alkuraskaus, pahoinvointi ja normaalit menot/kyläilyt miten niistä selviää

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
miten ihmeessä sitä voi salata raskauden 12 viikolle jos on paha olo?

kaverit ihmettelee ku en jaksa nähdä normaaliin tahtiin ja pitäs mennä sinne sun tänne vierailuille ja kylään mut ei jaksa..on helvetin paha olo koko ajan, järkyttävä kuvotus ja tuskin se tästä helpottaa viikkojen myötä, nyt on vasta 6 viikko menossa ja esikoisestakin tää kesti 16 viikolle.. en jaksaisi mitään muuta ku maata sohvalla ja hoitaa esikoisen perustarpeet.

vituttaa että sitä ei ole elämänsä kunnossa niin kuin monet kuulemmat ovat.
enkä uskalla kertoa ennen 12 viikkoa raskaudesta koska on jo 2 keskenmenoa takana..ja kun en kerro mistä on kyse miksi en jaksa nähdä pelkään et menetän kaverisuhteita..

mikä auttas että sais virtaa tehdä muutakin ku huokailla pahaa oloa. miten ootte muut selvinneet tai toimineet? pahoinvointirannekkeita kokeiltu mut ei ne auta..
 
No, nouset sieltä sohvalta ja teet jotain. Useimpien on pakko käydä töissä pahoinvoivana. Kai sä sohvallamakoilun lisäksi vähän menoja kestät? Kyllähän se pahoinvointi vituttaa, mutta kannattaa keskittyä muihinkin asioihin.
 
En mä ainakaan pystynyt pitämään sitä salassa. Makasin viikolta 7 tai jotain sängyssä ja juoksin vessan väliä oksentamassa n. 10-15 kertaa vuorokaudessa. Mutta lohduttavaahan se on silloin keskenmenon riski on pienempi =) Itsellänikin on yhteensä kolme keskenmenoa ollut. Oikeastaan vasta reilusti puolen välin jälkeen olen jonkinlaiseen normaaliin elämään päässyt kiinni. Vieläkin jonkinlaista pahoinvointia ja nyt viikolla 35. No enää muutama viikko, niin saa taas nauttia ihanasta normaalista olosta.
 
Itse en voinutkaan salata..melkein 10kk sängyn pohjalla.

Töissä alkuun vielä hetken olin ja aina töihin mennessä oksensin heti kun nousin linja-autosta poijjes ja taas sama kun tulin töistä kotio - juuri ja juuri kerkesin pöntölle..karseeta oli!:$

..ja vaikka kuinka yritti olla reipas ja lähteä jonnehin, ei vain useinkaan voinut.(tai jos läksin, kyllässähin wc-pönttö&sänky kutsui heti)

Tästä jo niinkin kauan, kuin 26v..:)..ja silloinen lääkäri tuumasi olostani: "vauva voi sitä paremmin, mitä huonompi olo sinulla on, on raskaushormonia reilusti ja se raskauden kannalta hyvä"

Toisen, onnistuneen raskauden(-04)kanssa sama juttu muutoin, mutta n. 50% lievempänä se huono olo.

Esim. alkuraskudessa autolla matkustaminen melkein sula mahdottomuus.(linja-autolla ei missään nimessä!)
..ja jos oli pakko autoilla, maailma pyöri silmissä ja oksetti, oksetti niiiiiin kovin.:x..pitkään piti huokailla oloani ensin, ennen kuin autosta pystyin edes nousemaan.

Kyllä se sitten(onneksi)helpotti rv18-20 tietämillä.=)


Ap
:lle paranevaa vointia ja että saisit pian alkaa nauttimaanhin raskaudestasi.:wave::heart:
 
Viimeksi muokattu:
Toisen lapsen raskaus on siitä paha, että väsymyksen ja oksentamisen ohella täytyy huolehtia esikoisesta, eikä voi jäädä sohvan pohjalle makaamaan. Mulla auttoi, kun läksin pois ulos ja liikkeelle. Väsymys ja huono-olo useimmiten unohtui, kun ympärillä ihmisiä. Ja jos et jaksa lähtee, niin sitten et lähde. Voithan selittää myöhemmin ystävillesi tilanteen, jos joku sitä ihmettelee tai jopa suuttuu, kait todelliset ystävät ymmärtää, että aina ei jaksa.
 

Yhteistyössä