Kuvittelin just naapurin kymmenlapsisen perheen äidin noilla spekseillä...
Aivojumit pinoon! :)
- Viestiketjun aloittaja Anatolia
- Ensimmäinen viesti
Suurin jumi oli varmaan sillon ku odotin kuopusta.
Tein tosi isoa salaattia kun meille oli tulossa miehen sukulaisia illastamaan ja mietin siinä sitten samalla että no kanille pitää heittää noi kurkun päät.
Menin mä heittämään joo.... Sen JÄTTIMÄISEN kulhollisen salaattia sinne kanin häkkiin.
Sitten kupin kanssa tyytyväisenä takas keittiöön ja ihmettelin mihin se salaatti katos! Sen jälkeen mä tajusin et ei ole jumaliste todellista, noi kurkun päät on eedelleen tossa pöydällä ja sit jo hokasinkin mitä tapahtu.
Äkkiä hakemaan salaatti pois pupulta ja kauppaan uusia tarpeita hakemaan. :kieh: Kani oli onnellinen kun se söi pari päivää sitten sitä salaattia minkä sinne paiskosin, kun en raaskinu roskiinkaan heittää.
Tein tosi isoa salaattia kun meille oli tulossa miehen sukulaisia illastamaan ja mietin siinä sitten samalla että no kanille pitää heittää noi kurkun päät.
Menin mä heittämään joo.... Sen JÄTTIMÄISEN kulhollisen salaattia sinne kanin häkkiin.
Sitten kupin kanssa tyytyväisenä takas keittiöön ja ihmettelin mihin se salaatti katos! Sen jälkeen mä tajusin et ei ole jumaliste todellista, noi kurkun päät on eedelleen tossa pöydällä ja sit jo hokasinkin mitä tapahtu.
Äkkiä hakemaan salaatti pois pupulta ja kauppaan uusia tarpeita hakemaan. :kieh: Kani oli onnellinen kun se söi pari päivää sitten sitä salaattia minkä sinne paiskosin, kun en raaskinu roskiinkaan heittää.
Maailman onnellisin jänesSuurin jumi oli varmaan sillon ku odotin kuopusta.
Tein tosi isoa salaattia kun meille oli tulossa miehen sukulaisia illastamaan ja mietin siinä sitten samalla että no kanille pitää heittää noi kurkun päät.
Menin mä heittämään joo.... Sen JÄTTIMÄISEN kulhollisen salaattia sinne kanin häkkiin.
Sitten kupin kanssa tyytyväisenä takas keittiöön ja ihmettelin mihin se salaatti katos! Sen jälkeen mä tajusin et ei ole jumaliste todellista, noi kurkun päät on eedelleen tossa pöydällä ja sit jo hokasinkin mitä tapahtu.
Äkkiä hakemaan salaatti pois pupulta ja kauppaan uusia tarpeita hakemaan. :kieh: Kani oli onnellinen kun se söi pari päivää sitten sitä salaattia minkä sinne paiskosin, kun en raaskinu roskiinkaan heittää.
Meidän kani varmaan odottaa juurikin tuollaista jumia tapahtuvaksi.
Suurin jumi oli varmaan sillon ku odotin kuopusta.
Tein tosi isoa salaattia kun meille oli tulossa miehen sukulaisia illastamaan ja mietin siinä sitten samalla että no kanille pitää heittää noi kurkun päät.
Menin mä heittämään joo.... Sen JÄTTIMÄISEN kulhollisen salaattia sinne kanin häkkiin.
Sitten kupin kanssa tyytyväisenä takas keittiöön ja ihmettelin mihin se salaatti katos! Sen jälkeen mä tajusin et ei ole jumaliste todellista, noi kurkun päät on eedelleen tossa pöydällä ja sit jo hokasinkin mitä tapahtu.
Äkkiä hakemaan salaatti pois pupulta ja kauppaan uusia tarpeita hakemaan. :kieh: Kani oli onnellinen kun se söi pari päivää sitten sitä salaattia minkä sinne paiskosin, kun en raaskinu roskiinkaan heittää.
Yksi ilta olin hammaspesulle menossa ja yritin saada hanaa auki. Kääntelin ja vääntelin nupista, ja lopulta itku kurkussa huusin miehelle ettei meille tule vettä. Mies kävi keittiössä kokeilemassa, tuli vettä. Tuli kylppäriin katsomaan ja aikansa tuijotti ovelta :O, kun mä veivaan kylmä/lämmin -säätöä edestakaisin ja poraan...
Siltä se ainakin näytti ja jotenkin vahingoniloiselta, se suorastaan paisto sen naamalta joka kerta ku kippasin sitä salaattia silleMaailman onnellisin jänes
Meidän kani varmaan odottaa juurikin tuollaista jumia tapahtuvaksi.
Alkuvuonna 2006 tapahtunutta:
Heräsin aamulla kesken makeiden unien siihen, että 2 v tyttäreni tulee mua herättämään. Mentiin olkkariin, en muista mitä tehtiin - leikittiin kai jotain tms. Sitten kuuluu vauvan itkua, ihan pikkuvauvan. Mä ajattelen, että ahaa, naapurissa on varmaan vauva kylässä.
"Vauva heräs", sanoo tyttäreni. Minä siihen että joo, niin taisi herätä.
Menee hetki, tyttäreni tuijottaa mua outo ilme kasvoillaan, ja toteaa että "Äiti, vauva itkee!". Juu, niin itkee. Mietin vähän paheksuen jo, että miksei naapuri ota sitä syliin.
"Äiti....MEIDÄN VAUVA ITKEE. MEIDÄN VAUVA HERÄSI". Vilkaisen alaspäin, mahaani. Hupsista. Meillähän tosiaan ON vauva, jonka kävin synnyttämässä jokin aika sitten :ashamed:. En vaan muistanut sitä aamuväsymyksen kourissa. Kuvittelin olevani yhä raskaana.
Heräsin aamulla kesken makeiden unien siihen, että 2 v tyttäreni tulee mua herättämään. Mentiin olkkariin, en muista mitä tehtiin - leikittiin kai jotain tms. Sitten kuuluu vauvan itkua, ihan pikkuvauvan. Mä ajattelen, että ahaa, naapurissa on varmaan vauva kylässä.
"Vauva heräs", sanoo tyttäreni. Minä siihen että joo, niin taisi herätä.
Menee hetki, tyttäreni tuijottaa mua outo ilme kasvoillaan, ja toteaa että "Äiti, vauva itkee!". Juu, niin itkee. Mietin vähän paheksuen jo, että miksei naapuri ota sitä syliin.
"Äiti....MEIDÄN VAUVA ITKEE. MEIDÄN VAUVA HERÄSI". Vilkaisen alaspäin, mahaani. Hupsista. Meillähän tosiaan ON vauva, jonka kävin synnyttämässä jokin aika sitten :ashamed:. En vaan muistanut sitä aamuväsymyksen kourissa. Kuvittelin olevani yhä raskaana.
"muua"
Puhelimista mullakin...
Tulin ulkosaunasta kotiin, mies ja lapset jai viela. Puhelimeni alkoi soida. Hyorin ja pyorin suunnilleen samassa kohtaa olkkarin lattiaa yrittaen kuunnella, etta mista se soitto oikein kuuluu. Ja tokihan puhelin aikansa soituaan hiljeni. Olin jo monta kertaa katsonut vaikka mista. Huomasinkin sitten mieheni puhelimen poydalla, ja ajattelin soittaa itselleni. Taas sama etsinta. Ainakin kolme kertaa sain soittaa ja kuunnella, kunnes vihdoin huomasin puhelimeni soivan ihan siina keskella lattiaa. Poimin soivan puhelimeni kiitollisena sitten kateeni (toisessa kadessa siis miehen luuri), ja naytossani luki etta mies soittaa. Mietin sitten etta mitahan ihmeen asiaa silla mahtaa olla, ja miksi se sielta saunasta soittelee. Vastatessa sitten selvisi kuka puhelun takana oli.
Tulin ulkosaunasta kotiin, mies ja lapset jai viela. Puhelimeni alkoi soida. Hyorin ja pyorin suunnilleen samassa kohtaa olkkarin lattiaa yrittaen kuunnella, etta mista se soitto oikein kuuluu. Ja tokihan puhelin aikansa soituaan hiljeni. Olin jo monta kertaa katsonut vaikka mista. Huomasinkin sitten mieheni puhelimen poydalla, ja ajattelin soittaa itselleni. Taas sama etsinta. Ainakin kolme kertaa sain soittaa ja kuunnella, kunnes vihdoin huomasin puhelimeni soivan ihan siina keskella lattiaa. Poimin soivan puhelimeni kiitollisena sitten kateeni (toisessa kadessa siis miehen luuri), ja naytossani luki etta mies soittaa. Mietin sitten etta mitahan ihmeen asiaa silla mahtaa olla, ja miksi se sielta saunasta soittelee. Vastatessa sitten selvisi kuka puhelun takana oli.
Mulla on pari kertaa kaupan kassalla tullut (yllätys yllätys raskaana ollessa) sellasia jumeja ettei mitään.
Menen kassalle ostoksineni ja jäädyn siihen. Siellä sitten kassatäti huhuilee: Se olis 34.20... anteeks... neiti... huhuu... ANTEEKS!!! SE OLIS 34.20!!
Oho :ashamed:
Siis pää veti vaan välillä ihan "tyhjäks" ku alko miettimään jotain muka tärkeetä ja sit ei ymmärrä mitään pään ulkopuolisesta elämästä
Menen kassalle ostoksineni ja jäädyn siihen. Siellä sitten kassatäti huhuilee: Se olis 34.20... anteeks... neiti... huhuu... ANTEEKS!!! SE OLIS 34.20!!
Oho :ashamed:
Siis pää veti vaan välillä ihan "tyhjäks" ku alko miettimään jotain muka tärkeetä ja sit ei ymmärrä mitään pään ulkopuolisesta elämästä
Omista jutuusta ei ny ainakaan yhtäkkiä muistu mieleen mitää noin hauskaa ku teidän omat, mutta kerron jos muistuu mieleen.
Joulupäivänä oltiin porukalla baaris ja ku myynti loppu varttia ennen valomerkkiä sähkökatkon takia, niin lähdettiin kaveripariskunnan työ jatkoolle. No siä istuttiin kynttilän valos, juotiin ja höpistiin. Sitte yks naispuolinen kaveri sano, että hei mun tekee mieli kahvia, että keittäkää joku kahvia! Siinä vaihees piti muistuttaa, että niin tosiaan ny on sähkökatko...
Joulupäivänä oltiin porukalla baaris ja ku myynti loppu varttia ennen valomerkkiä sähkökatkon takia, niin lähdettiin kaveripariskunnan työ jatkoolle. No siä istuttiin kynttilän valos, juotiin ja höpistiin. Sitte yks naispuolinen kaveri sano, että hei mun tekee mieli kahvia, että keittäkää joku kahvia! Siinä vaihees piti muistuttaa, että niin tosiaan ny on sähkökatko...
[QUOTE="muua";26296718]Puhelimista mullakin...
Tulin ulkosaunasta kotiin, mies ja lapset jai viela. Puhelimeni alkoi soida. Hyorin ja pyorin suunnilleen samassa kohtaa olkkarin lattiaa yrittaen kuunnella, etta mista se soitto oikein kuuluu. Ja tokihan puhelin aikansa soituaan hiljeni. Olin jo monta kertaa katsonut vaikka mista. Huomasinkin sitten mieheni puhelimen poydalla, ja ajattelin soittaa itselleni. Taas sama etsinta. Ainakin kolme kertaa sain soittaa ja kuunnella, kunnes vihdoin huomasin puhelimeni soivan ihan siina keskella lattiaa. Poimin soivan puhelimeni kiitollisena sitten kateeni (toisessa kadessa siis miehen luuri), ja naytossani luki etta mies soittaa. Mietin sitten etta mitahan ihmeen asiaa silla mahtaa olla, ja miksi se sielta saunasta soittelee. Vastatessa sitten selvisi kuka puhelun takana oli.[/QUOTE]
Mä olen jonkun sata kertaa soittanut miehen puhelimeen, kun olen huomannut sen UNOHTANEEN sen puhelimen kotiin...
Tulin ulkosaunasta kotiin, mies ja lapset jai viela. Puhelimeni alkoi soida. Hyorin ja pyorin suunnilleen samassa kohtaa olkkarin lattiaa yrittaen kuunnella, etta mista se soitto oikein kuuluu. Ja tokihan puhelin aikansa soituaan hiljeni. Olin jo monta kertaa katsonut vaikka mista. Huomasinkin sitten mieheni puhelimen poydalla, ja ajattelin soittaa itselleni. Taas sama etsinta. Ainakin kolme kertaa sain soittaa ja kuunnella, kunnes vihdoin huomasin puhelimeni soivan ihan siina keskella lattiaa. Poimin soivan puhelimeni kiitollisena sitten kateeni (toisessa kadessa siis miehen luuri), ja naytossani luki etta mies soittaa. Mietin sitten etta mitahan ihmeen asiaa silla mahtaa olla, ja miksi se sielta saunasta soittelee. Vastatessa sitten selvisi kuka puhelun takana oli.[/QUOTE]
Mä olen jonkun sata kertaa soittanut miehen puhelimeen, kun olen huomannut sen UNOHTANEEN sen puhelimen kotiin...
Miehen aivokramppi:
Oltiin saunomassa tuolla meidän ulkosaunassa. Mies ja tyttö pesivät ensin ja lähtivät sisään iltapalalle, mä jäin fiilistelemään ja laittamaan saunan teloille. Sain hommat hoitoon, vaatteet niskaan ja olin lähdössä myös talolle, mutta saunan ovi ei auennut. Olin ehtinyt jo puhaltaa kaikki kynttilät sammuksiin. Siinä pilkkopimeässä ensin haparoin tulitikut ja kynttilän, sen jälkeen kynttilän valossa yritin murtautua sisältä ulos. Ovessa on siis vanhanaikainen lukkosysteemi, ulkopuolella lenkki ja lenkkiin painettava lukituslevy (ei hakanen, vaan riippulukolle tarkoitettu systeemi). Mies oli sen painanut mennessään kiinni.
Ikävästi oli karmi edessä, niin en saanut työnnettyä salpaa auki. Löysin saunan eteisestä sahan, jolla aloin sahata saunan ovea halki. Se sauhausrynkytys lopulta avasi oven, ei tarvinnut ihan läpi asti sahata. Tänä päivänäkin on saunan ovi puoliksi halki sahattu.
Oltiin saunomassa tuolla meidän ulkosaunassa. Mies ja tyttö pesivät ensin ja lähtivät sisään iltapalalle, mä jäin fiilistelemään ja laittamaan saunan teloille. Sain hommat hoitoon, vaatteet niskaan ja olin lähdössä myös talolle, mutta saunan ovi ei auennut. Olin ehtinyt jo puhaltaa kaikki kynttilät sammuksiin. Siinä pilkkopimeässä ensin haparoin tulitikut ja kynttilän, sen jälkeen kynttilän valossa yritin murtautua sisältä ulos. Ovessa on siis vanhanaikainen lukkosysteemi, ulkopuolella lenkki ja lenkkiin painettava lukituslevy (ei hakanen, vaan riippulukolle tarkoitettu systeemi). Mies oli sen painanut mennessään kiinni.
Ikävästi oli karmi edessä, niin en saanut työnnettyä salpaa auki. Löysin saunan eteisestä sahan, jolla aloin sahata saunan ovea halki. Se sauhausrynkytys lopulta avasi oven, ei tarvinnut ihan läpi asti sahata. Tänä päivänäkin on saunan ovi puoliksi halki sahattu.
Mulla sama homma, jos mies on lähteny kauppaan ja oon huomannu että unohdin sanoa jotain mitä pitää tuoda. Miehellä usein puhelin äänettömällä olohuoneen pöydällä, ja vaikka näen että se puhelin on siinä, en jotenkin tiedosta että se on todellakin siinä, eikä miehen taskussa.
Mä olen jonkun sata kertaa soittanut miehen puhelimeen, kun olen huomannut sen UNOHTANEEN sen puhelimen kotiin...
Sitten kun mies tulee vihellellen kaupasta, alan moralisoimaan ettei voi sitten arvon herra vastata puhelimeen, vaikka itse on nähnyt luurin siinä vieressä ja parhaimmillaan jopa katsonut kun se hälyttää saapuvaa puhelua multa
Miehen aivokramppi:
Oltiin saunomassa tuolla meidän ulkosaunassa. Mies ja tyttö pesivät ensin ja lähtivät sisään iltapalalle, mä jäin fiilistelemään ja laittamaan saunan teloille. Sain hommat hoitoon, vaatteet niskaan ja olin lähdössä myös talolle, mutta saunan ovi ei auennut. Olin ehtinyt jo puhaltaa kaikki kynttilät sammuksiin. Siinä pilkkopimeässä ensin haparoin tulitikut ja kynttilän, sen jälkeen kynttilän valossa yritin murtautua sisältä ulos. Ovessa on siis vanhanaikainen lukkosysteemi, ulkopuolella lenkki ja lenkkiin painettava lukituslevy (ei hakanen, vaan riippulukolle tarkoitettu systeemi). Mies oli sen painanut mennessään kiinni.
Ikävästi oli karmi edessä, niin en saanut työnnettyä salpaa auki. Löysin saunan eteisestä sahan, jolla aloin sahata saunan ovea halki. Se sauhausrynkytys lopulta avasi oven, ei tarvinnut ihan läpi asti sahata. Tänä päivänäkin on saunan ovi puoliksi halki sahattu.
Meillä mies on lukinnut mut useamman kerran talon ulkopuolelle eikä meinaa mitenkään kuulla ku hakkaan ovia ja ikkunoita ku on kerinny heittämään kuulokkeet päähän. Siinä ei sit auta ku mätkiä ikkunaa niin kauan, että musiikissa tulee tauko.
Tosin meille hommattiin jo vara-avain näitä keissejä varten
Ei hitto ny mä mietin, että kuinka joku tunkis pesupallon värkkiinsä.Mun kaveri - ihana ihminen, mutta joskus vähän hölmö - aikoinaan luuli pesupalloa kuukupiksi. Ja tuli naama valkoisena meidän kylppäristä pois
(olin vastikään hankkinut kuukupin, kehuin sitä, kaveri kiinnostui ja kysyi millainen se on, ja sanoin että siinä se on kylppärissä - ja tämä oli sitten pesupalloa väännellyt ja käännellyt)
Ai saakeli...Elämää suurempi geishakuula.Ei hitto ny mä mietin, että kuinka joku tunkis pesupallon värkkiinsä.
tytönjapoikienmamma
Öh, no, kai tän kehtaa kertoa...mieheni känny oli jäänyt meille kotiin ja se sitten soi ja soi ja soi....kyllästyin ja mitä keksinkään!! Harmistuneena päätän, että nyt kyllä SOITAN TUOLLE MIEHELLE!!! No alanpa soittamaan ja siinähän se miehen känny soi vieressä ja vieläkin ihmettelen, että taas se soi........kukahan siellä nyt ja sit tajuan, et ei hitto, sehän olen nytMINÄ. Siis HUUH!
Kävin hakemassa siivouskomerosta uuden rullan vessapaperia ja marssin sen kanssa vessaan.. pysähdyin ovelle ja viskasin rullan pönttöön. Vähän aikaa vielä mietin, että mikähän tässä kuviossa meni nyt väärin. Pilallehan se rulla sit tietenkin meni.
Nyt on muutamia kertoja käynyt myös niin, että en yksinkertaisesti muista jotakin sanaa.. kaverille yritin erätauosta selittää kovasti jotain, mutten muistanut millään sanaa erätauko. Kyllä kaveri tuijotti mua pitkän aikaa ja lopulta repes nauramaan kun yritin vaikka millä sanalla, mut ei vaan osunut oikein.
Nyt on muutamia kertoja käynyt myös niin, että en yksinkertaisesti muista jotakin sanaa.. kaverille yritin erätauosta selittää kovasti jotain, mutten muistanut millään sanaa erätauko. Kyllä kaveri tuijotti mua pitkän aikaa ja lopulta repes nauramaan kun yritin vaikka millä sanalla, mut ei vaan osunut oikein.
"vieras"
Monologi se ei ollut, vaan dialogiAi hitto vie, ihan melkeen unohdin!
Tyhmyydestä sakotetaan, ja jos tyhmyyden (lue: niin avuton ettei tajua käyttää googlea ennenkuin nolaa itsensä julkisesti) voi lukea aivojumiksi niin..
Taannoin kävi huoltomies laittamasa keittiön kaappeihin uudet ritilät. Ajattelin, että nyt kun herrasväki on paikalla niin valitan sitten kaikesta mitä tulee mieleen. Aikani kitisin niistä näistä ja sitten muistin että haa, meidän ikkunat vetää ihan hirveesti! Käytiin seuraavanlainen monologi:
M: "Voiko noihin ikkunoihin vetää jotain tiivistenauhaa ku ne vetää niin järkyttävästi? Ku ajattelin että otan nuo sälekaihdintelineetkin pois tuosta reunasta, mitkä entinen omistaja on unohtanut tänne, kun ovat niin rumatkin."
H: "Joo, voihan niihin laittaa jos haluaa ja vetää, mutta älä nyt kuitenkaan noita ilmastointiventtiilejä mene repimään irti, ku ne säätelee tän huoneiston ilmastoinnin.."
En oikein vieläkään tiedä mitä tähän osaisin sanoa, muutakuin änkyttää suu auki. Nuo systeemit nimittäin näyttää ihan semmosilta telineiltä
Otit sitten tuon otsikon ihan kirjaimellisesti ja toit pinoon aivojumisi.
Eikös siinä niin luekin? :ashamed:
Kiitoksia vaan, täytynee keittää iltatee jotta saa tulpat liikkeelle aivoista ja sivistyssanatkin taipuis!
"muua"
Kerronpa viela toisen sattumuksen vuodelta -97, jolloin olin 17-vuotias.
Olimme muuttaneet toiselle puolen kaupunkia rivitaloasuntoon n. 4kk aikaisemmin. Eraana iltana fillaroin harrastuksestani kotiin. Jatin pyoran etupihalle ja kaivoin avaimet taskusta. Huomasin kuitenkin ulko-oven olevan auki. Huusin " Moooi", ja otin kegat jalasta. Aloin sitten ulkovaatteita riisuessani katsella, etta ohhoh, jopas taalla on laitettu paikkoja uuteen uskoon parissa tunnissa, jotka olen ollut poissa. Uusi hattuteline, vaatekaappi, peili, ja olkkari siirretty alakertaan. Ei kuitenkaan kellot soineet viela siinakaan vaiheessa, kun ylakerrasta asteli mies, joka ei ollut isani.
Mies: "Taidat nyt olla vahan vaarassa paikassa"
Mina hataantyneena: "En."
Mies: "Kylla taidat nyt olla vahan erehtynyt"
Mina syvan ja pitkan hiljaisuuden jalkeen: "...herrajumala...herrajumala..."
Paassani oli sata ajatusta: Taltako tuntuu seota? Olenko vahingossa mennyt vanhaan kotiin?
Mies: " Niin tuota, laittaisitko oven kiinni, sitten kun lahdet..."
Mina: "Joo...ma taidan tasta..."
Vasta kun olin saanut puettua vaatteeni ja laitettua kenkani jalkaan ja astuin ulos, nain meidan asunnon siita etuovelta. Vasta silloin ymmarsin, mita oli tapahtunut. Puhkesin hysteeriseen nauruun, sain vaivoin talutettua pyorani omalle pihalle ja raahauduttua ylakertaan. Nauroin vaan hysteerisena ja helpottuneena siina lattialla, ennenkuin sain kerrotuksi vanhemmilleni, mita oli kaynyt.
Pakko kertoa viela jatkotarina:
En siis jostain syysta ollut tuohon naapirin setaan aiemmin kunnolla ehtinyt tormata. Tasta johtui, etten ymmartanyt tulleeni naapuriin. Seuraava kohtaaminen ei varmaan nostanut "hullun naapurintyton"-poitsejani.
Isani oli heittanyt vahingossa minulle tarkean artikkelin omaavan sanomalehden lehtiroskiin. Oli pimea syysilta, mutta paatin kayda sen roskista noutamassa. Lehtiroskis oli kuitenkin suht tyhja, joten paadyin kapuamaan sinne kokonaan-tiesinhan haluamani aarteen siella olevan. Siella mina sitten olin, kun tama kyseinen naapurin seta sattuin tulemaan pihalle. Kurkkasin juuri roskista ja en osannut sanoa kuin "Moi". Seta heilautti kattaan ja jatkoi matkaansa.
Olimme muuttaneet toiselle puolen kaupunkia rivitaloasuntoon n. 4kk aikaisemmin. Eraana iltana fillaroin harrastuksestani kotiin. Jatin pyoran etupihalle ja kaivoin avaimet taskusta. Huomasin kuitenkin ulko-oven olevan auki. Huusin " Moooi", ja otin kegat jalasta. Aloin sitten ulkovaatteita riisuessani katsella, etta ohhoh, jopas taalla on laitettu paikkoja uuteen uskoon parissa tunnissa, jotka olen ollut poissa. Uusi hattuteline, vaatekaappi, peili, ja olkkari siirretty alakertaan. Ei kuitenkaan kellot soineet viela siinakaan vaiheessa, kun ylakerrasta asteli mies, joka ei ollut isani.
Mies: "Taidat nyt olla vahan vaarassa paikassa"
Mina hataantyneena: "En."
Mies: "Kylla taidat nyt olla vahan erehtynyt"
Mina syvan ja pitkan hiljaisuuden jalkeen: "...herrajumala...herrajumala..."
Paassani oli sata ajatusta: Taltako tuntuu seota? Olenko vahingossa mennyt vanhaan kotiin?
Mies: " Niin tuota, laittaisitko oven kiinni, sitten kun lahdet..."
Mina: "Joo...ma taidan tasta..."
Vasta kun olin saanut puettua vaatteeni ja laitettua kenkani jalkaan ja astuin ulos, nain meidan asunnon siita etuovelta. Vasta silloin ymmarsin, mita oli tapahtunut. Puhkesin hysteeriseen nauruun, sain vaivoin talutettua pyorani omalle pihalle ja raahauduttua ylakertaan. Nauroin vaan hysteerisena ja helpottuneena siina lattialla, ennenkuin sain kerrotuksi vanhemmilleni, mita oli kaynyt.
Pakko kertoa viela jatkotarina:
En siis jostain syysta ollut tuohon naapirin setaan aiemmin kunnolla ehtinyt tormata. Tasta johtui, etten ymmartanyt tulleeni naapuriin. Seuraava kohtaaminen ei varmaan nostanut "hullun naapurintyton"-poitsejani.
Isani oli heittanyt vahingossa minulle tarkean artikkelin omaavan sanomalehden lehtiroskiin. Oli pimea syysilta, mutta paatin kayda sen roskista noutamassa. Lehtiroskis oli kuitenkin suht tyhja, joten paadyin kapuamaan sinne kokonaan-tiesinhan haluamani aarteen siella olevan. Siella mina sitten olin, kun tama kyseinen naapurin seta sattuin tulemaan pihalle. Kurkkasin juuri roskista ja en osannut sanoa kuin "Moi". Seta heilautti kattaan ja jatkoi matkaansa.
Muistaakseni taisin mainita jotain näistä möläytyksistä tuossa aikaisemmassa viestissä?Otit sitten tuon otsikon ihan kirjaimellisesti ja toit pinoon aivojumisi.
tytönjapoikienmamma
Jonkinlainen jumi kai sekin, että joskus ollessani 34 en muistanut olenko 34 vai jo 35....nyt olen 36 ja sen mistan aina
Ei nyt ehkä niin huvittava, mutta olin täs joku aika sitte baarilla yksin päivällä töis. Baari menee iltapäivällä kiinni ja yleensä vain pe ja la iltaasin on sitte uudestaan auki. Jos baari ei enää oo tuon jälkeen auki, niin kassasta otetaan loppusumma ja jos taas on auki niin otetaan välisumma. No jostain syystä mä yks lauantai otin loppusumman. En meinaa muistaa sitä koodia siihen ja hain oman tuntivihkoni kaapista ja sieltä kattoon sen ekan koodin, tein siivouksia ja sitte laitoon toisen koodin. Siitä noin minuutin päästä muistin, että niin baari tosiaan on kyllä auki viä illallaki... Jätin sitte pomolle lapun, että sori tuli joku härö aivotoiminnas. Mä tajuaasin tuon jos olis kyse jostaki pyhäpäivästä ja seannu mun rytmin, mutta normaali lauantai...
Mä tajuaasin tuon jos olis kyse jostaki pyhäpäivästä ja seannu mun rytmin, mutta normaali lauantai...