Anopista

[kuu]

Yritän kirjoittaa lyhyesti mikä on tilanne.
Miehen vanhemmat eronneet, kun mies oli pieni (jtn 4-v). Miehen oikea isä sokeutui ja alkoholisoitui pahasti, mätti anoppia joskus turpaan ja anoppi lähti. Anoppi otti heti uuden miehen. Tämä uus mies sitten "kurinpitona" löi miestäni, kunnes tämä oli tarpeeksi iso panemaan vastaan. Anoppi oli kuin ei tietäisikään. Nykyään anopin mies vaan puheissaan halveksii ja nälvii miestäni, kun ei voi enää lyödä.

Minä en luonnollisestikaan tästä anopin miehestä tykkää, toimeen olen kuitenkin yrittänyt tulla. Mutta nyt anoppi sanoi minulle, että minä "hyljeksin" hänen miestään, enkä päästä häntä vauvamme (6kk) lähelle. Onko tämä ihme? Minusta on muutenkin kuulemma tullut tyly, enkä tervehdi jne. Sanoin, että minusta anopin mies ei ole ollut reilu minun miestäni kohtaan. No, siitäpä soppa syntyi, eikä asia ratkennut oikein millään lailla.

Muutenkin anoppi sanoi, että "Kyllä teidän nyt jo pitäisi jättää vauva (hänelle) hoitoon." Nähnyt siis vauvan n.6 kertaa :S Ja on tässä kaikkea muutakin. Anoppi ei tykkää, kun vauvalla minun sukunimi. Eikä tykkää vauvallemme antamastamme hellittelynimestä jne jne.

En oikein tiedä, mitä tällä kirjoituksella hain. Jos jollain olisi samanlaisia kokemuksia, varsinkin tuollaisista anopin miehen kaltaisista ääliöistä, niin ois mielenkiintoista lukea.

 

[piia]

Meillä tasan samanlainen tilanne. Eipä oikeastaan mitään lisäämään.

En vain voi ymmärtää, kuinka mieheni äiti pystyy rakastamaan miestä, joka on ollut väkivaltainen hänen poikaansa kohtaan. Ties vaikka olisi anoppiakin kohtaan, mutta anoppi on kuin ei mitään koskaan kellekään olisi tapahtunutkaan. Manipuloiva mies, anoppi ei edes pystyisi irrottautumaan.

 

[ap]

Minäkään en oikeasti todellakaan pysty ymmärtämään miten anoppi on voinut vaan sivusta seurata kuinka miehensä pahoinpitelee anopin lapsia :S Vaikka anoppia se ei haittaisi, niin minua haittaa. Anoppi oli vaan sitä mieltä, että on miehessä ollutkin vikaa. (Villi lapsi/teini.) Olen jo päättänyt ja miehelle ilmoittanut, että meidän vauva ei sinne hoitoon mene. En halua, että anopin mies "vähän pitää kuria" meidän vauvalle.

 

[pöö]

En minä uskaltais antaa lasta tuommoselle mummolle hoitoon. Jos ei ole osannut suojella omaakan lastaan eikä myönnä että isäpuoli on tehnyt väärin niin ei hän suojele teidänkään vauvaa.

 

[ap]

Unohdin siis kirjoittaa, että miehellekin ilmoitin, että meidän vauva ei tod. ole menossa sinne hoitoon. Ei nyt, eikä myöhemmin.

 

[piia]

Meillä on sovittu miehen kansa yhteisymmärryksessä, että hoitoon voi anopille mennä, mutta vauva ei hetkeäkään yksin anopin miehen kanssa ja yökylään en sinne laske.

Pahalta vaan tuntuu katsoakaan tätä anopin miestä, kun tietää mitä hän on minun rakkaalle miehelleni joskus tehnyt.

 

[ap]

Minä taas en pysty luottamaan anoppiin yhtään, että isompaakaan lasta hänelle jättäisin hoitoon. On siis kova ottamaan kuppia myös, kuten miehensäkin.

Minusta kans tuntuu pahalta ja pahalta tuntuu katsoa anoppiakaan, kun on sen kaiken antanut tapahtua.

 

[piia]

Luulenpa, että tässä teidän tapauksessa on kyse samasta asiasta kuin meidän. Mies on manipuloiva, osaa puhua anopille niin, ettei anoppi enää erota oikeaa ja väärää. Antaa kaiken anteeksi uudelleen ja uudelleen. Mieheni äiti on ollut eroamassa miehestään monta kertaa, mutta aina se mies on keplotellut itsensä takaisin.

Alkoholin käytöstä johtuen ymmärrän, ettet halua antaa lapsiasi hoitoon heille ollenkaan. (Meillä ei onneksi alkoholiongelmaa ole kummallakaan heistä) Mutta älä rankaise anoppiasi hänen miehensä tekosista, anoppisi on kuitenkin lastesi mummo. Ota anoppi joskus teille ja pyydä tulemaan yksin, jotta hän voi kuitenkin viettää aikaa lastenlastensa kanssa.

 

[piia]

Iskusilmähymiö ei kuulu tekstin sekaan, en tiedä mistä tuli.

 

[ap]

En tiedä kovin tarkalleen minkälaista anopin & miehen yhteiselo on. Kaksi yläaste-ikäistä lasta heillä on. Joskus pari vuotta sitten heillä kuulemma oli jokin kriisi ja mies on kuullut silloin äitinsä (humalassa/krapulassa) sanovan eroavansa miehestään. Vaan eipä ole eronnut.

Niin, mummohan anoppi vauvallemme kaikista huolimatta on. Ja kyllä meille sopii tulla kylään, vaikka sen miehenkin kanssa. Mutta yksin eivät vauvan kanssa voi jäädä. Minusta minulla on sen verran "oikeus rankaista" anoppia. Ja kyse on siis suoraan luottamuksen puute, johon minulla mielestäni on hyvät perusteet.

 

[piia]

Tietenkin sinulla on oikeus, rakastavana äitinä suojelet lapsiasi ja ymmärrän sinua hyvin. Hankala tilannehan tämä meilläkin on, ei korjaannu ennen kuin anoppi eroaa miehestään. Niin kamalasti kuin se onkin sanottu...

 

[ap]

Kiitos Piia vastauksista ja tuesta, tuli heti pikkuisen parempi mieli!! Vaikka kamalaa, että teilläkin tällainen tilanne. :/

 

[piia]

Ei mitään, muakin helpottaa tietää, etten ole ainoa joka rajoittaa anopin oloa lasten kanssa. Vaikka tosiaan eihän se kivaa ole, että tällaista maailmassa tapahtuu kenellekään. Mutta hyvä tietää ettei me olla yksin