anopit

Koska täällä on niin tylsää eikä uusia puheenaiheita juuri ole, esitänkin kysymyksen mikä on anoppinne "tekojen tai sanomisten huippu"?
Ovatko ne niitä "perinteisiä" anoppeja jotka ovat aina oikeassa ja vähintääkin samassa arvossa lapsellenne kuin te itse vai mukavia? Onko joitakin, jotka eivät edes tunne tai tiedä anoppiaan?

Anopeista jos joistain, nimittäin kuulee mitä hauskempia juttuja...
Tai loukkauksiakin mutta täällä niitä on mukava hehkuttaa ja päästää paineitaan pois jos se on tarpeen.

 

ei tämän palstan ikäisillä ole juuri anoppeja :x anoppikokelaita ehkä paremminkin... T:27-vuotias

 

\

ei tämän palstan ikäisillä ole juuri anoppeja :x anoppikokelaita ehkä paremminkin... T:27-vuotias

Eipä aina vanhemmillakaan ole anoppeja,vaan niitä anoppikokelaita

 

\

ei tämän palstan ikäisillä ole juuri anoppeja :x anoppikokelaita ehkä paremminkin... T:27-vuotias

pilkunnussia... Meikäläisen "anoppi" on lohkaissut aika useastikin kaikkea pientä kivaa... Lähinnä arvostellen sitä miten puen poikamme..
Kaiken huippu oli tapaus, kun oltiin pojan kanssa ensi- ja turvakodilla unikoulussa. Oltiin tietenkin kaikkemme tehty että poika nukkuisi normaalisti ennenkuin mentiin apua hakemaan. Noh, rakas anoppini sitten eräs ilta soitti minulle sinne ja kertoi miten hän oli jutellut entisen miehensä siskon kanssa meidän pojan nukkumisista. Olivat kuulemma tulleet siihen tulokseen että meillä on liikaa aktiviteetteja iltaisin, siksi poika ei nuku yöllä! Parasta tässä on se että anoppi kävi siihen aikaan (ja edelleenkin) meillä ehkä kerran kuukaudessa, joten ei tiennyt meidän päivärytmeistä mitään \|O

 

\

\

ei tämän palstan ikäisillä ole juuri anoppeja :x anoppikokelaita ehkä paremminkin... T:27-vuotias

pilkunnussia... Meikäläisen "anoppi" on lohkaissut aika useastikin kaikkea pientä kivaa... Lähinnä arvostellen sitä miten puen poikamme..
Kaiken huippu oli tapaus, kun oltiin pojan kanssa ensi- ja turvakodilla unikoulussa. Oltiin tietenkin kaikkemme tehty että poika nukkuisi normaalisti ennenkuin mentiin apua hakemaan. Noh, rakas anoppini sitten eräs ilta soitti minulle sinne ja kertoi miten hän oli jutellut entisen miehensä siskon kanssa meidän pojan nukkumisista. Olivat kuulemma tulleet siihen tulokseen että meillä on liikaa aktiviteetteja iltaisin, siksi poika ei nuku yöllä! Parasta tässä on se että anoppi kävi siihen aikaan (ja edelleenkin) meillä ehkä kerran kuukaudessa, joten ei tiennyt meidän päivärytmeistä mitään \|O

\|O \|O \|O \|O \|O ärsyttävää!!!!!!!!!!
mun anoppi (kokelas) sanoo kokoajan et älä anna sen lapsen olla liikaa sylissä, ettei totu :headwall:
ja sairaalassa tokas, että hyvä etteivät päästä sua vielä kotiin :headwall:

 

Tosi törkeetä...
Mitä hyviä letkautuksia olette sanoneet takaisin??

 

mä en kyllä oo enää vähään aikaan tänne kuulunu mutta...
mun anoppi on siis aivan hulluna lapsiin. se on perhepäivähoitaja ollu ikänsä. mun mies on se ainoa poika, ja sille kaikki kaikessa, mistä on välillä ollu sanomista mutta.... eli siis, kun sen ainoa poika on sen ainoa mahdollisuus saada lastenlapsia, se oli onnesta soikeena ku kuuli että mä oon raskaana. mä oon siis sen rakas rakas miniä, joka on antanu sille niin kertakaikkisen ihanat lapset! se ei voi kieltää multa mitään....
nojoo, on se mukava ja tullaan loistavasti toimeen. välillä se on kännipäissään laukonu erinäisiä totuuksia siitä, kenelle sen poika kuuluu ja kuinka SE on sen äiti ja SEN oma poika sitä ja tätä..... mutta, toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. lopun aikaa se on erittäin ihana. =)

 

Minäkään en.. no, oikeastaan mitenkään kuulu tänne(yli 20, vasta haaveilija). Tulinpahan kuitenkin kurkkimaan.

Meikäläisen tuo anopinkokelas on kyllä raastanut hermoja. Vinkuu meiltä rahaa (myös mun opintotukia! :kieh: ) Se myös jaksaa selittää kuinka mä en saa tulla niiden (sen ja poikansa) välejä sotkemaan, että sitten sekään ei sekaannu meidän suhteeseen. (Yeah, right!) On se (kännipäissään, niinkuin se tuntuu aina olevan) pojalleen sanonut, ettei sen kannattaisi mun kanssa seurustella. (Tämä sen takia, kun poikkarini oli sanonut sille, etten välitä sen humalatiloista, vaan lähinnäkin ehkä pelkään)
Viimeksi se nyt alko raivoomaan mulle (kun luin hesaria, enkä puhunut sen kanssa/ kuunnellut sen ylirivoja juttuja ja muita ällöttävyyksiä) että mun pitäisi tulla toimeen muidenkin kuin sen kanssa, ja että aina pitää puhua, ja että mun pitää kasvaa..

Niin..
Ja sitten se itkee pojalleen, kun ei ole kännykässä ei ole saldoa jäljellä, ja ei ole varaa siihen ja tähän ja tuohon.. Ja samalla sitten juo vikatkin rahat, ja asuu ylikalliissa yli-isossa kämpässä, eikä sieltä suostu muuttamaan pois.
Tasaisin väliajoin (aina kun on humalassa, ja saldoa riittää) soittaa pojalleen, haukkuakseen tämän, ja jos ei saa sympatiaa, niin vollaa "menenpä tästä tappamaan itseni".

Kyllä, olen kehittänyt aika vahvat antipatiat tuota eukkoa kohtaan.

muoks.
Niin, ja ehkä vielä joskus opin sanomaan sille jotain vastaankin. "Sinä typerä juoppoakka, toivon että kuolisit.." Aina yhtä fiksua...

 

Osanottoni!

 

Ihana anoppini tokaisi vuosi sitten jouluna, että kyllähän sen heti huomaa että esikoisellani on päässä vikaa. Käyn kuulemma turhaan pojan kanssa puheterapiassa, koska tollaiseen vikaan ne ei kyllä siellä osaa auttaa. Pojallani on siis ollut syntymästä asti liian kireä kielijänne ja sen takia kirjaimet eivät oikein muodostuneet ennen leikkausta. Sillon meinasin vääntää anopilta niskat nurin. Anoppi ei ole esikoisen isoäiti, mutta kyllä huoletti kun tytär syntyi vuosi sitten. Tytössä ei kyllä kuulemma ole mitään vikaa.

 

\

Ihana anoppini tokaisi vuosi sitten jouluna, että kyllähän sen heti huomaa että esikoisellani on päässä vikaa. Käyn kuulemma turhaan pojan kanssa puheterapiassa, koska tollaiseen vikaan ne ei kyllä siellä osaa auttaa. Pojallani on siis ollut syntymästä asti liian kireä kielijänne ja sen takia kirjaimet eivät oikein muodostuneet ennen leikkausta. Sillon meinasin vääntää anopilta niskat nurin. Anoppi ei ole esikoisen isoäiti, mutta kyllä huoletti kun tytär syntyi vuosi sitten. Tytössä ei kyllä kuulemma ole mitään vikaa.

uskomatonta