Alkuraskauden verenvuoto

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja JudeD
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

JudeD

Jäsen
17.08.2010
59
0
6
Viikkoja siis nyt 7+5 ja eilen tuli ihan yhtäkkiä valtava lorahdus kirkasta verta housuihin ja pönttöön.. sen jälkeen alkoivat menkkakivut ja olinkin varma, että kesken meni..

Vuoto muuttui muutamassa tunnissa niukaksi ja tyssäsi kokonaan ja hakeuduin naistenpolille, koska mulla on taustalla 2 keskeytynyttä km:ää.

Yllätys olikin suuri, kun ultrassa löytyi pikkuinen jonka sydän löi!

Mitään selitystä ei vuodolle äkkiseltään löytynyt.. Vuoto on loppunut, hieman vielä pyyhkiessä verisempää limaa.

Menkkakipu tyyppisiä kipuja on välillä koviakin kuitenkin edelleen..

Kokemuksia siis kaipaisin asiasta, kuinka raskaus on sujunut ja onko vuodolle löytynyt mitään selityksiä?
 
Meille kävi samoin pari vuotta sitten, kun odotin esikoista n. 8 viikolla. Raskaus oli ensimmäinen ja järkytys valtava, kun yhtenä myöhäisenä iltana lorahti aika reilusti verta pari kertaa ja alapäätä vihloi oikein kunnolla. Meidän kaupungissa ei yöpäivystyksessä osattu tehdä mitään, ei ollut edes ultraa ja lääkärikin piti todennäköisenä, että raskaus menee/on mennyt kesken. Se yö ja seuraava päivä itkettiin, kunnes päästiin yksityiselle ultraan. Helpotus oli sanoinkuvaamaton, kun ultrassa löytyikin pirteä sikiö ja normaalit sydänäänet! Tiedän siis tunteen :)

Ultrannut lääkäri sanoi, että alkuraskauden verenvuodot ovat yllättävän yleisiä. Meille hän arveli syyksi joidenkin kalvojen (sikiökalvo ja vesikalvo tms.?) yhdistymisestä aiheutuvan tihkuttelun, joka sitten lorahti kerralla ulos. Tosin myöhemmässä lääkärintarkastuksessa eräs lääkäri kysyi, olisiko voinut alunperin olla kaksoisraskaus, mihin en oikein usko, koska mitään alkiota ei minusta tullut ulos, vain kirkasta verta.

Mulla ruskea, verinen vuoto jatkui muistaakseni niskapoimu-ultraan asti ja tuota menkkamaista jomottelua oli melkein koko raskauden, eli se ei välttämättä edes liittynyt vuotoon. Nyt päikkäreillä parivuotias, terve lapsi :).

Onnea loppuraskauteen!! :)
 
Kiitos vastauksistanne!! :)

Hieman olo helpottaa, kun voi lukea positiivisia kokemuksia. Tietysti se ultra huojensi mieltä, tietää, että veri ei liittynyt siihen, että pikkuinen olisi menehtynyt, mutta tietysti se nyt nostaa sen riskiä..

Mulla on 4 raskautta takana, joista 2 onnistunutta ja missään niissä ei ole tälläistä ollut, noissa 2 mitkä meni kesken, ei ollut vuotoa ollenkaan, ennen lääkitystä..

Verensekaista vuotoa tulee edelleen satunnaisesti ja mahaa juilii välillä tosi kovaakin, mietin vaan, että mitä sen kanssa tekee?? Huomenna pitäisi aamuvuoroon mennä, tiistaina mulla olisi ensimmäinen neuvola. Tuntuu tyhmältä jäädä saikulle, mtta sit toisaalta on sellainen varovainen olo koko ajan ja yritän ottaa mahd. iisisti.

Minnekköhän se kannattaisi soittaa ja kysyä neuvoa asiasta?
 
Täällä toivotaan kans parasta ja pelätään pahinta. Pe jouduin päivystyksessä käymään 3 päivää jatkuneen vuodon takia. Alkoi ruskeana tihruna ja pe tuli kirkkaana verenä. Ultrassa näkyi ruskuaispussi, mutta ei sikiökaikua. Viikkoja pitäisi olla 7 tällä hetkellä. Istukkahormonia oli veressä hyvät arvot, mutta lääkäri sanoi, ettei osaa vielä sanoa varmaksi onko tuulimuna vai normaali raskaus joka olisi vaan huomattavasti pienemmillä viikoilla. Vuoto on yltynyt viikonlopun aikana, mutta ei vielä sille tasolle kuin kuukautiseni ovat normaalisti. Kipua on ollut ja pieniä hyytymiäkin tulee vuodon mukana. PElko on ihan kamala ja viikonloppu mennyt itkiessä.. Huomenna sairaalaan ottamaan seurantanäyte verestä, onko istukkahormoni laskussa vai nousussa ja sen mukaan sitten jatkoja. Onko täällä ketään sellaista, jolla tällainen tilanne olisi kääntynyt hyvin ? Itselläni alkaa usko jo mennä.. Toivottu raskaus olisi ja edellisessä raskaudessa ei minkään näköistä vuotoa edes loppuvaiheessa.
 
HCG arvo oli tänään toivottua pienempi ja vuoto jatkuu edelleen.. Tänään päätin, että otan loppuviikon sairaslomaa, kun ei pää ja kroppa kestä fyysisesti raskasta työtäni. Perjantaina sit uudestaan sairaalaan ja vuorossa kontrolliultra ja sitten mitä luultavimmin kohdun tyhjennys. Nyt vaan toivon, että kohtu tyhjenisi itsestään eikä tarvitsisi alkaa keinotekoisesti tyhjentää. Muun toivon olen jo heittänyt. Niin kovasti täällä toivottiin nyyttiä joulukuulle, mutta uskallan silti toivoa, että jospa se pikkukakkonen vielä ensi vuoden puolella saataisiin aikaiseksi. Ikää on kuitenkin vasta vajaa 23 vuotta ja yksi terve lapsi jo maailmassa.
 

Yhteistyössä