Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
~*~ alkionsiirroista plussanneet ~*~
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Roxanne, post: 31765905, member: 138855"]</p><p>Lämpimät kiitokset kaikille onnitteluista! <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite21" alt=":love:" title="Rakkaus :love:" data-shortname=":love:" /><img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> Ne on ilahduttaneet joka ikinen, vaikken olekaan viime päivinä ehtinyt käydä täällä kuin pikaisesti silmäilemässä uudet viestit. Tää on kyllä huippuketju, ja on ollut tosi hienoa saada jakaa täällä kaikki raskauden vaiheet, ilonaiheet ja huolet kanssanne. <3</p><p></p><p>Me ollaan kotiuduttu synnäriltä, ja vauva-arki on osoittautunut juuri niin ihanaksi ja samalla sitovaksi kuin kuvittelinkin. Joka päivä opitaan uutta vauvasta ja sen hoitamisesta. <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite25" alt=":barefoot:" title="Paljain jaloin :barefoot:" data-shortname=":barefoot:" /> Mutta ehkäpä säästän tarkemmat yksityiskohdat vauvautuneiden ketjuun, jos nyt vaan ehdin sen jossain vaiheessa perustaa. Toivottavasti saan teistä kaikista sinne seuraa ennen pitkää niin ettei tarvitse siellä yksinään höpötellä. <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite2" alt=";)" title="Vinkkaa silmää ;)" data-shortname=";)" /></p><p></p><p>Muita juttuja en nyt oikein ehdi kommentoida, mutta <strong>Carolle</strong> toivotan kovasti tsemppiä radin kanssa! Mullahan oli myös tuo diagnoosi, mutta kotimittailuissa kaikki arvot oli aina alle rajojen eikä mitään ongelmia siis sen suhteen tullut. Toivottavasti säkin pääset yhtä helpolla! Mä yritin karsia ruokavaliosta makeat herkut, höttöhiilarit ja makeat juomat, mutta muuta en sitten tehnytkään. Vauvan verensokeriarvot tsekattiin synnytyksen jälkeen muutaman kerran, mutta niissäkään ei onneksi häikkää ollut.</p><p></p><p>Nyt mä vyörytän tänne oman synnytyskertomukseni, toivottavasti jaksatte lukea. <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> Päätin tehdä tämän nyt heti, koska muuten on suuri vaara että se jää muiden puuhien jalkoihin ja unohtuu lopulta kokonaan.</p><p>----</p><p></p><p>Mullahan ei ollut koko raskausaikana yhtään supisteluja eikä muitakaan synnytystä enteileviä merkkejä, joten olin jo varautunut siihen että raskaus voi mennä selvästi lasketun ajan yli. Päivä LA:n jälkeen eli perjantaina 17.11. mulla kuitenkin meni maha iltapäivällä sekaisin, minkä olin kuullut voivan olla merkki lähestyvästä synnytyksestä. Kun sitten istuin illalla koneen ääressä, tunsin yhtäkkiä että jotain holahti housuihin. Juoksin vessaan jossa vettä vielä lorisi jonkin aikaa. Soitin synnärille ja pyysivät sinne näytille, mutta koska kohdunsuu oli edelleen kiinni eikä kunnon supistuksia ollut, passittivat takaisin kotiin ja pyysivät tulemaan su-aamuna käynnistykseen, jos synnytys ei ennen sitä ala luonnollisesti. (Muuten käynnistys olisi kai ollut jo la-iltana eli 24 h vesien menosta, mutta kuulemma eivät tee käynnistyksiä yötä vasten).</p><p></p><p>Seuraavana yönä ja päivänä tuntui jotain supisteluja, mutta ne olivat aika harvassa eivätkä vielä kovin kivuliaita. Kun sitten menin sänkyyn illalla vähän ennen puoltayötä, supistukset muuttuivatkin selvästi kivuliaammiksi ja säännöllisemmiksi. Niitä tuli läpi yön noin 10-15 minuutin välein, ja lähes joka supistuksella lorahti kunnon annos lapsivettä. Sain rampata vaihtamassa sidettä puolen tunnin välein eikä sekään aina riittänyt. (Myöhemmin kuulin että uutta lapsivettä tosiaan muodostuu koko ajan vesien menon jälkeenkin, ja se nimenomaan kertoo siitä että istukka toimii hyvin.) Yritin nuokkua yön puoli-istuvassa asennossa, sillä siten supistukset tuntuivat hiukan siedettävämmiltä kuin makuulla. Joka tapauksessa yö oli todella tuskallinen, ja kun aamulla lähdettiin synnärille, en ollut nukkunut silmäystäkään.</p><p></p><p>Kun päästiin sairaalaan, lääkäri totesi että kohdunsuu olikin auennut 2-3 cm (vaikka siihen yleensä vaaditaan tiheämpiä supistuksia ensisynnyttäjillä). Hän totesi ettei käynnistystä tarvittaisikaan, ja siirryttiin siitä sitten heti synnytyssaliin. Päivän aikana supistukset alkoivat kuitenkin taas harventua eikä niitä enää tullut kuin noin puolen tunnin välein. Kivuliaita ne kyllä edelleen olivat. Illansuussa sitten todettiin, että synnytystä täytyy jotenkin vauhdittaa, ja aloin saada oksitosiinia. Se tihensi supistuksia niin että ne alkoivat taas tulla noin 10 minuutin välein. Tässä vaiheessa aloin jo kysellä epiduraalia, mutta koska kohdunsuu ei vielä ollut auennut tarpeeksi ja vaarana oli että puudutus laiskistaisi supistuksia, jouduin tyytymään ilokaasuun. Eipä se mulla kyllä supistuskipuja vähentänyt – ainoa hyöty ehkä siinä, että se vei vähän huomiota muualle kun keskittyi hengittämiseen.</p><p></p><p>Ilta oli taas mekoista tuskaa, ja pyytelin puudutusta useamman kerran. Seuraavaksi ehdottivat että saisin selkääni epiduraalikanyylin mutta sen kautta alkuun vain kipulääkettä. Sitä kokeiltiin, mutta sekään ei mun kohdallani helpottanut kipuja. Epiduraalin sain sitten vasta joskus klo 23.30 aikoihin, ja voi mikä taivas siitä aukesi! Kivut katosivat nopeasti aivan kokonaan, ja sain jopa nukuttua parin tunnin ajan sen jälkeen. Epiduraalin vaikutus säilyi mulla synnytyksen loppuun asti, joten kaupan päälle sain vielä lähes kivuttoman ponnistusvaiheenkin.</p><p></p><p>Pientä dramatiikkaa synnytyksen toi se, että vauvan syke laski aina supistuksen jälkeen hetkellisesti. Tilannetta seurattiin alusta asti, ja loppuvaiheessa vauvan päästä otettiin jopa pari verinäytettä kohdunkaulan kautta, jotta varmistettiin ettei pieni kärsi hapenpuutteesta. Onneksi noiden näytteiden arvot olivat erinomaisia. Tilanne kuitenkin ilmeisesti paheni loppua kohden (itse olin siinä vaiheessa niin zombi etten enää jaksanut juuri seurailla sykekäyriä yms.), ja sen vuoksi päädyttiin lopulta imukuppisynnytykseen, jotta vauva saatiin ulos mahdollisimman nopeasti.</p><p></p><p>Ponnistusvaihe alkoi lopulta maanantaina kolmen aikoihin yöllä, kun kohdunsuu oli kokonaan auennut. Epiduraali tosiaan jylläsi vielä silloinkin ja oli jopa vähän hankalaa tuntea supistuksia, mutta kätilön neuvoilla sain kuitenkin ponnistettua ajallaan. Ensin yritettiin muutama kerta ilman imukuppia ja sainkin vauvan liikkumaan oikeaan suuntaan, mutta ulos se ei vielä tullut. Mulle oli yllätys se, että ponnistaminen muistutti niin paljon, kröhöm, ulostamista. Tai siis ainakin itse ponnistin niin kuin pusaisin ulos isompaa hätää, ja kätilö kehui että suunta oli juuri oikea. (Sivumennen sanoen itse synnytyskin tuntui mulla emättimen sijaan enemmän peräaukon tienoilla.) No, joka tapauksessa lääkäri kutsuttiin paikalle muutaman tuloksettoman ponnistuksen jälkeen. Hän laittoi imukupin paikalleen ja leikkasi välilihan, ja heti seuraavalla ponnistuksella vauva sitten saatiinkin maailmaan. Oli kyllä huikea fiilis, kun urakka oli takana, pieni rääkäisi ekan kerran ja sain tuon pienen olennon syliini. <3 Ei sitä tunnetta voi verrata mihinkään. <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite21" alt=":love:" title="Rakkaus :love:" data-shortname=":love:" /><img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite21" alt=":love:" title="Rakkaus :love:" data-shortname=":love:" /><img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite21" alt=":love:" title="Rakkaus :love:" data-shortname=":love:" /></p><p></p><p>EDIT: Lopuksi selvisi, että vauvan sykkeenlaskujen takana oli kaulan ympäri kahdesti kiertynyt napanuora. Se ei muuten aiheuttanut vaaraa mutta kiristyi aina supistusten aikana sen verran että syke vähäksi aikaa heikkeni. Pitkittynyt ponnistuvaihe olisi ehkä voinut saada jotain pahempaakin aikaan.</p><p></p><p>Kokonaisuutena voisin sanoa, ettei mulle synnytyksestä varsinaisia traumoja jäänyt, mutta olihan se pirun kivuliasta ja tuskallista. Mä en valitettavasti kokenut saavani apua mistään muista kivunlievitysmenetelmistä kuin epiduraalista (kokeilin myös mm. tens-laitetta), mutta jonkun toisen kohdalla ne voi varmasti toimia. Itse kyllä suosittelen epiduraalia tosi lämpimästi jo ihan siksikin, että se antaa mahdollisuuden levätä ja kerätä voimia ennen ponnistusvaihetta. Omalla kohdallani jäi vähän harmittamaan se, etten saanut epiduraalia yhtään aikaisemmin (vaikka lopulta ilmeni että kohdunsuu oli jo hyvin auennut), mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Joka tapauksessa kivut unohtui melko nopeasti ja lopputulos oli joka ikisen tuskanhetken arvoinen. <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite21" alt=":love:" title="Rakkaus :love:" data-shortname=":love:" /></p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Roxanne, post: 31765905, member: 138855"] Lämpimät kiitokset kaikille onnitteluista! :love::) Ne on ilahduttaneet joka ikinen, vaikken olekaan viime päivinä ehtinyt käydä täällä kuin pikaisesti silmäilemässä uudet viestit. Tää on kyllä huippuketju, ja on ollut tosi hienoa saada jakaa täällä kaikki raskauden vaiheet, ilonaiheet ja huolet kanssanne. <3 Me ollaan kotiuduttu synnäriltä, ja vauva-arki on osoittautunut juuri niin ihanaksi ja samalla sitovaksi kuin kuvittelinkin. Joka päivä opitaan uutta vauvasta ja sen hoitamisesta. :barefoot: Mutta ehkäpä säästän tarkemmat yksityiskohdat vauvautuneiden ketjuun, jos nyt vaan ehdin sen jossain vaiheessa perustaa. Toivottavasti saan teistä kaikista sinne seuraa ennen pitkää niin ettei tarvitse siellä yksinään höpötellä. ;) Muita juttuja en nyt oikein ehdi kommentoida, mutta [B]Carolle[/B] toivotan kovasti tsemppiä radin kanssa! Mullahan oli myös tuo diagnoosi, mutta kotimittailuissa kaikki arvot oli aina alle rajojen eikä mitään ongelmia siis sen suhteen tullut. Toivottavasti säkin pääset yhtä helpolla! Mä yritin karsia ruokavaliosta makeat herkut, höttöhiilarit ja makeat juomat, mutta muuta en sitten tehnytkään. Vauvan verensokeriarvot tsekattiin synnytyksen jälkeen muutaman kerran, mutta niissäkään ei onneksi häikkää ollut. Nyt mä vyörytän tänne oman synnytyskertomukseni, toivottavasti jaksatte lukea. :) Päätin tehdä tämän nyt heti, koska muuten on suuri vaara että se jää muiden puuhien jalkoihin ja unohtuu lopulta kokonaan. ---- Mullahan ei ollut koko raskausaikana yhtään supisteluja eikä muitakaan synnytystä enteileviä merkkejä, joten olin jo varautunut siihen että raskaus voi mennä selvästi lasketun ajan yli. Päivä LA:n jälkeen eli perjantaina 17.11. mulla kuitenkin meni maha iltapäivällä sekaisin, minkä olin kuullut voivan olla merkki lähestyvästä synnytyksestä. Kun sitten istuin illalla koneen ääressä, tunsin yhtäkkiä että jotain holahti housuihin. Juoksin vessaan jossa vettä vielä lorisi jonkin aikaa. Soitin synnärille ja pyysivät sinne näytille, mutta koska kohdunsuu oli edelleen kiinni eikä kunnon supistuksia ollut, passittivat takaisin kotiin ja pyysivät tulemaan su-aamuna käynnistykseen, jos synnytys ei ennen sitä ala luonnollisesti. (Muuten käynnistys olisi kai ollut jo la-iltana eli 24 h vesien menosta, mutta kuulemma eivät tee käynnistyksiä yötä vasten). Seuraavana yönä ja päivänä tuntui jotain supisteluja, mutta ne olivat aika harvassa eivätkä vielä kovin kivuliaita. Kun sitten menin sänkyyn illalla vähän ennen puoltayötä, supistukset muuttuivatkin selvästi kivuliaammiksi ja säännöllisemmiksi. Niitä tuli läpi yön noin 10-15 minuutin välein, ja lähes joka supistuksella lorahti kunnon annos lapsivettä. Sain rampata vaihtamassa sidettä puolen tunnin välein eikä sekään aina riittänyt. (Myöhemmin kuulin että uutta lapsivettä tosiaan muodostuu koko ajan vesien menon jälkeenkin, ja se nimenomaan kertoo siitä että istukka toimii hyvin.) Yritin nuokkua yön puoli-istuvassa asennossa, sillä siten supistukset tuntuivat hiukan siedettävämmiltä kuin makuulla. Joka tapauksessa yö oli todella tuskallinen, ja kun aamulla lähdettiin synnärille, en ollut nukkunut silmäystäkään. Kun päästiin sairaalaan, lääkäri totesi että kohdunsuu olikin auennut 2-3 cm (vaikka siihen yleensä vaaditaan tiheämpiä supistuksia ensisynnyttäjillä). Hän totesi ettei käynnistystä tarvittaisikaan, ja siirryttiin siitä sitten heti synnytyssaliin. Päivän aikana supistukset alkoivat kuitenkin taas harventua eikä niitä enää tullut kuin noin puolen tunnin välein. Kivuliaita ne kyllä edelleen olivat. Illansuussa sitten todettiin, että synnytystä täytyy jotenkin vauhdittaa, ja aloin saada oksitosiinia. Se tihensi supistuksia niin että ne alkoivat taas tulla noin 10 minuutin välein. Tässä vaiheessa aloin jo kysellä epiduraalia, mutta koska kohdunsuu ei vielä ollut auennut tarpeeksi ja vaarana oli että puudutus laiskistaisi supistuksia, jouduin tyytymään ilokaasuun. Eipä se mulla kyllä supistuskipuja vähentänyt – ainoa hyöty ehkä siinä, että se vei vähän huomiota muualle kun keskittyi hengittämiseen. Ilta oli taas mekoista tuskaa, ja pyytelin puudutusta useamman kerran. Seuraavaksi ehdottivat että saisin selkääni epiduraalikanyylin mutta sen kautta alkuun vain kipulääkettä. Sitä kokeiltiin, mutta sekään ei mun kohdallani helpottanut kipuja. Epiduraalin sain sitten vasta joskus klo 23.30 aikoihin, ja voi mikä taivas siitä aukesi! Kivut katosivat nopeasti aivan kokonaan, ja sain jopa nukuttua parin tunnin ajan sen jälkeen. Epiduraalin vaikutus säilyi mulla synnytyksen loppuun asti, joten kaupan päälle sain vielä lähes kivuttoman ponnistusvaiheenkin. Pientä dramatiikkaa synnytyksen toi se, että vauvan syke laski aina supistuksen jälkeen hetkellisesti. Tilannetta seurattiin alusta asti, ja loppuvaiheessa vauvan päästä otettiin jopa pari verinäytettä kohdunkaulan kautta, jotta varmistettiin ettei pieni kärsi hapenpuutteesta. Onneksi noiden näytteiden arvot olivat erinomaisia. Tilanne kuitenkin ilmeisesti paheni loppua kohden (itse olin siinä vaiheessa niin zombi etten enää jaksanut juuri seurailla sykekäyriä yms.), ja sen vuoksi päädyttiin lopulta imukuppisynnytykseen, jotta vauva saatiin ulos mahdollisimman nopeasti. Ponnistusvaihe alkoi lopulta maanantaina kolmen aikoihin yöllä, kun kohdunsuu oli kokonaan auennut. Epiduraali tosiaan jylläsi vielä silloinkin ja oli jopa vähän hankalaa tuntea supistuksia, mutta kätilön neuvoilla sain kuitenkin ponnistettua ajallaan. Ensin yritettiin muutama kerta ilman imukuppia ja sainkin vauvan liikkumaan oikeaan suuntaan, mutta ulos se ei vielä tullut. Mulle oli yllätys se, että ponnistaminen muistutti niin paljon, kröhöm, ulostamista. Tai siis ainakin itse ponnistin niin kuin pusaisin ulos isompaa hätää, ja kätilö kehui että suunta oli juuri oikea. (Sivumennen sanoen itse synnytyskin tuntui mulla emättimen sijaan enemmän peräaukon tienoilla.) No, joka tapauksessa lääkäri kutsuttiin paikalle muutaman tuloksettoman ponnistuksen jälkeen. Hän laittoi imukupin paikalleen ja leikkasi välilihan, ja heti seuraavalla ponnistuksella vauva sitten saatiinkin maailmaan. Oli kyllä huikea fiilis, kun urakka oli takana, pieni rääkäisi ekan kerran ja sain tuon pienen olennon syliini. <3 Ei sitä tunnetta voi verrata mihinkään. :love::love::love: EDIT: Lopuksi selvisi, että vauvan sykkeenlaskujen takana oli kaulan ympäri kahdesti kiertynyt napanuora. Se ei muuten aiheuttanut vaaraa mutta kiristyi aina supistusten aikana sen verran että syke vähäksi aikaa heikkeni. Pitkittynyt ponnistuvaihe olisi ehkä voinut saada jotain pahempaakin aikaan. Kokonaisuutena voisin sanoa, ettei mulle synnytyksestä varsinaisia traumoja jäänyt, mutta olihan se pirun kivuliasta ja tuskallista. Mä en valitettavasti kokenut saavani apua mistään muista kivunlievitysmenetelmistä kuin epiduraalista (kokeilin myös mm. tens-laitetta), mutta jonkun toisen kohdalla ne voi varmasti toimia. Itse kyllä suosittelen epiduraalia tosi lämpimästi jo ihan siksikin, että se antaa mahdollisuuden levätä ja kerätä voimia ennen ponnistusvaihetta. Omalla kohdallani jäi vähän harmittamaan se, etten saanut epiduraalia yhtään aikaisemmin (vaikka lopulta ilmeni että kohdunsuu oli jo hyvin auennut), mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Joka tapauksessa kivut unohtui melko nopeasti ja lopputulos oli joka ikisen tuskanhetken arvoinen. :love: [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa ÄITI?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Suomen Yleisradion mielestä huumori on pahaksi työpaikalla
8 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Olisiko Sanna Marin voinut lomailla, jos Viipuria olisi pommitettu sen pääministerikauden aikana?
Tänään 17:51
vierailija
6 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Ruotsin some räjähti kun Viipurissa soditaan. OrpoPurra viettää viikonloppua eikä kommentoi
Tänään 17:24
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Pitäisi tehdä verkkosivut, mikä iwebin tilalle, kun sitä ei enää ole?
Tänään 16:54
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
5.
"Talouden suhdanne on paranemassa – palkansaajan ostovoima parantunut"
Tänään 16:50
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Sota lähenee päivä päivältä, Ukrainalaiset hyökänneet Viipuriin (entistä suomea, 30km nykyrajalta!)
Tänään 16:31
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Kiinnostaa nuo pa.ko.laisille perustettavan leirit Ruandassa, paratiisimainen maa, mikä ammatti auttaisi TYÖLLISTYMÄÄN leirille?
Tänään 16:19
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Presidenttivaalitappiosta katkeroitunut Pekka Haavisto päätti toteuttaa unelmansa ja lähti kiihdyttämään ilmastonmuutosta
Tänään 15:36
vierailija
8 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Matkatoimisto Apollomatkat tiedotti perjantaina aloittavansa seiväsmatkat Länsi-Afrikan Gambiaan
Started by vierailija
Tänään 11:54
Luettu: 262
Aihe vapaa
2.
Ostatko vaatteita kiinalaiskaupoilta? Näin valitaan malleja niitä esittelemään.
Started by Johnny Appleseed
Tänään 04:12
Luettu: 191
Aihe vapaa
3.
Aselait liian löyhiä suomessa.
Started by vierailija
Tänään 01:01
Luettu: 186
Aihe vapaa
4.
Brasiliassa on alkuperäisväestöllä oikeuksia, joista voisi ottaa mallia Suomeenkin. Täällä tarvitaan persulakeja
Started by vierailija
Tänään 10:23
Luettu: 138
Aihe vapaa
5.
Valtiovarainministeri Riikka Purra: "Omillaan toimeen tuleva ihminen on vasemmiston kauhu"
Started by vierailija
Tänään 13:05
Luettu: 111
Aihe vapaa
6.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra haluaa pitää Euroopan monikulttuurisena maanosana
Started by vierailija
Tänään 12:24
Luettu: 96
Aihe vapaa
7.
Saisiko täältä asiakkaita, jos perustan matkatoimiston, joka vie naisia Konnunsuon baarille?
Started by vierailija
Tänään 12:12
Luettu: 90
Aihe vapaa
8.
Sota lähenee päivä päivältä, Ukrainalaiset hyökänneet Viipuriin (entistä suomea, 30km nykyrajalta!)
Started by vierailija
Tänään 16:31
Luettu: 90
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
K/B-komposti
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Sanna Ukkola: Marco Bjurström, katso peiliin – Kommenttisi ovat käsittämättömiä
Latest: vierailija
4 min sitten
Aihe vapaa
3.
Suomen Yleisradion mielestä huumori on pahaksi työpaikalla
Latest: vierailija
8 min sitten
Aihe vapaa
4.
Olisiko Sanna Marin voinut lomailla, jos Viipuria olisi pommitettu sen pääministerikauden aikana?
Latest: vierailija
25 min sitten
Aihe vapaa
5.
Matkatoimisto Apollomatkat tiedotti perjantaina aloittavansa seiväsmatkat Länsi-Afrikan Gambiaan
Latest: vierailija
25 min sitten
Aihe vapaa
6.
"Talouden suhdanne on paranemassa – palkansaajan ostovoima parantunut"
Latest: vierailija
31 min sitten
Aihe vapaa
7.
Aikamoinen puutarha
Latest: vierailija
40 min sitten
Aihe vapaa
8.
Presidenttivaalitappiosta katkeroitunut Pekka Haavisto päätti toteuttaa unelmansa ja lähti kiihdyttämään ilmastonmuutosta
Latest: vierailija
42 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
~*~ alkionsiirroista plussanneet ~*~
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu