AMERIKANSTAFFORDSHIRENTERRIERI

Onko jollain?? Kertoisiko mulle rodusta kaiken?

 

Mulla ei oo mutta mun siskolla on jo toinen sellainen. Ihanan ruma, söpö, seurallinen, hyvä lenkkikaveri, sisukas ... Kaikin puolin ihan kelpo koira. Ovat yleensä kai aika terveitä, siskoni ekalla koiralla tosin oli iho-ongelmia.

 

Osaako joku kertoa suhtautumisesta toiseen koiraan? Lapsiin? jne.

 

Naapurin amstaffi puri lenkillä vastaantulijaa.Taitaa olla aika yleisesti "pelottavan" koiran maineessa,joten varmaan sellaisen omistaja voipi saada paheksuntaa myös?!
Minun mielestä kivan oloinen koira,hieman itsepäinen ja tyhmän oloinen mun makuun kylläkin.

 

tarvii ainakin hyvän peruskoulutuksen.soita jollekkin kasvattajalle se osaa kertoa rodusta ja osaa sanoa sopiiko rotu teille

 

minä vielä ehkä joskus semmoisen hankin.. Vähän vaan arvelluuttaa sairastelut.. Fiksuja koiria ovat. Tosin ei tule helposti vieraiden koirien kanssa juttuun.

 

Käy rotuyhdistyksen sivuilla. Löytyy kyllä googlella. Raju menneisyyshän tuolla on, mutta nykyisin lupsakka seurakoira omalle perheelle. Yleensä avoin ja ystävällinen, mutta verissä on tuo menneisyys. Hyvän koulutuksen tarvii.

 

Täytyy googlettaa ja lukea sieltä... Käytännön kokemukset on aina aidomman tuntusia kuitenkin. Siksi kyselen.

 

Kaverin siskolla on ko. koira, ja heillä on myös lapsia sekä muita koiria. Kipukynnys on kuulemma aika korkea, joten kestää uskomatonta retuutusta... Suhtauduin hiukan varauksella kun kuulin että ovat hankkimaa sellaisen, onneksi omistajalla kuitenkin paljon kokemusta erilaisista koirista. Hyvin on mennyt heillä.

 

Energinen erittäin lauma rakas otus

 

Meillä ollu sellainen.. vainaa jo, valitettavasti, vanhus kun oli..
Ihana koia. kotona säyseä, lempeä, helppo, lastn paras kaveri.
Lenkillä vaikeampi, kun uroksena ei sietänyt muita koiria, eli aina sai varoa kaikenmaailman fifejä, jotka vapaana viipotti häntä heiluen vastaan..
Mut siitä huolimatta, heti kun vain elämä sellaisella mallilla, että eläimellekkin riittää tarpeeksi aikaa, otan samanmoisen.
Eli ihana, mutta vaatii koulutusta ja omistajalta luonnetta olla isäntä ulkona. Rakastettava rotu!

 

Vielä kysyn että ... tuleekohan uros kuitenkin toimee nartun kanssa kotona?

 

Vielä kysyn että ... tuleekohan uros kuitenkin toimee nartun kanssa kotona?

yleensä tulee minkä rotunen tahansa toimeen vastakkaisen sukupuolen kans kunhan se koko stemmaan kans

 

Vielä kysyn että ... tuleekohan uros kuitenkin toimee nartun kanssa kotona?

yleensä tulee minkä rotunen tahansa toimeen vastakkaisen sukupuolen kans kunhan se koko stemmaan kans

Ok, kiitos

 

IIIHANIAAAA! Eli meillä jo toinen... Ensimmäinen jouduttiin lopettamaan reilu vuosi sitten. Pari kuukautta pystyttiin elämään ilman, mutta sitten löytyi niin ihana pentu, että oli pakko ostaa - ja oli jo niin ikävä tahvoja Molemmat uroksia, eikä ongelmia muiden urosten tai narttujen kanssa. Enemmänkin ongelmia on siitä, kun näiden mielestä kaikki koirat on niin ihania, että aina pitäisi jäädä leikkimään ja kaikki ihmiset on liikkeellä vain sen vuoksi että ne haluaa rapsuttaa ja paijata... Mutta joo - paheksuntaa ja kommentteja tulee ihmisiltä, joita jo pelkästään koiran ulkonäkö tai luetut jutut pelottavat. Maine on kärsinyt, mutta ihania ovat! Kasvattaja on hyvä valita tarkkaan!!


Laitoin aiemmin tänään tänne koiragalluppiin seuraavan kommentin:

Ihana, äärettömän lapsi- ja koiraystävällinen, ikuinen vauva, leikkisä ja hyväntahtoinen. Todella ihmisrakas - suukottaa kaikki tervetulleiksi (kunhan ei tule luvatta...). Eikä hauku/räksytä turhia, vaan on pääasiassa hiljaa. "Maailmaa syleileviä" tapauksia olleet ainakin meidät amstaffit
Tarvitsevat hyvän koulutuksen ja koirakontakteja, sekä riittävästi liikuntaa ja virikkeitä - näitähän kaikki koirat rodusta riippumatta tarvitsevat. Ovat todellisia koti- ja perhekoiria, sillä kaipaavat seuraa eikä mikään korvaa omaa perhettä.
Ja näillä on aivan valloittava hymy, joka ulottuu korvasta korvaan!!
En suosittele kuitenkaan ensimmäiseksi koiraksi, sillä voimaa on kuin pienessä kylässä. Koiran kouluttaminen vaatii ylipäätään koiran "lukemisen" taitoa, ja se korostuu näiden koulutuksessa ja kasvatuksessa.

 

Meillä staffi,ihana perhekoira . Rakastaa lapsia,leikkimistä ja kestää kolhuja. ei tämä nyt ihn sama koira oo,mut luonteessa samaa.

 

Ihania kommentteja Mun koirakuume tätä rotua kohtaan vaan kasvaa

 

Ihania kommentteja Mun koirakuume tätä rotua kohtaan vaan kasvaa

missä päin sä vaikutat?

 

Meillä on amstaffi
Ja haluisin toisen tai sitten staffin tai dogon..
Lapsirakkaita kaikki tietämäni amstaffit,paljon riittää energiaa ja kova päisiäkin ne ovat,mutta rakastan rotua ylikaiken
Sopii ihmiselle joka haluaa tehdä "töitä" koiran kanssa..

 

Mitenhän yleisesti toimeentuleminen vieraiden, samaa sukupuolta olevien koirien kanssa?

Yksi koirapuistotuttu on joku aika sitten hankkinut tuollaisen pennun.

 

Mitenhän yleisesti toimeentuleminen vieraiden, samaa sukupuolta olevien koirien kanssa?

Yksi koirapuistotuttu on joku aika sitten hankkinut tuollaisen pennun.

Suurin osa mun tuntemista tulee toimeen myös samaa sukupuolta olevien kans kunhan se toinen ei yritä turhaan alistaa, mut tää on joka rodussa hyvin yksilöllistä ja hormoonitki siihen vaikuttaa.

 

Mitenhän yleisesti toimeentuleminen vieraiden, samaa sukupuolta olevien koirien kanssa?

Yksi koirapuistotuttu on joku aika sitten hankkinut tuollaisen pennun.

Suurin osa mun tuntemista tulee toimeen myös samaa sukupuolta olevien kans kunhan se toinen ei yritä turhaan alistaa, mut tää on joka rodussa hyvin yksilöllistä ja hormoonitki siihen vaikuttaa.

En juuri tunne koko rotua, yhdellä kaverilla on kaksi tuollaista, uros ja narttu ja hän on aika tarkka noista muiden koirien kanssa seurusteluista. Kumpaakaan ei päästä vapaana touhuamaan samaa sukupuolta olevien kanssa ja eri sukupuolesta kun on kysymys niin silloinkin on aika tarkkana vieressä kun ei halua ottaa mitään riskejä.

Tämä uusi pentututtu (narttu) on taas perheessä jossa on jo ennestään narttukoira ja jotka pitävät tuollaista koirapäiväkotia, eli heillä on hoidossa muutamia vieraita narttuja samassa kerrostaloasunnossa. Elikkä siinä ilmeisesti luotetaan vahvasti että toimeen tullaan myös samaa sukupuolta olevien kanssa.

 

Mitenhän yleisesti toimeentuleminen vieraiden, samaa sukupuolta olevien koirien kanssa?

Yksi koirapuistotuttu on joku aika sitten hankkinut tuollaisen pennun.

Suurin osa mun tuntemista tulee toimeen myös samaa sukupuolta olevien kans kunhan se toinen ei yritä turhaan alistaa, mut tää on joka rodussa hyvin yksilöllistä ja hormoonitki siihen vaikuttaa.

En juuri tunne koko rotua, yhdellä kaverilla on kaksi tuollaista, uros ja narttu ja hän on aika tarkka noista muiden koirien kanssa seurusteluista. Kumpaakaan ei päästä vapaana touhuamaan samaa sukupuolta olevien kanssa ja eri sukupuolesta kun on kysymys niin silloinkin on aika tarkkana vieressä kun ei halua ottaa mitään riskejä.

Tämä uusi pentututtu (narttu) on taas perheessä jossa on jo ennestään narttukoira ja jotka pitävät tuollaista koirapäiväkotia, eli heillä on hoidossa muutamia vieraita narttuja samassa kerrostaloasunnossa. Elikkä siinä ilmeisesti luotetaan vahvasti että toimeen tullaan myös samaa sukupuolta olevien kanssa.

En kyl uskaltais ihan noin avoin olla vieraiden koirien suhteen oli sit kyseessä mikä rotu tahansa.

 

Meillä entinen amstaffi oli uros, ja urokseen päädyimme uudenkin kanssa. Hyvin on tultu toimeen muiden urosten kanssa. Entisen "paras kaveri" oli lähistöllä asunut dopperi-uros (josta myös on jo aika jättänyt...). Lisäksi kaverina pyöri sakemanni-uros ja corkki-uros. Hyvin tuli toimeen sekä tuttujen että vieraiden koirien kanssa. Pari kertaa "otti turpaan" jopa lähistöllä asuvalta hoffelta, eli ei itse hyökännyt edes siinä vaiheessa kun toinen tuli päälle, vaan pyrki välttämään tappelua.
Uusi tapaus on vielä pehmeämpi, mutta myös vasta reilun vuoden ikäinen. Nyt kaveripiirissä ylimpiä ystäviä on kaksi corkki-urosta, yksi tanskantoope-uros, sakemanni-uros jne.
Edelleen kuitenkin painotan koulutuksen merkitystä, ja sitä että koira tottuu muihin koiriin (sekä uroksiin että narttuihin) ihan pennusta. Lisäksi omistajan pitää pystyä ottamaan asemansa lauman johtajana. Eli ohjata pentua toimimaan oikein...
Kokemusta meillä on vain yhdestä ärhäkästä amstaffista, joka oli todella hätänen amstaffi-narttu. Se kävi helposti kaikkien koirien päälle (rotuun ja sukupuoleen katsomatta). Tässä tapauksessa koira oli "häkkikasvatettu" ja myöhemmin kotioloihin "pelastettu"... Kotioloissa ja tuttavien kanssa aivan ihana koira, mutta vieraita koiria ei juurikaan sietänyt.
Luupäitähän nämä ovat, mutta sitkeys ja pitkäjänteinen toiminta palkitaan ihanalla, uskollisella ja todella hauskalla koiralla. Hupia näiden kanssa piisaa...

 

Ihania kommentteja Mun koirakuume tätä rotua kohtaan vaan kasvaa

missä päin sä vaikutat?

Nummelassa...