V
vieras
Vieras
Älä ole niin huoleton
Marja Airio / Lehtikuva
Suomalaiset luottavat ihan liikaa vakuutuksiin ja siihen, että viime kädessä yhteiskunta pelastaa vaikeuksien tullen. Kovan paikan tullen luvassa on pettymyksiä. Näin tulkitsee Tapiola Pankki tuoreen tutkimuksensa tuloksia. Sen mukaan suurimmalla osalla perheistä on taloudessaan alle 300 euron pelivara, vaikka enemmän pitäisi olla.
Vappu Kaarenoja
16.9.2009 13:39
39
Joka kolmannessa suomalaisessa kotitaloudessa on rahallista liikkumavaraa kuukaudessa alle kolmesataa euroa, yli kymmenellä prosentilla vain sata euroa. Monen talous on siten kirjaimellisesti hiuskarvan varassa.
- Joku totesi minulle, että se sata euroahan menee helposti vaikka kampaamokäyntiin, Tapiola Pankin varatoimitusjohtaja Marja Pajulahti sanoo. Hän esitteli tänään keskiviikkona Tapiola Pankin tuoreen Arjen talouskatsaus -tutkimuksen.
Pajulahden mukaan 300 euroa on tässä taloustilanteessa liian vähän.
- Kyllä liikkumavaraa saisi olla enemmän kuin 300 euroa, etenkin nykyisessä tilanteessa. Ja jos on lapsiperhe, sitä enemmän varaa tarvittaisiin.
Sadan euron pelivaran saa hupenemaan hujauksessa muuallakin kuin kampaajalla. Sata euroa haihtuu, jos pankki nostaa 100 000 euron asuntolainan marginaalia kaksi prosenttiyksikköä.
Tutkimuksen valossa suomalaisilla on reipas luottamus omaan talouteensa. Asuntovelallisiakaan ei tunnu hirvittävän suuri velka pankille.
Suomalaiset
eivät luota vakuutukseen
Asuntovelallista valtaosalla on alle kouluikäisiä lapsia. Kuitenkin vain kolmasosalla velallisista on lainaturvavakuutus.
- Kyllä henkivakuutus lainan osalta olisi minimivaatimus. Mutta etenkin nuorista se tuntuu niin kaukaiselta asialta, että ei siihen varauduta, Marja Pajulahti sanoo.
Vakuutetut toisaalta kuvittelevat monesti liikoja lainaturvan kattavuudesta.
- Asiakkaiden käsitykset ovat optimistisia. Monelle on tullut yllätyksenä, että esimerkiksi vammautuminen ei aina takaa korvauksia. Vamman täytyy olla tarpeeksi vakava. Voi myös olla, että vain tietyt luetellut sairaudet tuovat korvauksia, Pajulahti kertoo.
Hänen mukaansa lainaturvavakuutuksesta saa nihkeästi korvauksia myös työttömyyden iskiessä.
Vakuutetuilla on liian ruusuinen kuva ostamastaan turvasta. Kenties ne kaksi kolmasosaa velallisista, jotka eivät ole halunneet maksaa lainaturvasta, eivät pidä sitä hintansa väärtinä.
- Se on mahdollista. Niin se varmaan menee, Pajulahti myöntää.
Yhteiskuntako
heittää pelastusrenkaan?
Lainaturvavakuutuksia otetaan Arjen katsaus -tutkimuksen mukaan yllättävän vähän. Yllättävää on Marja Pajulahden mukaan myös ihmisten usko yhteiskunnan turvaverkkoihin.
"Luotan siihen, että yhteiskunta hoitaa riittävän taloudellisen turvan tulevaisuuteni varalle." Yli puolet haastatelluista vastasi olevansa vähintään melko samaa mieltä väittämän kanssa. Luottamus yhteiskuntaan on kahdessa vuodessa jopa lujittunut.
- Meillä on hyvinvointiyhteiskunta, siitähän puhutaan, mutta odotukset siitä voivat olla liian korkealla, Pajulahti sanoo.
Hänen mukaansa ihmiset esimerkiksi haikailevat eläkettä, joka olisi noin 70 prosenttia palkasta, vaikka todellisuudessa eläke on noin 50 prosenttia palkasta.
Työkyvyttömyyseläke on keskimäärin vain 1 000 euroa kuukaudessa, mikä on Pajulahden mukaan järkytys monelle.
Erityisesti 15-24 -vuotiailla riittää uskoa siihen, että heitä ei jätetä oman onnensa nojaan kohtalon kolhiessa.
- Jos jää pelkästään perusturvan varaan, sen todellinen suuruus tulee yllätyksenä. Sitä paitsi jos jää työttömäksi, toki kestää ennen kuin pääsee korvausten piiriin.
Kun usko hyvinvointiyhteiskuntaan on luja, 300 euron vararaha kuukaudessa voi tuntua mukavalta summalta.
Varovainen
luottaa vain itseensä
Tapiola Pankki ennustaa työttömyyden nousevan ensi talvena reiluun 11 prosenttiin. Pahimmillaan vailla työtä on pankin arvion mukaan 400 000 ihmistä. Taantumasta on puhuttu pitkään, mutta kovat ajat koittavat toden teolla vasta ensi joulun jälkeen.
Ongelmia voi olla tiedossa, jos ihmiset eivät ole varautuneet huonoihin aikoihin.
- On tarpeeksi surullista, jos itselle tai läheiselle tapahtuu jotain ikävää. Se, että oma talous kaatuu samalla, ei ainakaan helpota tilannetta, Pajulahti kertoo.
Pajulahti kuitenkin sanoo, että lainaturvavakuutus ei ole kaikille hyvä turva. Jos yhteiskunnan turvaankaan ei voi luottaa, miten ensi talveen pitää sitten varautua?
Pajulahden vastaus on yksinkertainen: säästämällä. Hänen mukaansa 300 euron liikkumavara taloudessa ei riitä, ja suomalaisten on syytä alkaa metsästää säästökohteita.
- On tietysti parempi säästää kuin ottaa lainaa. Jos jää työttömäksi, lainansaantikin vaikeutuu.
