Ajoin aamulla tyttären poikaystävän ulos

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vierasmää
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

Vierasmää

Vieras
Tytär itse minut herätti aamulla itkien ja pyysi ajamaan pojan (18v) ulos. Ei ollut suostunut lähtemään tytön pyynnöstä.
Poika oli kuulemma haukkunut ja käynyt käsiksi.

En tarkkaan tiedä, mitä on tapahtunut, mutta epäilen, että tyttö on herätellyt krapulaista poikaa töihin lähtiessään ja krapulaisena/kännisenä tämä on hermostunut. Mutta eihän se toki oikeuta käsiksi käymiseen.

Ja poika toki säikähti minun mukaan tuloa (vaikka kerkesin jo uhkaamaan miehelläni, kun unenpöpperöisenä luulin, että poika alkaa hankalaksi) ja lähti ulos ihan helposti.

No, vaikka olen tietenkin tyttöni puolella, silti mua aamulla huolestutti kovasti laittaa poika siinä kunnossa ulos. En nyt sentään halunnut, että jonnekin hankeen jäätyy.

Nyt kun tiedän, että poika on kunnossa, niin voin huokaista ja todeta, että
olen alunperin jo ollut sitä mieltä, että poika ei ole se oikea tytölleni. Ja mielipiteeni vain vahvistuu.
Mutta kai he taas lopulta jatkavat yhdessä... On näitä "eroja" tässä parin vuoden aikana nähty aikasemminkin.

Pakko oli purkautua, kun ei tuo miehenikään varmaan enää jaksa kuunnella. Ja itsellä niin paljon ajatuksia. :/

 
Alkuperäinen kirjoittaja Vierasmää:
Nyt kun tiedän, että poika on kunnossa, niin voin huokaista ja todeta, että
olen alunperin jo ollut sitä mieltä, että poika ei ole se oikea tytölleni. Ja mielipiteeni vain vahvistuu.
Mutta kai he taas lopulta jatkavat yhdessä... On näitä "eroja" tässä parin vuoden aikana nähty aikasemminkin.

Pakko oli purkautua, kun ei tuo miehenikään varmaan enää jaksa kuunnella. Ja itsellä niin paljon ajatuksia. :/

Olet oikeassa, poika ei ole se oikea tytöllesi: heräilee krapulassa ja ties missä asustelee milloin missäkin. Enteilee sitä, että sama fiilis jatkuu perheen perustamisen jlk. eli makoilee sohvalla kaljapullo kädessä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Potki pois:
Alkuperäinen kirjoittaja Vierasmää:
Nyt kun tiedän, että poika on kunnossa, niin voin huokaista ja todeta, että
olen alunperin jo ollut sitä mieltä, että poika ei ole se oikea tytölleni. Ja mielipiteeni vain vahvistuu.
Mutta kai he taas lopulta jatkavat yhdessä... On näitä "eroja" tässä parin vuoden aikana nähty aikasemminkin.

Pakko oli purkautua, kun ei tuo miehenikään varmaan enää jaksa kuunnella. Ja itsellä niin paljon ajatuksia. :/

Olet oikeassa, poika ei ole se oikea tytöllesi: heräilee krapulassa ja ties missä asustelee milloin missäkin. Enteilee sitä, että sama fiilis jatkuu perheen perustamisen jlk. eli makoilee sohvalla kaljapullo kädessä...

Ollaan tästä puhuttu tytön kanssa. Ja tietty en ala tässä kaikkia keskusteluja kertomaan.
Mutta jos parikymppinen tyttö jatkaa seurustelua tyypin kanssa, minkä minä sille voin. Voin toki estää, että meidän kotiin ei ole asiaa. Ja sen jo pojalle tänään sanoinkin.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Timppa:
JOS joku koskee minun lapsiini (vaikka parisuhteessa) niin kipiää tekee! Vaikkakin olen väkivaltaa vastaan niin tuossa tilanteessa satutan ja vielä mielelläni!

Näin mun mies ois tehnyt, mutta onneksi poika lähti ulos suosiolla.

En tosiaankaan halua, että meän kotona aletaan riehua väkivalloin.

Varsinkin, kun pikkulapsemmekin heräsivät, niin oli hyvä, että poika saatiin ulos hiljaisesti.

Toivon todella, että tyttöni älyää jättää tuon ns. ystävänsä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Timppa:
JOS joku koskee minun lapsiini (vaikka parisuhteessa) niin kipiää tekee! Vaikkakin olen väkivaltaa vastaan niin tuossa tilanteessa satutan ja vielä mielelläni!

Entäs henkinen väkivalta eli pettäminen?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vierasmää:
En tosiaankaan halua, että meän kotona aletaan riehua väkivalloin.

Varsinkin, kun pikkulapsemmekin heräsivät, niin oli hyvä, että poika saatiin ulos hiljaisesti.

Toivon todella, että tyttöni älyää jättää tuon ns. ystävänsä.

Onneksi on sen verran "kättä pidempää" ettei siinä sanoja tarvita eikä varmasti tule mieleen toisellakaan rähistä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vierasmää:
Alkuperäinen kirjoittaja Timppa:
JOS joku koskee minun lapsiini (vaikka parisuhteessa) niin kipiää tekee! Vaikkakin olen väkivaltaa vastaan niin tuossa tilanteessa satutan ja vielä mielelläni!

Näin mun mies ois tehnyt, mutta onneksi poika lähti ulos suosiolla.

En tosiaankaan halua, että meän kotona aletaan riehua väkivalloin.

Varsinkin, kun pikkulapsemmekin heräsivät, niin oli hyvä, että poika saatiin ulos hiljaisesti.

Toivon todella, että tyttöni älyää jättää tuon ns. ystävänsä.

Peesailua, peesailua. Ei se kovinkaan hyvää esimerkkiä anna, että "kyllä meillä saa ihmisiin käydä käsiksi jos on hyvä syy" kun kaikilla on aina se hyvä syy.

Ja jos tyttö on itse jo täysikäinen, niin vähän huono mennä sanomaan, että et muuten näe sitä poikaa enää...

Tilanne on varmaan hyvin raskas tyttärellesi. Arvelen, että häntä hävettää aikalailla. Toivottavasti jaksat olla hänelle tukena ja rohkaista häntä jättämään poikaystävänsä ilman negatiivista painostusta. Yleensä jos joku käy käsiksi, ei kerta ole viimeinen... Tuskinpa ensimmäinenkään, jos uskalsi jo teidän kotona tehdä jotakin.
 

Yhteistyössä