Annetaan kissa

["Epätoivo"]

Nyt kun lapset on poissa jaloista, niin ajattelin käyttää ajan hyväkseni ja siivota.
Mutta siitä ei tule yhtään mitään tuon kissan ansiosta.
Sitä mukaa kun mä saan kerättyä tavaraa lattialta, se hyökkäilee erinäisten asioiden kimppuun ja levittää ne takas ympäri huushollia. Ja millä vauhdilla. Ihan kuin joku heittäis jonkun pommin aina keskelle huonetta, kun tuo kissa ilmestyy.
Ja kun mä kuljen, ihan sama minne, ottaa kissa hillittömän spurtin koska sen on pakko ohittaa mut ja olla ekana paikalla, missä se sitten lieneekin. Ja se ei juokse mun ohi kaukaa, vaan ihan vierestä niin että on pakko katsoa jalkoihin samaan aikaan ettei kompastu siihen pirkaleen kissaan.
Ja kun mä avaan oven, ihan sama minkä oven, vaatekaapin ovi, vessan ovi, astiakaapin ovi, eteisen ovi, you name it, on kissa siinä. Ennenkuin ehdit kissaa sanoa, se on livahtanut ovesta sisälle.
Ja nyt kun tulin tähän enkä siis yritä siivota, juoksee kissa edes takas ja ruttaa kaikki matot rullalle ja pois paikoiltaan.

Siis aargh!!!!

:headwall:

Voisko joku ottaa tuon päivähoitoon, niin mä saisin joskus edes siivottua?!!

 

[dfvdfv]

Hehhee.. kissa haluaa osallistua !!
Meillä kanit tykkää imurista ja kulkee sen perässä kun imuroi - ja sit pitää koko ajan olla toisen vahtimassa, ettei kani pääse puremaan imurin johtoa. Lakaisemiseenkin kanit tahtovat osallistua, harjaa on niin kiva pureskella.
Ja auta armias, kun yrität väistää paikallaan olevaa kania, niin eikös se säntää juuri siihen mihin olet jalkaasi laskemassa. Välillä tulee mieleen, että noi pitäis sulkea häkkiin kun siivoaa..

 

[v]

! Ei sun auta kuin sulkea se kissa kylppäriin siksi aikaa tai istua alas ja leikkiä sen kans niin kauan että se väsähtää. Ihanalta tapaukselta kuulostaa. T. 8 kissan omistaja

 

["epätoivo"]

Joo, tosi ihana tapaus se onkin.. :/
Aamuisin se ei anna nukkua yhtään pitempään kuin vartin yli viiteen (on kai tottunut siihen että mun kello soi sillon, mutta vapaapäivinäkään ei saa nukkua). Se tulee ihan naaman viereen ja kehrää niin että tärykalvot räjähtää. Se yrittää tulla puskemaan nenää, nuolla poskea ja jos siltä koettaa piiloutua peiton tai tyynyn alle, se kaivautuu sinne jokatapauksessa. Ensin tulee tassut jotka tunnustelee tietä ja perässä kissa. Ja se ei luovuta, ennenkuin nousen ylös. Ja kas, kun mä nousen silmät sikkurassa kahvin keittoon, niin kissa menee tyytyväisesti nukkumaan.
Tosi ihanaa.

 

[Tepadj]

Koulutusta, koulutusta... :headwall:

 

[mieleentuleeettä]

saako tarpeeksi huomiota? hellyyttä ja leikkiä? itsellä kissat käyttäytyy noin, kun haluaa paijausta tai leikkikaverin.

 

["vieras"]

ota kisulle kaveri

 

[katri17@jippii.fi]

Minkä kokoinen kissa (paino/ kg) tärkeä minulle, minkä värinen, minkä ikäinen?
Onko steril-kastr. tehty?
Ajattelen hankkia kissan.

 

["hih"]

Ja jos siirrät jonkun huonekalun, koska haluaisit imuroida sen alta, niin kissa ehtii imuroimaan sen ennen kuin ehdit hakea imuria. Eli kissamenee sinne pölyn ja ruoanmureneiden keskelle tottakai.

ja nytkin on matto rutulla kissan jäljiltä mutta ei jaksa suorstaa.

 

["vieras"]

IHANA! Kuulostaa mukavalta kissalta... Voi, kun mullakin olis.... vaan pitäis laittaa ukko ulkoruokintaan!

 

["popp"]

Alkuperäinen ketju ei ole ihan tuore, mutta mä voin vaihtaa kissaan, joka asuu täällä meillä, mutta saattaa pysyä viikonkin niin, etten näe siitä muuta elonmerkkiä kuin paskat laatikossa ja tyhjän ruokakupin. Ja tietysti kauhean määrän karvoja lattialla. Se ei kai erityisemmin pidä minusta, miehen luo se hiipii salaa iltaisin. Noloa välillä, kun vieraat kyselevät, että "missäs se teidän kissa on?"

Ja se on sentään SISÄkissa...

 

["Kenguru"]

Kiitos nauruista Terveisin kahden kissan omistaja, tuttuja juttuja täälläkin siis, varmaan siksi nauroinkin vedet silmissä

 

["Kenguru"]

[QUOTE="popp";23068223]Alkuperäinen ketju ei ole ihan tuore, mutta mä voin vaihtaa kissaan, joka asuu täällä meillä, mutta saattaa pysyä viikonkin niin, etten näe siitä muuta elonmerkkiä kuin paskat laatikossa ja tyhjän ruokakupin. Ja tietysti kauhean määrän karvoja lattialla. Se ei kai erityisemmin pidä minusta, miehen luo se hiipii salaa iltaisin. Noloa välillä, kun vieraat kyselevät, että "missäs se teidän kissa on?"

Ja se on sentään SISÄkissa...[/QUOTE]

Ei vitsit tällekin tarinalle !

 

["vieras"]

Tuli ikävä mun kissaani!

Se oli läheisriippuvainen ja v-mäinen ämmä vuorotellen, vaihtoi sujuvasti roolia. Jos mä menin sohvalle yksin tai siis kaksin suklaarasian kanssa ja olisin mielelläni ottanut viereeni edes kissan, tämä rouva hiipi hyvin nopeasti lempipaikalleen, minun lempipehmoleluni päälle nukkumaan. Sanomattakin kai selvää, että se tiesi ettei siellä saisi olla koska inhosin niitä karvoja joita oli koko pehmolelu täynnä.

Sitten taas kun tuli aamu ja olisi ollut kiire lähteä johonkin, kissa nukkui laukkuni päällä, aamukahvipöydässä lehden päällä, venytteli ja oikoi, puski ja kehräsi että huomioi mut! Bravuuri oli piiloutua vaatekaappiin mikä oli täynnä mustia vaatteita ja mihin en voinut kissaa jättää koko päiväksi. Siellä silmät kiiluivat hyllyn perällä kun arvon kissa odotteli, että millä herkulla emäntä täältä tänään mut houkuttelee.

Olin tuolloin sinkku ja parhaan ohjelmanumeronsa tämä rouva esitti jos sattui joku uusi tai vähän vanhempikin tuttavuus tulemaan kylään. Kun miesystäväni yritti tehdä ystävällisesti tuttavuutta kissan kanssa, se vain pörhisteli ja pakeni paikalta salamannopeasti. Mutta sitten: jos vetäydyimme makuuhuoneeseen ja laitoin oven kiinni rauhan takaamiseksi, kissa kaivautui piilostaan ja alkoi hyppimään kahvaa vasten niin, että ovi joko aukesi tai räminä takasi sen ettei mistään mahdollisesti suunnitellusta kanssakäymisestä tullut mitään. Joskus nauratti mutta joskus otti hieman päähänkin. Makuuhuoneeseen päästyään kissa asettui tyytyväisenä sängyn jalkopäähän ja odotti ylpeän näköisenä silityksiä.

Kissat on kyllä ihania.