Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
~*~ alkionsiirroista plussanneet ~*~
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Mandala, post: 32195881, member: 69558"]</p><p>Noniin vois tässä kirjoittaa kaiken mitä muistan joten voi tulla pitkä tarina. Eli vedet meni kotona pe-la yöllä ja viikkojen takia heti päivystykseen.Oli kyllä shokki itellekin kun vielä päivityksessä maatessa ei vaan aivot pystyny kässäämään että täältä ei lähdetä ilman vauvaa. Tietty vähän pelkotiloja ett lähdetäänkö sittenkään vauvan kanssa, että mitä jos käykin jotain. No siinä oli vähän odottelua minkä aikana kuuntelin rento synnytys kurssin rentoutumisäänitteitä ja vakuuttelin itselleni että tottakai tämä handlataan ja kyllä pystyin rentoutumaan ja torkkumaankin lyhyitä pätkiä. Osastolle siirrettiin joskus parin tunnin päästä. Siellä tulikin sitten tavattua vaikka miten paljon erilaisia kohtaloita. Toisella puolellla pitkää käytävää oli käynnistyspuoli ja se missä mä olin oli kai pääsääntöisesti ennenaikaisuuksia eri tarinoilla. Oli kolmosen odottaja odottamassa sektiotaan, oli yksi nainen kellä</p><p>niin pieni ja olematon maha ja itkuiset silmät enkå edes tiedä hänen tarinaansa, oli rv24 odottaja pelaamassa aikaa että vuodosta ja lapsiveden tulemisesta huolimatta saisi vauvansa pitää. Ja kaikkea siltä väliltä. Tuli siinä reilu vuorokauden aikana juteltua monien kanssa ruokapöydässä ja tottakai jäivät mieleen ja mietin miten heille käynyt. Mulla oli varmaan yksi parhaimmista tilanteista kun ei tytön syntymää tarvinnut estää enää.</p><p>Mies tosiaan kävi pojan kanssa aamupäivällä pyörähtämässä ennenku mummu tuli hoitamaan ja hakemaan heille. Otin aika iisisti sen päivän eikä oikeasti supistellut ja olin varma että käynnistykseen menee. Mies kävi tuomassa peliläppärinkin niin pelasin vähän tietokonepelejä <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite17" alt=":LOL:" title="Nauraa :LOL:" data-shortname=":LOL:" /> olin pitkin päivää silloin tällöin tepastellut käytäviä ja portaita mutta alkuillasta otin sitten kunnon rupeaman siinä ennen nukkumaan menoa. Itse kävellessä ei tullut supistuksen supistusta joten ei ollut kauheasti toivoa.</p><p>Nukkumaan mennessä supistuksia tuli noin tunnin tai puolen tunnin välein. Mutta kahden aikaa yöllä aloin kellottamaan 10min välein. Katselin sitä tunnin ennenku menin kansliaan puhumaan kätilön kanssa. Kuten aiemmin mainitsin niin olinkin sitten 3cm auki mikä oli lohduttavaa ja lisäsi luottoa omaan kehoon. Jäin siinä yöllä pystyyn ja laitoin aiemmin tekemäni Good vibes playlistan soimaan ja tanssin käytävillä yksikseni ja fiilistelin musaa. Nojasin seiniin yms kun tuntui hyvältä supistuksen aikana roikottaa käsiä ylhäällä samalla kun keinutin lanteita. Supistukset vaati jo aktiivista hengittelyä ja mantran toistoa ”ratsasta tämä aalto niin helpottaa”. Jotain tunteja jaksoin pysyä pystyssä kunnes mega väsymys alkoi painamaan ja menin sänkyyn ihan tietoisena arvellen että se laannuttaa suppareita, mutta tarvii vaan lepäämistä. No eihän se kauheasti lepoa tarjonnut vaikka supparit laantui siihen 20min välein. Tulivat jo sen verran kipeänä ett makuulta oli vaan pakko nousta sen tullessa ja kuitenkin alavatsasupistus tuntui repivän koko alamahaa hajalle noustessa. Kävin kansliassa kysymässä ett mitäs lievitystä voisi ottaa. Ehdotti oxanest jos ei mitenkään pärjää, ja kun kätilön mielestä ei kauhean edenneitä oltu jos kerran vaan 20min välein supparit ja kun vielå koin vähän pärjääväni niin menin sänkyyn ja yritin levätä. Sitte ne supparit alkoi aamuun mennessä olla jo lamaannuttavia ettei lantion keinuttelusta tullut juuri mitään enkä musaankaan pystynyt keskittymään. Ab tipan tuoneen kätilön kanssa keskusteltiin. Nyt alkaa hieman muistikuvat hämärtyä jo kellonajoista ja yksityiskohdista, mutta tilanne päätyi siihen että käyrät otettiin, mutta kun en olisi voinut kuvitellakaan makaavani käyrällä niin seistessä se ei piirtänyt juuri yhtään supparia <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite11" alt=":rolleyes:" title="Pyörittää silmiään :rolleyes:" data-shortname=":rolleyes:" /> ja vauvan sykekin oli kätilön mukaan vähän liian korkea suurimmaksi osaksi aikaa (hipan päälle 170) niin ei pystynyt päästämään mua käyriltä kun pitää saada hyvä pätkä käyrää lääkärin tutkittavaksi. Sanoi kuitenkin että hälytä hänet jos en kestä olla enää. Hälytin jonkin ajan päästä kun supparit alkoi olla henkeä lamaannuttavia. Hän teki sisätutkimuksen (aaah piti maata selällään, kauheaa!) ja tulos 8cm - hups kiire saliin.</p><p></p><p>Vaikka olisin halunnut kävellä itse niin ei antanut kun niin auki, oli tuskaa istua pyörätuolissa se lyhytkin matka. En muista yhtään monelta oon ollut salissa. Mies tuli aikalailla heti sen jälkeen. Se salin sänky oli kauhean korkea johon piti vääntäytyä että siellä kätilö tutki uudestaan. Supparit siinä sängyllä oli myös kauheat. Mulla oli ollut Tens selässä aikaisesta aamusta asti mutta se tuntui vaan ehkä ärsyttävän enemmän. Käytin ääntäni eli synnytyslaulua. Sellaista pitkää matalaa aaaaaaaaaaaammmmmm, kuulosti varmaan aika eläimelliseltä <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite14" alt=":ROFLMAO:" title="Kieriskelee lattialla :ROFLMAO:" data-shortname=":ROFLMAO:" /> mutta ehkä tuntui auttavan. Sitten totesin kätilölle että Ok tiedän viimeisten senttien olevan ne epätoivoisimmat mutta en oikeasti pysy järjissäni niissä kivuissa. Kirosin itseni kun en ollut mitään aiemmin ottanut, mutta myös että jos nyt otan niin olisinko voinut selvitä ponnistukseen asti sittenkin ilman. Päätöksen kuitenkin teki puolestani uuden tyyppiset kivut: paine peräsuolessa ja kiristävä puristus emättimessä. Sanoin kätilölle ett ehkä mua ponnistuttaa mutta hän sanoi että tuskin se sitä on kun olin 9cm ja pienet reunan kaistaleet vielä jäljellä. Kuitenkin sain alkaa vähän myötäilemään sitä kipua ja kokeilla ponnistaa, mutta se alavatsaan supistuskipu teki siitä ihan mahdottoman. Joten päätin että meni syteen tai saveen niin mun on saatava jotain lääkettä. Siinä olotilassa oli mahdottoman tuntuista päättää ett epi vai spinaali. Päädyttiin spinaaliin koska vaikuttaa nopeammin. Olin sitten sängyllä koko ajan. Ei mitään toivoakaan mistään rentoutumistekniikoiden käytöstä, tämä oli puhdasta selviytymistä.</p><p>Sen valmistelussakin meni muka ihan älyttömän kauan ja huusin kivuissa. Siinä kun selkää valmisteltiin niin kätilö neuvoi ponnistamaan silloin kun tuli supistus, mutta ei siitä niiden kipujen takia tullut mitään ja suoranaisesti rukoilin mielessäni että lääke alkaisi toimimaan pian. Puhuttiin ponnistusasennoista mutta alkoi olla vaikeaa enää puhua tai päättää mitään.</p><p>Sitten kun lääke alkoi vaikuttaa nojailin polvilla sänkyn päätyyn ja nautin pienestä helpotuksen hetkestä. Mutta piti alkaa hommiin kuitenkin koska tytön pää oli tosi alhaalla jo. Spinaali kyllä vei kaiken tunnon alapäästå ja pidensi supistusten väliä aika paljon. Kätilö ohjasi kokeilemaan polvillaan sänkyyn nojaten sekä kylkiasentoa. Mahan roikkuminen polvillaan oli koko avautumisenkin ajan tuntunut pahalta, joten kylkiasennolla mentiin. Kätilön ohjeilla ponnistelin sitten täysin tunnottomana, mutta kuitenkin jotenkin tytön päätä sain liikutettua alemmas niillä. Sain oksitosiinia supistusten vauhdittamiseen mutta tunto ei palannut oikeasti ollenkaan mutta supistukset tunsin. Alussa ponnistaessa se alamahakipu hellitti mutta kumma että tunnottomuudesta huolimatta se supistuksen alavatsakipu tuli kunnolla takaisin ja ponnistusvaiheen edetessä paheni vain. Kätilö pyysi kokeilemaan puoli-istuvaa mutta se repi mahaa pahasti, mutta kuulemma tyttö liikkui parhaiten alas siinä asennossa. Välillä vaan karjuin etten pysty ponnistamaan sen kivun takia mutta silti löytyi jostain kuitenkin voimaa, ihmeellinen keho! Ihmeen paljon huusin ja karjuin mitä en edellisessä mutta olinkin niin kovin lääkitty silloin.</p><p>Kai siinä joku reilu tunti meni, en katsonut kelloa. Pään ulos saamisessa tuntui kestävän ikuisuus ja pää oli siinä puoliksi ulos tulleena kolmen supistuksen ajan. Kumminta oli että sekään venyttävä kipu ei ollut niin paha kun se alavatsakipu. Kosketin päätä ennenku se oli syntynyt. Kroppa tuli sitten lopulta yhdellä supistuksella ulos ja aivan jumalaton helpotuksen huokaus ja kyyneleet tuli saman tien <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite20" alt=":cry:" title="Itkee :cry:" data-shortname=":cry:" /><img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite21" alt=":love:" title="Rakkaus :love:" data-shortname=":love:" /> Ja voi miten pieni hän on isoveljeensä verrattuna. 3110g ja 49cm (vrt 4kg ja 54cm), mutta niin täydellinen myös <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite21" alt=":love:" title="Rakkaus :love:" data-shortname=":love:" /></p><p>Sain vähän nirhaumia joihin kätilö laittoi ’kosmeettiset’ tikit eli ei välttämättä olisi tarvinnut mutta voivat helpottaa ettei pissaaminen kirvele. Pystyin kävelemään itse suihkuun ja oli tosi hyvä olo, mitä nyt painetta ja pientä pakotusta alapäässä.</p><p>Istukkakin syntyi ilman ongelmia tällä kertaa.</p><p>Siirryttiin sitten iltapäivällä lapsivuodeosastolle tosi hyvillä fiiliksillä, mitä nyt olisihan se ollut kiva jos olisi taas sen perhehuoneen saanut. Mutta siinä missä ekalla kerralla se olisi varmaan ollut ihan kuolemaa niin ei tämä näin nyt toisella kerralla haittaa.</p><p>Imetys on lähtenyt käyntiin ihan jees mikå on hyvä, koska niistä pienistä ensimaitotipoista on tosiaan hyötyä verensokereihin mitä ennenaikaisilta kontrolloidaan joidenkin tuntien välein. Imuotteen saamisessa välillä kestää ja sekös tyttöä hermostuttaa. Muuten kyllä on vielä rauhallinen ja oikein ihana pieni ynisijä <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite21" alt=":love:" title="Rakkaus :love:" data-shortname=":love:" /></p><p>Mies on kotona yrittänyt vähän järjestellä tytön huoneen kamoja että edes löytää tarvittavat, ja ostanut vaippoja yms mitä ei ollut edes hankittu vielå.</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Mandala, post: 32195881, member: 69558"] Noniin vois tässä kirjoittaa kaiken mitä muistan joten voi tulla pitkä tarina. Eli vedet meni kotona pe-la yöllä ja viikkojen takia heti päivystykseen.Oli kyllä shokki itellekin kun vielä päivityksessä maatessa ei vaan aivot pystyny kässäämään että täältä ei lähdetä ilman vauvaa. Tietty vähän pelkotiloja ett lähdetäänkö sittenkään vauvan kanssa, että mitä jos käykin jotain. No siinä oli vähän odottelua minkä aikana kuuntelin rento synnytys kurssin rentoutumisäänitteitä ja vakuuttelin itselleni että tottakai tämä handlataan ja kyllä pystyin rentoutumaan ja torkkumaankin lyhyitä pätkiä. Osastolle siirrettiin joskus parin tunnin päästä. Siellä tulikin sitten tavattua vaikka miten paljon erilaisia kohtaloita. Toisella puolellla pitkää käytävää oli käynnistyspuoli ja se missä mä olin oli kai pääsääntöisesti ennenaikaisuuksia eri tarinoilla. Oli kolmosen odottaja odottamassa sektiotaan, oli yksi nainen kellä niin pieni ja olematon maha ja itkuiset silmät enkå edes tiedä hänen tarinaansa, oli rv24 odottaja pelaamassa aikaa että vuodosta ja lapsiveden tulemisesta huolimatta saisi vauvansa pitää. Ja kaikkea siltä väliltä. Tuli siinä reilu vuorokauden aikana juteltua monien kanssa ruokapöydässä ja tottakai jäivät mieleen ja mietin miten heille käynyt. Mulla oli varmaan yksi parhaimmista tilanteista kun ei tytön syntymää tarvinnut estää enää. Mies tosiaan kävi pojan kanssa aamupäivällä pyörähtämässä ennenku mummu tuli hoitamaan ja hakemaan heille. Otin aika iisisti sen päivän eikä oikeasti supistellut ja olin varma että käynnistykseen menee. Mies kävi tuomassa peliläppärinkin niin pelasin vähän tietokonepelejä :LOL: olin pitkin päivää silloin tällöin tepastellut käytäviä ja portaita mutta alkuillasta otin sitten kunnon rupeaman siinä ennen nukkumaan menoa. Itse kävellessä ei tullut supistuksen supistusta joten ei ollut kauheasti toivoa. Nukkumaan mennessä supistuksia tuli noin tunnin tai puolen tunnin välein. Mutta kahden aikaa yöllä aloin kellottamaan 10min välein. Katselin sitä tunnin ennenku menin kansliaan puhumaan kätilön kanssa. Kuten aiemmin mainitsin niin olinkin sitten 3cm auki mikä oli lohduttavaa ja lisäsi luottoa omaan kehoon. Jäin siinä yöllä pystyyn ja laitoin aiemmin tekemäni Good vibes playlistan soimaan ja tanssin käytävillä yksikseni ja fiilistelin musaa. Nojasin seiniin yms kun tuntui hyvältä supistuksen aikana roikottaa käsiä ylhäällä samalla kun keinutin lanteita. Supistukset vaati jo aktiivista hengittelyä ja mantran toistoa ”ratsasta tämä aalto niin helpottaa”. Jotain tunteja jaksoin pysyä pystyssä kunnes mega väsymys alkoi painamaan ja menin sänkyyn ihan tietoisena arvellen että se laannuttaa suppareita, mutta tarvii vaan lepäämistä. No eihän se kauheasti lepoa tarjonnut vaikka supparit laantui siihen 20min välein. Tulivat jo sen verran kipeänä ett makuulta oli vaan pakko nousta sen tullessa ja kuitenkin alavatsasupistus tuntui repivän koko alamahaa hajalle noustessa. Kävin kansliassa kysymässä ett mitäs lievitystä voisi ottaa. Ehdotti oxanest jos ei mitenkään pärjää, ja kun kätilön mielestä ei kauhean edenneitä oltu jos kerran vaan 20min välein supparit ja kun vielå koin vähän pärjääväni niin menin sänkyyn ja yritin levätä. Sitte ne supparit alkoi aamuun mennessä olla jo lamaannuttavia ettei lantion keinuttelusta tullut juuri mitään enkä musaankaan pystynyt keskittymään. Ab tipan tuoneen kätilön kanssa keskusteltiin. Nyt alkaa hieman muistikuvat hämärtyä jo kellonajoista ja yksityiskohdista, mutta tilanne päätyi siihen että käyrät otettiin, mutta kun en olisi voinut kuvitellakaan makaavani käyrällä niin seistessä se ei piirtänyt juuri yhtään supparia :rolleyes: ja vauvan sykekin oli kätilön mukaan vähän liian korkea suurimmaksi osaksi aikaa (hipan päälle 170) niin ei pystynyt päästämään mua käyriltä kun pitää saada hyvä pätkä käyrää lääkärin tutkittavaksi. Sanoi kuitenkin että hälytä hänet jos en kestä olla enää. Hälytin jonkin ajan päästä kun supparit alkoi olla henkeä lamaannuttavia. Hän teki sisätutkimuksen (aaah piti maata selällään, kauheaa!) ja tulos 8cm - hups kiire saliin. Vaikka olisin halunnut kävellä itse niin ei antanut kun niin auki, oli tuskaa istua pyörätuolissa se lyhytkin matka. En muista yhtään monelta oon ollut salissa. Mies tuli aikalailla heti sen jälkeen. Se salin sänky oli kauhean korkea johon piti vääntäytyä että siellä kätilö tutki uudestaan. Supparit siinä sängyllä oli myös kauheat. Mulla oli ollut Tens selässä aikaisesta aamusta asti mutta se tuntui vaan ehkä ärsyttävän enemmän. Käytin ääntäni eli synnytyslaulua. Sellaista pitkää matalaa aaaaaaaaaaaammmmmm, kuulosti varmaan aika eläimelliseltä :ROFLMAO: mutta ehkä tuntui auttavan. Sitten totesin kätilölle että Ok tiedän viimeisten senttien olevan ne epätoivoisimmat mutta en oikeasti pysy järjissäni niissä kivuissa. Kirosin itseni kun en ollut mitään aiemmin ottanut, mutta myös että jos nyt otan niin olisinko voinut selvitä ponnistukseen asti sittenkin ilman. Päätöksen kuitenkin teki puolestani uuden tyyppiset kivut: paine peräsuolessa ja kiristävä puristus emättimessä. Sanoin kätilölle ett ehkä mua ponnistuttaa mutta hän sanoi että tuskin se sitä on kun olin 9cm ja pienet reunan kaistaleet vielä jäljellä. Kuitenkin sain alkaa vähän myötäilemään sitä kipua ja kokeilla ponnistaa, mutta se alavatsaan supistuskipu teki siitä ihan mahdottoman. Joten päätin että meni syteen tai saveen niin mun on saatava jotain lääkettä. Siinä olotilassa oli mahdottoman tuntuista päättää ett epi vai spinaali. Päädyttiin spinaaliin koska vaikuttaa nopeammin. Olin sitten sängyllä koko ajan. Ei mitään toivoakaan mistään rentoutumistekniikoiden käytöstä, tämä oli puhdasta selviytymistä. Sen valmistelussakin meni muka ihan älyttömän kauan ja huusin kivuissa. Siinä kun selkää valmisteltiin niin kätilö neuvoi ponnistamaan silloin kun tuli supistus, mutta ei siitä niiden kipujen takia tullut mitään ja suoranaisesti rukoilin mielessäni että lääke alkaisi toimimaan pian. Puhuttiin ponnistusasennoista mutta alkoi olla vaikeaa enää puhua tai päättää mitään. Sitten kun lääke alkoi vaikuttaa nojailin polvilla sänkyn päätyyn ja nautin pienestä helpotuksen hetkestä. Mutta piti alkaa hommiin kuitenkin koska tytön pää oli tosi alhaalla jo. Spinaali kyllä vei kaiken tunnon alapäästå ja pidensi supistusten väliä aika paljon. Kätilö ohjasi kokeilemaan polvillaan sänkyyn nojaten sekä kylkiasentoa. Mahan roikkuminen polvillaan oli koko avautumisenkin ajan tuntunut pahalta, joten kylkiasennolla mentiin. Kätilön ohjeilla ponnistelin sitten täysin tunnottomana, mutta kuitenkin jotenkin tytön päätä sain liikutettua alemmas niillä. Sain oksitosiinia supistusten vauhdittamiseen mutta tunto ei palannut oikeasti ollenkaan mutta supistukset tunsin. Alussa ponnistaessa se alamahakipu hellitti mutta kumma että tunnottomuudesta huolimatta se supistuksen alavatsakipu tuli kunnolla takaisin ja ponnistusvaiheen edetessä paheni vain. Kätilö pyysi kokeilemaan puoli-istuvaa mutta se repi mahaa pahasti, mutta kuulemma tyttö liikkui parhaiten alas siinä asennossa. Välillä vaan karjuin etten pysty ponnistamaan sen kivun takia mutta silti löytyi jostain kuitenkin voimaa, ihmeellinen keho! Ihmeen paljon huusin ja karjuin mitä en edellisessä mutta olinkin niin kovin lääkitty silloin. Kai siinä joku reilu tunti meni, en katsonut kelloa. Pään ulos saamisessa tuntui kestävän ikuisuus ja pää oli siinä puoliksi ulos tulleena kolmen supistuksen ajan. Kumminta oli että sekään venyttävä kipu ei ollut niin paha kun se alavatsakipu. Kosketin päätä ennenku se oli syntynyt. Kroppa tuli sitten lopulta yhdellä supistuksella ulos ja aivan jumalaton helpotuksen huokaus ja kyyneleet tuli saman tien :cry::love: Ja voi miten pieni hän on isoveljeensä verrattuna. 3110g ja 49cm (vrt 4kg ja 54cm), mutta niin täydellinen myös :love: Sain vähän nirhaumia joihin kätilö laittoi ’kosmeettiset’ tikit eli ei välttämättä olisi tarvinnut mutta voivat helpottaa ettei pissaaminen kirvele. Pystyin kävelemään itse suihkuun ja oli tosi hyvä olo, mitä nyt painetta ja pientä pakotusta alapäässä. Istukkakin syntyi ilman ongelmia tällä kertaa. Siirryttiin sitten iltapäivällä lapsivuodeosastolle tosi hyvillä fiiliksillä, mitä nyt olisihan se ollut kiva jos olisi taas sen perhehuoneen saanut. Mutta siinä missä ekalla kerralla se olisi varmaan ollut ihan kuolemaa niin ei tämä näin nyt toisella kerralla haittaa. Imetys on lähtenyt käyntiin ihan jees mikå on hyvä, koska niistä pienistä ensimaitotipoista on tosiaan hyötyä verensokereihin mitä ennenaikaisilta kontrolloidaan joidenkin tuntien välein. Imuotteen saamisessa välillä kestää ja sekös tyttöä hermostuttaa. Muuten kyllä on vielä rauhallinen ja oikein ihana pieni ynisijä :love: Mies on kotona yrittänyt vähän järjestellä tytön huoneen kamoja että edes löytää tarvittavat, ja ostanut vaippoja yms mitä ei ollut edes hankittu vielå. [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta sanaa on lauseessa: "Tupenrapinat"
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Minne mennä viettämään joulua?
Tänään 20:39
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Miten lepäisi parhaiten?
Tänään 20:14
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Yksin vauvan odottaminen
Tänään 20:02
vierailija
0 Viestiä
Lapsen saaminen
4.
Kauhea makeanhimo raskausviikolla 16
Tänään 19:53
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Värianalyysikysymys
Tänään 18:11
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Mitä kuluja on mahdollista vähentää pääomatuloista?
Tänään 17:56
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Eilen tästä ei saanut vielä puhua palstalla. Miten nyt kun se on lehdessä?
Tänään 17:25
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Mitä tubettaja voi vähentää verotuksessa?
Tänään 17:22
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
K/B-komposti 2.0
Started by vierailija
Sunnuntai klo 18:00
Luettu: 11K
Aihe vapaa
2.
Järkevä artikkeli kaksplussalla: lasten teko pitää aloittaa 23-vuotiaana.
Started by Johnny Appleseed
Sunnuntai klo 02:06
Luettu: 835
Aihe vapaa
3.
Relaatio 1065
Started by vierailija
Sunnuntai klo 08:21
Luettu: 809
Aihe vapaa
4.
Hoitajamitoituksesta - Potkut 800:lle hoitajalle yksistään HUS:ssa, nyt laitetaan mitoitukset kuntoon
Started by vierailija
Sunnuntai klo 13:30
Luettu: 586
Aihe vapaa
5.
Miksi te puhutte täällä vain uutisista?
Started by vierailija
Tiistai klo 08:27
Luettu: 561
Aihe vapaa
6.
"Janne murhasi kaksi lastaan julmalla tavalla – Nyt kotona on uusi puoliso: ”Meillä on toimiva parisuhde”"
Started by vierailija
Maanantai klo 23:10
Luettu: 499
Aihe vapaa
7.
Tätä kilttimies ei ymmärrä: K-kauppias puristi 17-vuotiaan harjoittelijan rintoja
Started by vierailija
Maanantai klo 19:52
Luettu: 494
Aihe vapaa
8.
Mikko Koivu: Aika puhua
Started by vierailija
Eilen 16:44
Luettu: 451
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
K/B-komposti 2.0
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
K/B-komposti
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
3.
Miten lepäisi parhaiten?
Latest: vierailija
6 min sitten
Aihe vapaa
4.
Katsoitteko illan A-talkin?
Latest: vierailija
15 min sitten
Aihe vapaa
5.
Eilen tästä ei saanut vielä puhua palstalla. Miten nyt kun se on lehdessä?
Latest: vierailija
15 min sitten
Aihe vapaa
6.
Kauhea makeanhimo raskausviikolla 16
Latest: vierailija
16 min sitten
Aihe vapaa
7.
Mikko Koivu: Aika puhua
Latest: vierailija
18 min sitten
Aihe vapaa
8.
Missä ovat uudet tiedot toimeentulotukiasiakkaiden määrästä Suomessa?
Latest: vierailija
22 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
~*~ alkionsiirroista plussanneet ~*~
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu
