Mutta haluttomalla tai vähähaluisella ei ole oikeutta tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi?
Olen toki samaa mieltä siitä, että jos halujen epäsuhta on parin mielestä ongelma, se pitää yrittää ratkaista molempia tyydyttävällä tavalla.
Mutta onko se tämä ylikorostuneen seksualisoitunut kulttuuri vai mikä, että se seksi tuntuu nykyään olevan ihan ykkösluokan prioriteetti ja AINA pitäisi mennä sen voimakkaamman libidon omaavan pillin mukaan. Ihan kuin ihmisarvo riippuisi siitä, miten kovat seksihalut on, ja hillitympi halukkuus on sairaus, joka pitää hoitaa pois.
Miksi sitten halukkaamman osapuolen pitäis kärsiä ja odottaa sitä, ehkä joskus haluttoman ihmisen, halukasta kautta, jota ei välttämättä tule?? Halukkaan pitäis vaan olla ja kärvistellä, ymmärtää loputtomiin ja silti pitäis kyetä antamaan läheisyyttä ilman seksiä ja taas ymmärtämään, että ei saa mitään ja taas jää ilman. Seksi on muutakin, kuin vaan halua. Mulle se on ainakin syvempää läheisyyttä, jota ei koe kuin sen yhen ihmisen kanssa ja se tekee mulle sen, että olen kumppanini mielestä kaunis, haluttava, erityinen, erityisempi kuin muut ja saa itsetunnon kohoamaan ja tulee tunne, että hän rakastaa mua monilla kauniilla tavoilla
.
Pihtaaminen ja hillitty halukkuus on eri asioita. Pihtaajathan on pitkiä aikoja ilman seksiä ja siitä kärsii kyllä eniten se joka jää vaille seksiä. Joka kerta siinä pettyy vain se joka tulee torjutuks, koska jää vaille sitä syvintä läheisyyttä, mitä yleensä normaali, terve ihminen kaipaa. Jos tollanen tilanne sopii pihtaajalle, niin ei välttämättä sille toiselle, joka kuitenkin kaipais seksiä. Tollasessa tilanteessa kyllä useimmiten mennään sen pihtaajan pillin mukaan, toinen joutuu alistumaan siihen, eli justiin se jolla niitä halujakin olis. Kyllä tollanen katkeroittaa, tekee vihaseks ja epätoivoseks, pettyneeks ja ajan myötä toi käy masentavaks. Sit ihmetellään, kun petetään, mistähän mahtais johtua?? Ei voi olettaa, että jos pihtaa pitkiä aikoja, että toinen, halukkaampi osapuoli olis loputtomiin siinä vierellä vaan ymmärtämässä ja alistumassa tilanteeseen, itsestäänselvästi koko loppuiän, siinähän toinen, halukkaampi joutuu luopumaan paljosta. Tollanen kuitenkin herättää vihan, katkeruuden, oman ja sen toisen osapuolen syyllistämistä, halukkaampi osapuoli saattaa etsiä vikoja itsestään ja toi on sit loputon kehä, joka tuo mukaan vaan lisää ongelmia masentuneisuutta, itsetunto ongelmia jne.