tähän ikään asti mennyt täysin lapsen ehdoilla, mutta nyt tuntuu, että UUVUN, jos en välillä saa hetkeksi omaa tekemistä. Päivät olen töissä ja loppuillan käytän pelkästään tytön sylittelyyn ja satujen lukemiseen. Luulisi siis, ettei kyse ole vain huomionkaipuusta. Tässä välissä kuitenkin kaipaisi edes sitä lehdenlukurauhaa...

Näin yhden lapsen äitinä en osaa verrata, joten kysyn teidänkin kokemuksianne. Onko meidän lapsemme erityisen vilkas, vai onko tällaista muidenkin 1,5-v. kotona? Meneekö tämä jossakin vaiheessa ohi, vai onko aina hommattava lapsenvahti, jos meinaa esim. parsia villasukat ? Lapsi menee myöhään nukkumaan, melkein samaan aikaan kuin itse, joten illalla en enää jaksa mitään.

 

[juuei]

Ihan tutulta kuulostaa. 1½-vuotias on just tuommoinen ja muistaakseni esikoinenkin oli, ehkä jopa vielä pahempi "takiainen". Ja on muuten vieläkin, siis 3½v. Jos en tee mitään, niin saattavat touhuta yksinään/keskenään jonkun 10 min, mutta annas olla jos jotain omaa tahtoisit tehdä... Täällä palstalla pääsen käymään kun pidän molempia sylissä ja puuhapete tms päälle mediaplayeriin...

Sepä se oman ajan täydellinen puute tässä kotiäitiydessä rassaakin. Se, että pääsee yksin ruokakauppaan on jo suurta juhlaa. Itse en kehtaa pyytää ketään lapsenvahdiksi ellei ole ihan pakko. Ja joku oma harraste ei ole ihan pakko. :ashamed:

Niin ja vielä lisään, että meidän kuopus kiipeää johonkin aina kun silmä välttää ja välillä valvovan katseen allakin. Oikeasti sitä ei saisi päästää hetkeksikään silmistään. Nyplää siinä sitten. :/

 

[Aleuria Aurantia]

Ihan just samanlaista on meilläkin. Mutta on ne vaan niin hetkisen pieniä, että kohta sitä varmaan alkaa ihmetellä, että ,mihin se "vauva" hävisi, kun ei enää näy kuin vilaukselta ruoka-aikana kotona... =)

 

[Pinokkio]

Yleensä ei, mut hieman vaihtelevalla menestyksellä. Eipä taida mulla tosin noita omia juttuja ollakkaan ja ne jotka vaativat omaa aikaa( työasiat) olen hoitanut lähinnä lapsen nukkumaan mentyä, päiväunilla tai pikkukakkosen aikaan. Silloin neiti istua tapittaa vaan telkkaa ja saan yleensä ihan rauhassa touhuilla näköetäisyydellä. Kirmaa kovaa tuo meilläkin lapsi. Itse en aina jaksa perässä juosta, usein tyydyn kuuntelemaan mihin menee ja mitä tekee. Äänienkin perusteella oppii pian päättelemään mitä tekee, eikä jatkuvasti ole turhaan tarkkaamassa.
Tosin en mielestäni omaa omaa aikaa, joten sen kalastelussa en paras ole neuvomaan. Tosin en osaa sitä kaivatakkaan, vaikka joskus saalistetut hetket on hienoja, joita todella arvostaa. Siis yksi lapsi vaan minullakin.

 

[Kesäkissa]

Kiitos pikaisista vastauksista! Nyt yön yli nukkuneena tajusin vielä pari pointtia omasta tilanteestamme:

Ensinnäkin tämä tilanne on ollut sama siitä lähtien, kun lapsi vauvana lähti liikkeelle, mutta se on alkanut rassata minua vasta nyt, kun olen hiljattain palannut töihin. Aiemmin sain rentouduttua päiväuniaikaan, nykyään olen silloin vielä duunissa.

Lapsenvahdeista, todellisuudessa meillä on ollut sellainen vasta pari kertaa, kun on ollut päällekkäiset työmenot. Emme mekään siis raski sysätä lasta hoitoon pelkästään siksi, että voisimme harrastaa. Välillä tuntuu, että silloin tällöin pitäisi kuitenkin tehdä poikkeus. Tästä ainukaisesta on kuitenkin yhtä aikaa todella omistavan suojeleva ja yhtä aikaa väsynyt.

Lisää kokemuksia otetaan ilolla vastaan :wave: !

 

[Joikuliini]

Tyttö 1v7kk ja en saa edes kaffia juoda rauhassa.

 

[lenita]

Meidän 1,5 v tyttö innostuu välillä leikkimään (joka huoneessa on lelulaatikko) yksikseen, niin, että saan rauhassa katsottua TV:tä, surffailtua netissä tai luettua lehteä. Hän menee kaiken lisäksi todella aikaisin nukkumaan, joten yleensä siirrän oman rentoutumiseni vasta iltaan, jolloin minulla on omaa aikaa n. 3 h. Siinä vaiheessa olen aina niin väsynyt, etten jaksa enää tehdä mitään kotitöitä, vaan lähinnä löhöän TV:n ääressä.

Jos omaa aikaa ei muuten saa, niin kannattaa laittaa mies vahtimaan lasta ja poistua itse toiseen huoneeseen rentoutumaan.

 

[tyttelin äippä]

Hei!
Meilläkin n. 1v 2kk tyttö, joka ei anna äidille (isälle ehkä paremmin!) kuin pari minuuttia omaa aikaa kerrallaan. Tähän olen kiinnittänyt huomiota nyt parin viikon ajan. Sitä ennen sentään leikki itsenäisesti pitempiäkin aikoja. Nyt haluaa syliin lukemaan lehteä kanssani, ruokia maistelemaan syliin, kun niitä hämmentelen...
Olisi tosiaan kiva saada joskus muulloinkin hengähdystaukoja, varsinkin kun lapsen isä on iltaisinkin paljon työasioissa kiinni, vaikka kotona onkin. Olen sitten vain antanut lapsen vähän aikaa kiukutella lattialla ja sitten yrittänyt ohjata häntä omiin leikkeihin. Yleensä huonolla/hetkellisellä hyvällä tuloksella. Minkähän takia tämän ikäisiä ei saa keksimään omaa ajnkulua, joka ei olisi kuitenkaan kiellettyä tekemistä? Omat lelutkaan eivät jaksa aina kiinnostaa. Pitää varmaan laittaa ne piiloon hetkeksi ja ottaa taas esille.

 

[sai pikaseen]

Antaa eli nytkin kun imetän 2 viikkoista leikkii tuossa vieressä.tyttö on nyt 1,5v.muutenkin pystyn pieniä hetkiä oleen koneella taikka lukeen lehteä.Kotitöitä tehdään yhdessä ja olen antanut auttaa.Eipä varmaan ap:ta lohduta.Toivottavasti on ohi menevää!

 

[Mimuli]

Hei!Meillä myös erittäin vilkas poika ja "vaativakin,kiltti vauva on nyt täys termiitti Pitäneekö paikkansa helppo vauva-vaikea taapero!!!Ei mut ymmärrän tunteesi itse olen jopa "ahdistunut terveellä tavalla kun tuntuu että nykyään aikani menee vaan lapseen,omaa rauhaa ei himpun vertaa jota todella kaipais tovin.Nyt ehkä lapsemme malttaa jopa hetken keskittyä johonkin ja saan sen kahvi kupposen edes rauhassa juoda 2kk sitten tuntui toivottomalta kun kokoajan sait keksiä jotain antaa syliä ,kuulla ja olla lapsen saatavilla lähes sen 24h!Ostin muovailuvahaa+vesiväritkin hetken kiinnosti sit kiinnostus loppui nopeasti niihinkin..Mut sama ralli jatkuu myös nyt että äidin pitäis olla viihdyttävänä pellenä,taitaa meillä tulla pyrähdyksittäin näitä iilimato kausia!Jaksamisia sulle ja toivottavasti saisit edes jotenkin pyhitettyä itsellesi aikaa!Niin ja sama juttu mulla illasta olen tosi poikki poika kukkuu myöhään iltaan,välillä tuntuu et parisuhde on jo vieras sana APUAAAAAAAA ja ukko-kulta ihan paitsiossa.

 

[uusavuton]

Ei todellakaan. Tää mama repii kohta hiuksensa päästä. Ei leiki yksinään hetkeäkään,repii ja rikkoo kaiken, heittelee tavaroita ja huutaa jos ei katso siihen päin. Ihme ja kumma välillä viihtyy leikkikehässä (?!) ja mä neulon silloin.

Vähän off topic, en koskaan ymmärtänyt leikkikehävastaisuutta. Pakkohan oman turvallisuutensa takia se lapsi laittaa joskus jonnekin.. Ja jos kerran viihtyy, niin mikäs siinä - oikeasti. Täytyy aikuisenakin elää rajoitusten keskellä =)

 

[viekku]

Oletteko yrittäneet saada myöhään valvovia aikaisemmin nukkumaan? Näin saisi itselleen illasta pari tuntia omaa aikaa. Taaperoikäisellä rytminsiirto kyllä onnistuu. Meilläkin kukuttiin ennen jopa 22.30 asti ja aamulla herättiin vasta ysin jälkeen. Silloin tuntui, ettei omaa aikaa jää ollenkaan. Nykyisin herätään kasin maissa ja illalla nukkumaan viimeistään 20.30. Itse käymme nukkumaan puolen yön maissa, joten aikaa jää muutama tunti "aikuisten juttuihin".

 

[Chanel5]

Meillä neito aloitti tarhan kuukausi sitten ja on vasta 1,4kk , sitä ennen leikki yksin pitkät tovit, mutta ei enää. Tosin ymmärrän että kun olen nykyisin päivät pois niin toki lapsi vaatii kokoaikaisen huomion kun haen päiväkodista. Mutta neito on kovin väsynyt iltaisin jo 19.00 aikaan ja nukkumassa aina tasan klo 19.30 joten omaa aikaa on sitten kaikki sen jälkeen nukkumaan menoon saakka. Ja minua tietty vaivaa huono omatunto koska yhteistä aikaa on enää kovin vähän.. Usein mietin että näinkö yhteiskunta pakottaa lapset muiden hoidettaviksi. Tosin on myös omaa vikaa kun aikoinaan tuli tehtyä velkoja ja nyt ne on sitten työllä maksettava..
Mutta vastaus siis, juu ei saa tehdä mitään sillon kun neito on hereillä !

 

[Marja]

NO HALOO!! Eikö teidän lapsillanne ole kuitenkin myös isät hoivaamassa ja leikkimässä lastensa kanssa??? Meillä 1v 4kk tyttö ja ainoa; vaatii todella paljon huomiota. Meillä mies viettää tytön kanssa melkein jokapäivä KAHDENKESKISTÄ laatuaikaa johon ei äippä mene väliin"sotkemaan". Käyvät pulkkamäessä tai kyläilemässä, lukevat kirjoja jne. sillä välin saan tehdä omia juttuja tai olla tekemättä yhtään mitään
Lisäksi viemme kerran viikossa tytön mummille pariksi tunniksi; että saamme aikaa yhteisille harrastuksille ja kahdestaan ololle kunnolla.

Lisäksi pyrimme käymään jokaviikko ainakin yhdessä kokoperheen harrastuksessa Uimassa, kelkkailemassa , laskettelemassa, kalassa tms.Nämä on pieniäsuuria-juttuja, jotka auttavat meitä jaksamaan silloinkin kunse arki painaa pääle =)

Eli ohjeena antaisin, että anna isälle ja lapselle kahdenkeskistä aikaa =)

 

[helmiäinen]

Tuo on varmaan aika lailla luonnekysymys. Meidän reilu 1.5 vee ainokainen on aina viihtynyt myös yksin. Nuorempana lähinnä "luki" kirjoja yksinään, reilun vuoden vanhana saattoi lueskella esim. reilut puoli tuntia ja höpöttää omia juttujaan, nykyään leikki esim. Little People hahmoilla tms lukemisen lisäksi.. Joskus vaatii seuraa, mutta jos sanon esim. että äiti laittaa nyt ruokaa, niin jättää heti rauhaan ja touhuaa omiaan. Ja tästä tulee sitten myös huono omatunto, eli tuntuu siltä, että päivässä tulee puuhailtua lapsen kanssa aivan liian vähän.. Vaikka järki sanoo, että jos viihtyy ja osaa leikkiä yksin niin ei siihen kannata mennä häiritsemään, mutta silti on välillä huono äiti -fiilis.. Eli ei aina tunnu kivalta näinkään .

 

[Greippi]

\

NO HALOO!! Eikö teidän lapsillanne ole kuitenkin myös isät hoivaamassa ja leikkimässä lastensa kanssa??? Meillä 1v 4kk tyttö ja ainoa; vaatii todella paljon huomiota. Meillä mies viettää tytön kanssa melkein jokapäivä KAHDENKESKISTÄ laatuaikaa johon ei äippä mene väliin"sotkemaan". Käyvät pulkkamäessä tai kyläilemässä, lukevat kirjoja jne. sillä välin saan tehdä omia juttuja tai olla tekemättä yhtään mitään
Lisäksi viemme kerran viikossa tytön mummille pariksi tunniksi; että saamme aikaa yhteisille harrastuksille ja kahdestaan ololle kunnolla.

Lisäksi pyrimme käymään jokaviikko ainakin yhdessä kokoperheen harrastuksessa Uimassa, kelkkailemassa , laskettelemassa, kalassa tms.Nämä on pieniäsuuria-juttuja, jotka auttavat meitä jaksamaan silloinkin kunse arki painaa pääle =)

Eli ohjeena antaisin, että anna isälle ja lapselle kahdenkeskistä aikaa =)

Hyvä kirjoittaa noin, jos mies haluaa viettää lapsen kanssa keskinäistä aikaa. Meillä ei. Antaisin enemmän kuin mielelläni. Poika on nyt 1 v 8 kk eikä edes viihdy isän kanssa, äiti pitää saada. Ja sitten huudetaan kun ei joka hetki voi olla äidin sylissä ja äidin kanssa.

Olen töissä ja niinä muutamana iltana, kun käyn esim. jumpassa töiden jälkeen eli tulen joskus seiskan maissa kotiin, poika istuu katsomassa dvd:tä ja isä surffaa, useimmiten menossa jo toinen puolen tunnin jakso Baby Einsteinia. Eli ei tosiaan ole mitään "yhteistä laatuaikaa". Olen joskus mieheltä tätä asiaa kysellyt ja hän ei yksinkertaisesti keksi, mitä lapsen kanssa voisi tehdä. Kirjaa lukee ehkä minuutin, sitten kyllästyy. Että näin meillä.

Jaksamisia kaikille muille takertuvien taaperoiden äideille!

 

[taustalla]

Sama täällä. Poika 1,5 v on koko ajan äidin "kimpussa". En saa edes tehdä ruokaa rauhassa, kun roikkuu jalassa ja pyrkii syliin. Television katsomisesta saan vain haaveilla! Mutta annas olla, kun jää kotiin isän kanssa niin silloin leikki rauhassa itsekseen ja isä katselee telkkaria! Ravoistuttavaa! Miksi ei voi tehdä sitä minun kanssa? Vai onkohan poika vaan todennut, että isi ei kuitenkaan leiki niin turha sille on kitistä...

No, onneksi omaa aikaa on päivät töissä, jos sitä nyt omaksi ajaksi voi kutsua. Täytyy myöntää kyllä että joskus viikonlopun jälkeen tuntuu ihanalta mennä töihin, kun saa vähän aikaa istua rauhassa ilman että joku roikkuu jaloissa ja kitisee. Töissä saa ainakin käydä vessassa rauhassa! Ja iltaisin poika menee unille 20.30, joten sen jälkeen on omaa aikaa, mutta usein ollaan niin väsyneitä että painutaan itsekin unille melko pian.

Tsempit kohtalotovereille! Eiköhän se tosiaan jossain vaiheessa lopu ja ennen pitkää saadaan ihmetellä, että mihin ne takiaiset on hävinny, kun ei näy kuin ruokapöydässä, jos sielläkään...

 

[Kesäkissa]

\

NO HALOO!! Eikö teidän lapsillanne ole kuitenkin myös isät hoivaamassa ja leikkimässä lastensa kanssa??? Meillä 1v 4kk tyttö ja ainoa; vaatii todella paljon huomiota. Meillä mies viettää tytön kanssa melkein jokapäivä KAHDENKESKISTÄ laatuaikaa johon ei äippä mene väliin"sotkemaan". Käyvät pulkkamäessä tai kyläilemässä, lukevat kirjoja jne. sillä välin saan tehdä omia juttuja tai olla tekemättä yhtään mitään
Lisäksi viemme kerran viikossa tytön mummille pariksi tunniksi; että saamme aikaa yhteisille harrastuksille ja kahdestaan ololle kunnolla.

Lisäksi pyrimme käymään jokaviikko ainakin yhdessä kokoperheen harrastuksessa Uimassa, kelkkailemassa , laskettelemassa, kalassa tms.Nämä on pieniäsuuria-juttuja, jotka auttavat meitä jaksamaan silloinkin kunse arki painaa pääle =)

Eli ohjeena antaisin, että anna isälle ja lapselle kahdenkeskistä aikaa =)

Marja-hyvä, ap:n mies on kotona HOITOVAPAALLA lapsen kanssa, eli laatuaikaa kyllä löytyy heillekin . Tahtoo vain olla niin, että sitten, kun tulen kotiin, lapsi roikkuu äitin lahkeessa non stop siihen asti, kunnes menee nukkumaan. Kyllä minä tilanteen ymmärrän, mutta silti joskus väsyttää. Vessaankin tahtoo tulla mukaan, jos vaan päästän

Kiitos kaikille muille kommentoijille! Mukava kuulla, että tämä on ilmeisestikin ikävaihejuttuja. Mukavaa tuon tenavan kanssa oleminen kuitenkin on!

 

[taustalla]

Minunkaan kultamuruni ei ole antanut omaa aika sitten syntymänsä. VAuvana ei nukkunut, ei tosin kyllä nuku vieläkään hyvin ja päiväsaikaan on äidin pikkuapuri ja takiainen kaikessa. En muista milloin olisin käynyt esim. vessassa yksin Niin ja siis olen yh.

 

[marmakka]

Helppo vauva-vaikea taapero tuntuu ainakin meillä todellisuudelta. Tyttö oli itse aurinkoisuus ja helppous vauvana. Nyt taaperona roikkuu koko ajan äiskän kimpussa tai vetää kamoja kaapeista tms. Tyttö nyt siis melki 1,5v. Käyn töissä, ja vapaa-aika kuluu täysin tytön perässä juoksemiseen. Jos yrittää tehdä ruokaa tai siivota, niin tyttö tyhjää kaappeja edellä. Kiellot kyllä tietää, ja johdon mukaisesti haetaan pois pahan teosta, mutta eipä tuo siitä välitä.

Kirjat ja valokuvat ovat meillä huippuviihdettä. Joskus voidaan istua ja lueskella puoli tuntiakin kerralla.

Odotan innolla sitä aikaa, kun saa juoda kahvin ilman, että pitää vahtia tytön syömisiä tai tekemisiä. Tää vissiin kuuluu tähän ikään... :/