alkuraskauden ultrassa kaikki ok, voiko huokaista?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mielipidettä kyselevä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mielipidettä kyselevä

Vieras
Moi,

mitäs ajattelette siitä, että olin alkuraskauden ultrassa rv 7+1 ja syke näkyi ja alkio vastasi kokoa 7+0. Uskallankohan jo alkaa luottaa raskauteen vai vieläkö pitää pelätä älyttömästi.
 
:hug: Jopa 1/3 raskauksista päättyy keskenmenoon ja suurin osa näistä ensimmäisellä kolmanneksella, eli vasta 12 viikon tietämissä riski alkaa laskea. Mikä ei tarkoita, etteikö senkin jälkeen voisi asiat mennä huonosti.

Toinen puoli asiassa on tietysti, että kuitenkin SUURIN osa raskauksista päättyy hyvin :) Ei kannata liikaa stressata.
 
Onnea nyt ensiksi... ja sitten.. mun mielestä ei voi huokaista missään vaiheessa, tietyllä tapaa. Riippuu miten paljon haluaa stressata. Itse oon kokenut niin paljon tuskaa keskenmenojen kautta, mutta toisaalta pitää olla sitä uskoakin asiaan. Jos tulee kesken, sitten tulee. Itse ei paljoa asialle voi mitään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mie:
Se, että syke näkyi jo on yleensä lupaava merkki, mutta kyllä se iso keskenmenon riski on silti siihen rv 12 astiin.

entäs kun on 12 viikkoa täynnä. eiks silloinkin oo tää keskeytynyt keskenmeno riski vielä että vauva on kuolleena mahassa? ultrassahan se vasta selviää, eiks sen jälkeen voi jo huokaista?

mulla on viikkoja nyt 11+5. tiistaina nt ultra. syke näkyi jo viikoilla 6+.
pari päivää sitten sain dopplerilla sykkeen kuulumaan mutta sen jälkeen ei oo onnistunut.....
hirveetä tää miettiminen, niin se vaan menee että tieto lisää tuskaa..
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
ei sitä koskaan voi huokaista

Niin, mitä tahansa voi tapahtua koska tahansa, vielä vaikka synnytyksessä tai jo syntyneen vauvan kanssa. Eri juttu sitten kannattaako koko raskautta stressata ja elää jatkuvassa epävarmuudessa jos ei nyt ole mitään isompia, tiedossa olevia riskejä.
 
Sitten voit huokasta, kun saat vauvan täysiaikaisena syliin.
Tilastot on yksilön kannalta ihan samantekeviä.

Näin siis ajattelen minä negatiivisena ihmisenä, sinä voit toki olla positiivisempi :flower:
 
Mulla selvisi rv 20+4 rakenneultrassa, että pikkuinen oli menehtynyt.Se oli isku vasten kasvoja.Tunteet nousi pintaan ja itkin avoimesti.Eli aina on mahdollisuus, että jotain ikävää tapahtuu, mutta voi myös mennä kaikki hyvinkin.Viisi raskautta mulla meni hyvin, mutta kuudennen kohdalla sitten kävi noin.
 
Voit vähän huokaista, sillä ensimmäinen etappi on saavutettu. Iloisista uutisista kannattaa nauttia, sillä tulevaisuutta ei voi murehtimalla muuttaa. Todennäköisyys on nyt puolellasi, kun syke on nähty.
 
Alkuperäinen kirjoittaja x:
Voit vähän huokaista, sillä ensimmäinen etappi on saavutettu. Iloisista uutisista kannattaa nauttia, sillä tulevaisuutta ei voi murehtimalla muuttaa. Todennäköisyys on nyt puolellasi, kun syke on nähty.

toi oli aika kauniisti sanottu, tähän mäkin yhdyn :flower:
 
Alkuperäinen kirjoittaja x:
Voit vähän huokaista, sillä ensimmäinen etappi on saavutettu. Iloisista uutisista kannattaa nauttia, sillä tulevaisuutta ei voi murehtimalla muuttaa. Todennäköisyys on nyt puolellasi, kun syke on nähty.

Totta, että iloisista uutisista kannattaa nauttia, eikä elämässä kannata murehtia etukäteen jos jotain ikävää tapahtuu.Murehtii sitten jos on murheen aika.
Itse jos vielä raskautuisin( niin tuskin enää käy ), niin en varmasti uskaltaisi kokemani perusteella enää huokaista, vaan koko ajan pelko olisi takaraivossa.Aiemmin olin huolettomampi, kun ei ollut tapahtunut mitään ikävää raskauksissa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Maine Coon:
Alkuperäinen kirjoittaja x:
Voit vähän huokaista, sillä ensimmäinen etappi on saavutettu. Iloisista uutisista kannattaa nauttia, sillä tulevaisuutta ei voi murehtimalla muuttaa. Todennäköisyys on nyt puolellasi, kun syke on nähty.

Totta, että iloisista uutisista kannattaa nauttia, eikä elämässä kannata murehtia etukäteen jos jotain ikävää tapahtuu.Murehtii sitten jos on murheen aika.
Itse jos vielä raskautuisin( niin tuskin enää käy ), niin en varmasti uskaltaisi kokemani perusteella enää huokaista, vaan koko ajan pelko olisi takaraivossa.Aiemmin olin huolettomampi, kun ei ollut tapahtunut mitään ikävää raskauksissa.

Aivan. Itselläni on ollut ongelmia raskauksissa ja epävarmuus siksi säilynyt raskauden puolelle välin asti. Niin varmasti olisi seuraavissakin raskauksissa, mutten silti jaksaisi hirveätä stressiä noista kantaa. Siksi oma asenteni onkin ollut pikemmin etten niin hirveästi jaksa edes ajatella koko raskautta ennen kuin tunnen olevani turvallisemmilla viikoilla, eli tavallaan raskauteni vaan ovat "alkaneet" vähän myöhemmin.

Esikoinen meinasi menehtyä ihan viimemetreillä ja siksi esim kuopuksen kohdalla oli tietty pelko kokoajan läsnä kunnes sain lapsen syliini. Tai no, kyllähän se siinäkin vaiheessa helpotti kun pääsi sairaalaan käyrille ja sektioa odottelemaan. Tuntui enää pieneltä todennäköisyys että siinä kerkeäisi jotain peruuttamatonta tapahtumaan.

Mutta jos ei ole huonoja kokemuksia eikä ylimääräisiä riskejä niin ei mielestäni kannata hyvää raskautta turhilla huolilla pilata. Kuitenkin valtaosa raskauksista menee ihan normaalisti ja päätyy terveen lapsen syntymään. =)

ja mitä ap:n tilanteseen tulee niin vaikka riskejä on yhä olemassa niin onhan tuo jo hyvä alku ja kyllähän ne väittävät että jos syke on noissa vaiheissa ok niin keskenmenoriski on enää pieni.
 
no minun gyne on sanonut, että yleensä jo sydämen syke nähdään, on riski enään hyvin pieni, mutta mutta... Itselläni on käynyt kolme kertaa niin, että vaikka kaikki on näyttänyt ultrassa olevan hyvin (vielä 8+4) niin silti on mennyt kesken 12+ viikoilla... :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja aava:
Kun sikiöllä näkyy syke niin keskenmenon riski on pieni. :)

Valitettavasti se pieni riski voi osua kohdalle. Niinkuin meillä. Syke näkyi kaksi kertaa ultrassa enen 12+ mutta niskapoimu-ultrassa todettiin 13+0 että vauva oli kuollut edellisellä viikolla.
 
Täällä yksi pienen menettänyt ilmoittautuu.
TOSIN, mulla se johtui voimakkaista säteilyistä, että pieneen oli tullut kehityshäiriö ja oli menehtynyt nt-ultraan mennessä. :kieh:
 

Yhteistyössä