Toggle sidebar

ajatus imetyksestä inhottaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja sofiann
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
S

sofiann

Vieras
Hei! Onko täällä muita odottajia, jotka eivät aio imettää vauvaansa? Itse odotan kolmatta lastamme ja aiemmin olen YRITTÄNYT imettää kaksosiamme (nyt 5.v). Silloin maitoa olisi tullut, mutta imetys aiheutti inhon väristyksiä, niin epämiellyttävältä ja kiusalliselta se tuntui. Koko imetys-prosessi ei herätä minussa mitään positiivista. Mielestäni (huom! tämä on siis minun mielipiteeni ja vain minun, joten ei kannata kiehahtaa) imettävä äiti on vastenmielisen näköinen, enkä muutenkaan halua että lapsi on ainoastaan minusta riippuvainen.

En kaipaa myöskään kiihkoilevia kommentteja imetyksen hyödyistä, kun tein kaksosten ollessa 2 viikon ikäiset päätöksen imetyksen lopetuksesta oli se helpotus. Lapset nukkuivat yönsä todella hyvin, pystyin antamaan heitä myös muualle hoitoon. Sanotaan, että imetys on niin vaivatonta, mielestäni pulloruokinta on vielä vaivattomampaa juuri em. asian vuoksi.Toisella on ollut kerran elämässään korvatulehdus, toinen ei ole sairastanut koskaan mitään. Ihottumia, allergioita, astmaa tms. ei ole. Miksi siis edes yrittäisin imettää? Neuvolassa alkoi syyllistäminen samantein, kun kerroin ajatukseni. Pakkohan sinun on, muuten lapsi sairastuu jne (heh..). En tajua, mitä tarkoittaa yksilöllinen tukeminen, kun haluaa päättää juuri esim. tuollaisesta asiasta, niin imetysfriikkikoneisto käynnistyy heti kertomaan, miten huono äiti olet, kun edes ajattelet asiaa.

Olenko ainoa? Kiitos ASIALLISESTI VASTANNEILLE!
 
Heippa.

No, meitä ihmisiä on niin moneen junaan. Itse taas odotan innolla että saan lapseni maailmaan ja voin alkaa häntä imettämään. Se läheisyys ja maidon terveellisyys ja se että se on aina lämmintä ja kulkee aina mukana, ei tarvi lotrata pullojen kanssa, yölläkin voi nostaa pienen viereen ja imettää siinä, ei tarvi lähtee keittiöön ettiin pulloa, laittaa se mikroon ja silläaikaa vauva huutaa nälkäänsä yms. Mulle imetys on ehdottomasti se helpompi vaihtoehto kuin pulloruokinta. Ja kun siinä sivussa vielä palautuu hyvin entisiin hoikkiin mittoihinsa kun imetys on niin energiaa vievää niin en mistään hinnasta sitä vaihtaisi vapaaehtoisesti pulloon.

Mutta tietty tämä on taas mun mielipde ja kun mulla on niin hyviä kokemuksia imettämisestä. Se on alkanut aina sujumaan täysin moitteettomasti ja olen pystynyt lapsiani imettämään pitkään. Vuoden ikään asti molempia olen imettänyt ja niin aio tehdä nyt kolmannenkin kohdalla. Mielestäni imettäminen on kaikkea muuta kuin inhottavaa.

 
Itse en vielä ole odottaja,mutta samasta syystä minäkin jätän imetyksen väliin.Jotenkin vain ajatuskin inhottaa.Ja lähipiirissä ollu kans niitä ketkä eivät ole imettäneet,ihan normaaleja lapsia heille on tullu/kasvanu :)
 
mä en imettänyt esikoista kuin alle 2kk.maitoa ei väsymyksen takia riittänyt ja näin nukuimme koko perhe paremmin ja voimme paremmin pulloruokinnalla.nyt kakkosen kohdalla maito on riittävää ja nautin todellakin imettämisestä.pakko sanoa sen verran onhan se pullo ruokinta helpompaa.ei ehkä öisin mutta kuka vaan voi päivällä lasta hoitaa ja ite saa vaikka levättyä jne.mutta on se äidinmaito vaan kuitenkin lapselle aina parasta.korvikkeet on aina vaan korvikkeita.tiedän että jokainen ruokkii lapsensa niin kuin parhaaksi näkee.mutta mä olen ainakin esikoisen ajoista kasvanut ihmisenä niin paljon että tiedän kuinka tärkeää oikeasti se äidinmaito on.MUTTA edelleenkin jokainen tekee niin kuin tahtoo ja on mullakin ystäviä jotka eivät ole tahtoneet imettää.se on heidän tapansa ja ihania lapsia heillä on:) onnea odotukseen ja ihania vauvahetkiä!
 
Odotan esikoista ja imettäminen on ollut minulle ainoa vaihtoehto niin kauan kun muistan. Nyt kuitenkin raskauden myötä rinnat ovat muuttuneet todella kivuliaiksi ja herkiksi ja mietityttää pystynkö imettämään. Pidän imettämistä monista syistä parhaana vaihtoehtona, mutta kysehän on tosiaan mielipideasioista. En missään tapauksessa mene tuomitsemaan niitä, jotka valitsevat tai ajattelevat toisin!

Imetys tuntuu olevan jonkin sortin muoti-ilmiö... Neuvolassa ei juurikaan muuta vaihtoehtoa "tarjota", joten ne joille imettäminen tuntuu vastenmieliseltä, taitavat tosiaan törmätä melko negatiivisiin asenteisiin. Minä pidän imettämistä niin yksityisenä asiana, että siitä keskusteleminen neuvolassa tuntuu minusta epämiellyttävältä. Koin yksityisyyteni jotenkin "loukatuksi", kun neuvolassa mainittiin imetyksen opettaminen. Minun mielestäni on hyvä asia, että vinkkejä ja "opetusta" on tarjolla, mutta niiden tyrkyttäminen ylittää minun sietokykyni rajan. En tiedä haluanko edes mieheni olevan läsnä kun imetän (jos se edes onnistuu), saati sitten, että joku muu yrittäisi puuttua tilanteeseen tai olla auttamassa!

Jokaisella on oikeus päättää imettääkö vai ei. Olen törmännyt äärimielipiteisiin puolesta ja vastaan ja todennut, että ratkaisu (rinta, pullo tai sekä että), joka tuntuu itselle hyvältä, on varmasti myös lapsen parhaaksi.
Hyvää odotusta kaikille!
 
Sofiannalle ja muillekin jotka eivät halua imettää.

Mielestäni se on jokaisen äidin oma asia haluaako imettää vai ei, siis vaikka maitoa tulisikin. Ei se rintamaito terveyttä aina takaa ja tiedän monia jotka eivät ole kyenneet imettämään vaikka olisivat halunneet ja lapsi voi silti hyvin.

Varmasti neuvolantädit syyllistävät teitä, mutta niin ne syyllistivaät minuakin kun en ekaa lastani odottaessa halunnut mennä veriseulaan. Olimme mieheni kanssa päättäneet pitää vauvan oli se sitten terve tai sairas. Neuvolatäti jaksoi painostaa joka käynnillä kunnes suostuin verikokeeseen. Ja terve lapsihan sieltä tuli. Ihmettelen vain että mitä se terveydenhoitajaa haittaa jos olisin saanut esim.vammaisen lapsen. Nyt olen taas raskaana(rv18) mutta enää ei ole veriseulaa Hesassa.

Imetin ensimmäistäni 8kk ja aion myös imettää tulevaakin vauvaa, jos mahdollista.

Tehkää äidit kuten itse parhaaksi näette, ei imetyksessä ole mitään järkeä jos jokainen imetyskerta on tuskallista, kivuliasta tai vastenmielistä. Joillekin imetyksestä tulee jopa pahoinvointiakin. Ja ne jotka haluavat imettää(kuten minäkin) niin imettävät eikä heidän pidä syyllistää niitä jotka haluavat ruokkia lapsensa korvikemaidolla. Pääasiahan on että äiti ja lapsi voivat hyvin,vai mitä?!

Mukavaa raskausaikaa kaikille ja nauttikaa pienistä vauvoistanne imetyksellä tai ilman. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kiikun kaakun...:
Odotan esikoista ja imettäminen on ollut minulle ainoa vaihtoehto niin kauan kun muistan. Nyt kuitenkin raskauden myötä rinnat ovat muuttuneet todella kivuliaiksi ja herkiksi ja mietityttää pystynkö imettämään. Pidän imettämistä monista syistä parhaana vaihtoehtona, mutta kysehän on tosiaan mielipideasioista. En missään tapauksessa mene tuomitsemaan niitä, jotka valitsevat tai ajattelevat toisin!

Imetys tuntuu olevan jonkin sortin muoti-ilmiö... Neuvolassa ei juurikaan muuta vaihtoehtoa "tarjota", joten ne joille imettäminen tuntuu vastenmieliseltä, taitavat tosiaan törmätä melko negatiivisiin asenteisiin. Minä pidän imettämistä niin yksityisenä asiana, että siitä keskusteleminen neuvolassa tuntuu minusta epämiellyttävältä. Koin yksityisyyteni jotenkin "loukatuksi", kun neuvolassa mainittiin imetyksen opettaminen. Minun mielestäni on hyvä asia, että vinkkejä ja "opetusta" on tarjolla, mutta niiden tyrkyttäminen ylittää minun sietokykyni rajan. En tiedä haluanko edes mieheni olevan läsnä kun imetän (jos se edes onnistuu), saati sitten, että joku muu yrittäisi puuttua tilanteeseen tai olla auttamassa!

Jokaisella on oikeus päättää imettääkö vai ei. Olen törmännyt äärimielipiteisiin puolesta ja vastaan ja todennut, että ratkaisu (rinta, pullo tai sekä että), joka tuntuu itselle hyvältä, on varmasti myös lapsen parhaaksi.
Hyvää odotusta kaikille!
Click to expand...

Valitettavasti synnytysairaalassa joudut kyllä keskustelemaan monesta yksityisemmästäkin asiasta kuin rinnoistasi ja imetyksestä. Jos miehesi tulee mukaan niin myös miehen kuullen. Synnyttäminen ja imetys ovat kuitenkin loppujen lopuksi aika luonnollisia asioita ja yleismaailmallisia kaikille naisille. Ei niitä tarvitse hävetä ja huomaat ehkä, että lapsen synnyttyä ne eivät tunnu enää niin paljon yksityisyyttä loukkaavilta. En halua pelästyttää, mutta niin vain on. Imetys ei ole varsinaisesti "muoti-ilmiö", vaan tärkeä asia äidin ja lapsen terveyden kannalta. Jos et imetä, joudut ainakin opettelemaan lypsämisen siinä vaiheessa kun maito nousee rintoihin, ettet saa rintatulehdusta. Kätilöt sitä lypsämistäkin sitten opastavat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja rgcftjke:
Valitettavasti synnytysairaalassa joudut kyllä keskustelemaan monesta yksityisemmästäkin asiasta kuin rinnoistasi ja imetyksestä. Jos miehesi tulee mukaan niin myös miehen kuullen. Synnyttäminen ja imetys ovat kuitenkin loppujen lopuksi aika luonnollisia asioita ja yleismaailmallisia kaikille naisille. Ei niitä tarvitse hävetä ja huomaat ehkä, että lapsen synnyttyä ne eivät tunnu enää niin paljon yksityisyyttä loukkaavilta. En halua pelästyttää, mutta niin vain on. Imetys ei ole varsinaisesti "muoti-ilmiö", vaan tärkeä asia äidin ja lapsen terveyden kannalta. Jos et imetä, joudut ainakin opettelemaan lypsämisen siinä vaiheessa kun maito nousee rintoihin, ettet saa rintatulehdusta. Kätilöt sitä lypsämistäkin sitten opastavat.
Click to expand...

Vaikka meneekin ohi ap:n aiheen, totean ettei minun ole mikään pakko keskustella tai ottaa vastaan esim. synnärillä opastusta. Minulla kuitenkin on oikeus valita mitä otan vastaan. Kiitos rgcftjke analyysistäsi häpeään liittyen, mutta vähän meni pieleen. :)
 
Heippa kaikille!

Itse imettäisin mielelläni 2 vkoa vanhaa poikaani mutta poika joutui olemaan ensimmäiset puolitoista viikkoa sairaalassa ja tottui niin pulloruokintaan, että rinnasta saan menemään vain n.30 ml kerralla ja senkin rintakumin avulla ja sen jälkeen lypsän loput maidot pulloon ja annan siitä. Tämä on suhteellisen työlästä, ja jokapaikassa vaan kehotetaan sitkeästi yrittämään imetystä, kyllä se saattaa lähteä käyntiin vielä... Kaikki vauvat tarvitsevat kuitenkin hyvinvoivan äidin ja jos imetys ei nyt kotiuduttuamme lähde sujumaan lähiviikkoina, tuntuu että luovutan sitten jo suosiolla ja siirryn pulloruokintaan.
Ihana oli lukea ketjua kun huomasi että kanta ei ole aina vain kielteinen ja tuomitseva.

Hyvää vauva arkea kaikille, pääasia on että vauva kasvaa!

 
kiikun kaakun: mäkin ajattelin silloin esikoista odottaessa jotenkin samalla tavalla.mutta kyllä kun se maito siellä sairaalassa nousi niin kaikki apu oli tarpeen.niin minäkin siellä keskellä yötä sähköiselläpumpulla vaan tyhjiksi rintoja lypsin ja kätilöt opetti miten saadaan lapsi syömään.muuten olisi meidän esikoinen nälkään kuollut.miehen nähden en olisi minäkään tahtonut imettää tai siis näin ajattelin ennen kuin vauva syntyi mutta kyllä se vaan niin luonnollista on että mitä väliä:)
 
Jos ei halua ollenkaan imettää niin on olemassa lääket joka estää maidon nousemisen. Vinkkinä teille, ketkä saitte negatiivista kohtelua neuvoloissa kun kerroitte että ette imetä niin mikäs pakko sitä totuutta on neuvolassa sanoa? Ainahan voi sanoa, että on osittainimetyksellä niin säästyy saarnalta. En kyllä ymmärrä miksi saarnaavat kun eihän se kenellekään kuulu jos ei imetä. Silloin kun olin itse synnärillä niin muistan nähneeni jääkaapissa tuttelipurkkeja eli siellä ainakin oli joku joka ei lastaan imettänyt.
 
täällä myös yksi äiti joka ei tuntenut imetystä omakseen. Lopetinkin touhun pari päivää sen jälkeen kun olin laitokselta kotiutunut. Jotenkin se vaan ei tuntunut luonnolliselta, vaikka sen pitäisi olla yksi niistä luonnollisimmista asioista. Ennen synnytystä minulla oli täysi tarkoitus imettää ainakin ekat 6 kk. Mutta toisin siis kävi. Onneksi meillä on vapaus valita!
 
Kiitos vaan asiallisista kommenteista. Olen kyllä "kiikun kaakun" nimimerkin kanssa samoilla linjoilla siinä, että imetys on hyvin intiimi asia ja rgcftjke:n kommentti että se on luonnollista on taas makuasia. Onhan esim. masturbointikin luonnollista (tämä tietysti kärjistetty esimerkki) eivätkä kaikki tee tätä kumppaninsa nähden, osa tekee kumppaninsa läsnäollessa jne. Joidenkin mielestä alastomuus on luonnollista ja tällaiset henkilöt käyvät nudistirannalla, jotkut saattavat ahdistua yleisellä rannalla jo bikineissä. Omaan kehoon liittyvät intimiteetti-kysymykset ovat aina subjektiivisia, eikä kukaan toinen voi vierestä neuvoa, että imetä nyt vaan tässä kahvilassa, se on luonnollista. Uskon että kiikun kaakun-nimimerkki puhui nimenomaan omasta valinnastaan olla keskustelematta asiasta/olla imettämättä puolisonsa nähden, suotakoon hänelle se.

Itse koin myös varsin ahdistavana sairaalassa synnytyksen jälkeen juuri sen, ettei minulta kysytty ajatuksiani imetyksestä, vaan kätilö tuli, nappasi tissistä kiinni ja alkoi opastamaan imuotteissa ja ergonomiassa. Ällöttävää.

Valkoinen valhe- nimimerkki kommentoi, että neuvoloissa voi valehdella. Totta, näin minäkin tein kaksosteni kohdalla juuri siksi, että terkkari oli änkeämässä kotiimme imetystukikäynnille, kun kerroin etten juuri imetä enää. Olin todella väsyksissä kaksosten kanssa, enkä jaksanut alkaa taistelemaan, joten totesin että jatkan imetystä. Kysymys onkin nyt periaatteellinen, eli en halua valehdella asiasta, jostaa minulla on täysi vapaus päättää itse. Minusta äidiltä voi kysyä, imetätkö ja jos vastaus on ei, niin kysyä että paljonko korviketta menee ja pärjäätkö.. Nyt äidin pitää perustella miksi ihmeessä et imetä, tiedätkö mitä imettämättä jättämisestä seuraa. Ja sitten alkaa saarna allergioista, korvatulehduksista, oppimisvaikeuksista, kognitiivisista ongelmista jne. Kun se kuitenkin on vain ja ainoastaan äidin päätettävissä. Mielestäni tässä on neuvoloiden trenditeemat "jokaisen äidin/perheen yksilöllinen tukeminen" "asiakkaan kuunteleminen" kaukana.
 
en mä kyllä vertaisi masturbointia ja imetystä.ymmärsin että oli kärjistetty vertaus mutta silti.mun mielestä pulloruokinta on enemmänkin trendi kuin imetys.mutta onneksi ihminen saa valita miten lastaan syöttää.ymmärrän ettei kaikki halua eikä tykkää.
 
Palaan vielä kommentoimaan, koska odotettavissa oli että kärjistettyä vertausta ei ymmärretä. Tarkoitan sitä, että jonkun mielestä voi olla käsittämätöntä, ettei joku halua/kehtaa imettää miehensä nähden. Tämä toinen saattaa kokea imetyksen hyvinkin intiiminä, eikä halua keskustella asiasta kenenkään kanssa saati imettää muualla kuin yksin kotonaan.
Riippuu ihmisestä. Hyvää vauva-aikaa kaikille, syntyipä vauva alateitse tai sektiolla, oli rinta- tai pulloruokinnassa=)
 
Alkuperäinen kirjoittaja valkoinen valhe:
Silloin kun olin itse synnärillä niin muistan nähneeni jääkaapissa tuttelipurkkeja eli siellä ainakin oli joku joka ei lastaan imettänyt.
Click to expand...

No, kaikki eivät pysty imettämään. Maitoa ei ehkä tule tarpeeksi tai on paha rintatulehdus tms. jonka vuoksi synnärilläkin jo tuttelia tarjotaan. Toiset siis haluaisivat imettää mutta eivät pysty. Mulla on kyllä aivan sama kuka imettää ja kuka ei, eli kukin tehköön kuten haluaa. Tekisin kuitenkin itse sen, mikä on lapsen parhaaksi, enkä sitä, mikä itsestä tuntuu mukavimmalta. Äidinmaidossa on paljon sellaista, mitä ei korvikkeista saa.
 
sanonpa sanasen minäkin, vaikka paljon onkin jo sanottu, herättää keskustelu omia ajatuksia. Odottaessani esikoistani oli ajatuskin imettämisestä minulle erittäin vastenmielinen. Ystäväni joka oli saanut vauvan muutamaa kuukautta aiemmin rohkaisi kuitenkin ajattelemaan sitä aivan ok juttuna. Ajattelin yrittää, vauva syntyi ja siitä alkoi shokki. Meillä oli vaikea alku, ensimmäiset päivät vauva taisteli elämästään happikaapissa teholla kolmantena sai vielä morfiinia sydänleikkaiksen jälkeen, siinä shokissa olin alkanut pumppaamaan ja niitä ekoja terni millejä kiikutettiin teholle. Oli aika liikkistä, leijona äidin vaistot antoivat voimaa siihen pumppaamiseen silloin, nenämahaletkulla syötettiin eka viikko....sitten opeteltiin imemään ja rintaa ei saanut antaa kun sydän oli toipumassa vielä...no joo long story..mutta yhteensä 6 viikkoa pumppasin yötä päivää ja olij kuulkaa todella ylpeä kun vauveli oppi syömään rintaa, rintakumin avulla mutta kuitenkin. Downeilla ku tuo suu on usein "löysä" niin ei monikaan enää jaksanut uskoa että vielä imee!!!
Ok, toisen lapseni kanalla aloin heti imettämään, mutta voi helkkari kun se sattu. En ollut moista IKINÄ kokenut!! Joka kerran kun syötin tuli itku silmään, niin meni ekat 5 viikkoa!!!! Hieman oli totuttelemista...mutta kun kipu loppui oli imettäminen helppoa ja luontevaa.
Mielestäni jokainen saa tehdä niinkuin parhaaksi kokee, jos muu perhe ja ÄITI saa levätä kun pullosta ruokitaan niin hyvä sillon. Ei kai me muut voida sanoa mikä on oikein ja mikä väärin toisten asioista. Jo pelkästään kivun sieto kyky on niin yksilöllinen. Mies voi olla hyvä imetystuki, meillä kantaa tuopeittain vettä kun H hetki on sitten käsillä (odotan siis kolmatta) mutta ilmaisi tuo haluavansa myös pullotella vauvan kanssa. Mikipä ei.
Minä ihan ite opettelin käsin pumppaamaan rinnat tyhjäksi, kun imetystä lopetteli niin oli aina tarpeen monia kuukausuakin sai lypsää, helppoa ja vaivatonta.
Meidä neuvolassa on onneksi annettu aina ymmärtää että tuttelilla tulee myös ihan yhtä fiksuja lapsia...
noniin tulipas kirjoteltua..hyvää yötä kaikille
 
Minun on myös vaikea ajatella imetystä luonnollisena asiana. Tutut puhuvat rempseästi 'vauvan roikkumisesta tississä kiinni' tai 'laittaa sille tissin suuhun niin jatkaa unia' tms. ja minusta nuo eivät kuulosta kivalta... Ja vauvaoppaiden jutut siitä, miten vauva aktivoi rintaa saadakseen maidon herumaan.

En tiedä, kuinka saisin asennettani muutettua, yritän kovasti lukea imetys- ym. oppaita. Mutta niissä vain hehkutetaan imetyksen autuutta. Ajatus siitä, että joku imee minusta ravintonsa, oudoksuttaa. Samoin imetyksen opettelu sairaalassa, etenkin kun porukkaa on odotettavissa vierailulle paljon, kammoksuttaa. Elän toivossa, että lapsen syntymä muuttaa ajatukset. Tarkoitus oli kuitenkin yrittää imettää.

Kiva, että en ole ainoa tuntemuksineni! Poden niistä huonoa omaa tuntoa.
 
Ymmärrän, että kaikista ei tunnu imetys luonnolliselta asialta. Tarkoitin viestilläni lähinnä sitä, että kun olet juuri synnyttänyt ja epälukuinen määrä ihmisiä on koko päivän ropeloinut intiimejä paikkojasi (synnytyksessä ei useinkaan voi valita haluaako kätilöltä ohjeita ja apua, varsinkin kriittisemmissä vaiheissa se ei tulisi ainakaan itselle edes mieleen kieltäytyä kokeneen kätilön avusta) niin se ei ehkä tunnu sinusta enää niin ihmeelliseltä vaikka esim. kätilö näkisi rintasi tai puhuisi niistä. Jos ja kun apua tarvitsee, minusta ainakin on hyvä että sitä on saatavissa.

Riippuu tietysti missä synnytät, mutta ainakin meilläpäin imetysohjausta tarjotaan kaikille. Kieltäytyminen on tietysti aina mahdollista. Jos jo pelkkä opastuksen tarjoaminen loukkaa, on varmaan mahdollista kirjoittaa vaikka lappu sängyn päätyyn: "kiitos, ei imetysohjausta", jolloin ehkä kätilöt ymmmärtävät olla tarjoamatta apuaan.
 
Mulla ei maitoa riittänyt sitten niin millään, ja heti alusta asti vauveli sai pulloakin. Parin kuukauden jälkeen likka oli kokonaan pullolla, enkä tuntenut siitä huonoa omaatuntoa. Pääasiahan on, että vauva saa nälkänsä tyydytettyä, ja kasvaa hyvin.

Sairaalassa mua inhotti ihan hirveesti, kun hoitsu mitään kysymättä tuli ja nappas tissiin kiinni, että näin se sujuu! En saanu ees sanottua mitään, kun yllätyin. kun tätä nyt odottamaani meen synnyttämään, niin tasan ei kyllä tulla mun rintavarustukseen kiinni!
Mun mielestä imetys on luonnollinen asia, ja kyllä sitä tuli ihan ihmisten ilmoillakin tehtyä, syöhän aikuisetkin muiden nähden. Mutta lupaa kysymättä toisen tissiin tarttuminen kävi hermon päälle.

Pullottelusta huolimatta likasta on kelpo tullut. :)
Mun mielestä kenenkään ei tarvi huonoa omaatuntoa kärsiä, syötti vauvansa miten vaan, kunhan toinen ei jää nälkäiseksi ja kasvaa normaalisti. Imetysterrori on aika raskasta, neuvolassa meni välillä urakalla yli se. Eräs sijainen oli kyllä fiksu, ja sanoi että turha on olla huolissaan, kyllä ne vauvat korvikkeella yhtä hyvin kasvaa.
Ja muuten, likalla ei ole ollut ensimmäistäkään korvatulehdusta, kun taas siskon likoilla, 3 kpl, kaikki tissillä pelkästään, on ollut lukemattomia..
 
Ystäväni kuoli synnytyksessä ja lapsen isä kasvatti lapsen tietysti korvikkeilla. Pakko sanoa samaa kuin edellinen: terveempi on ollut kuin tuntemani rintaruokitut lapset ja kaikki on mennyt hyvin. Itse odotan esikoistani ja aion olla stressaamatta imetyksestä. Jos se tuntuu sujuvan, imetän, mutta jos on vaikeata, en todellakaan kiusaa itseäni. Ja kätilöille sanon suorat sanat, jos puuttuvat asiaan. Terveitä vauvoja ei aina ruokita rintamaidolla.
 
Siis että mua ottaa päähän tämä asenne että "Kyllä rintaruokituilla lapsillakin on sitä ja tätä ja mä tunnen ainakin miljoona sellaista ihmistä joilla ihan täysin vammaset muksut kun rintamaidolla syötetty."Miten joku maallikko voi esittää tällaisia faktoja?Ei korvatulehdukset välttämättä johdu kuulkaas mistään ruokinnasta.Jos jonkun mukuilla ainakin 3:lla samasta perheestä on ollut ainakin miljardi tulehdusta voitaisiinko syyttää jo rakenteellista vikaa eikä äitiä joka kovan työn tehneenä on ajatellut lapsensa parasta ja imettänyt hiki hatussa??Argh kun mua yököttää just tällainen imetys vastaisuus.
Niin ja ne tuttelit tosiaan siellä sairaalassa on sitä varten kun kaikilla ei aina maito heti tarpeeksi nouse.Tai joidenkin lapsilla on suuhalkio ja pakko vaan pullosta ruokkia.Ei ne sitä varten siellä ole kun joitan vaan nolottaa ruokkia lapsiaan tai kun vieraita tulee ja ei kehtaa imettää.
Nyt naiset hiukan järki käteen ja antakaa niiden ihmisten rauhassa ruokkia muksuaan jotka ajattelevat lapsensa parasta eikä vaan omaa itseään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja argh!!!!:
Argh kun mua yököttää just tällainen imetys vastaisuus.
Niin ja ne tuttelit tosiaan siellä sairaalassa on sitä varten kun kaikilla ei aina maito heti tarpeeksi nouse.Tai joidenkin lapsilla on suuhalkio ja pakko vaan pullosta ruokkia.Ei ne sitä varten siellä ole kun joitan vaan nolottaa ruokkia lapsiaan tai kun vieraita tulee ja ei kehtaa imettää.
Nyt naiset hiukan järki käteen ja antakaa niiden ihmisten rauhassa ruokkia muksuaan jotka ajattelevat lapsensa parasta eikä vaan omaa itseään.
Click to expand...

Kommentissasi on aika ikävä sävy... Taisi olla joko provo tai sitten jollakin on huono päivä tänään! Valtaosa ketjuun kirjoittaneista on ollut sitä mieltä, että kukin ruokkikoon lapsensa niin kuin haluaa...

Mielenkiintoisena asiana on noussut esiin kuinka eri tavoin ihmiset todella yksityisyden arvioivat ja mitkä asiat ovat henkilökohtaisia. Hyvinkin intiimeistä asioista on mahdollista keskustella ilman että se loukkaa yksityisyyttä, mutta kyse onkin tavasta jolla asia käsitellään. Tuntuu aika kurjalta nuo kertomukset kokemuksista, jossa on käyty rintaan kiinni ja todettu, että näin sitten tämä homma hoidetaan! Varmasti asiallisempiakin lähestymistapoja on neuvottu "alan ammattilaisille" ja käsitykseni mukaan valtaosa kai niitä ohjeita noudattaakin. Syyllistäminen ja hyökkäävyys ovat juuri niitä konsteja, joilla imetyksestä(kin) voidaan saada aikaan ahdistava tapahtuma, varsinkin jos jo valmiiksi imetys tuntuu vieraalta ajatukselta.
 
Ei sinne synnärille tarvitse mitään tutteleita raahailla kun siellähän annetaan luovutettua maitoa lapsille joiden äideillä ei ole maito vielä noussut. Uskon, että Tutteli on viety sinne siitä syystä, että äiti ei syystä tai toisesta meinannut imettää lastaan.
 
Muutamilla kirjoittajilla täällä on vähän sellainen sävy kirjoituksissaan, etteivät halua imettää koska rinnat ovat ihan muuta varten kuin imettämistä... Eli onko nykymaailma sellainen, että rintoja pidetään vain seksuaalisena asiana ja miesten leikkikaluina? Toiset pelkäävät rintojensa "menevän pilalle" imetyksen vuoksi. Huh. Kyllä se imetys on niin luonnollinen asia kuin jokin vain voi olla. Miksi sitä maitoa muuten rinnoista tulisi jos se olisi jotenkin epäluonnollista??
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa