äitipuolet hoi!!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja SURULLINEN ÄITI
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

SURULLINEN ÄITI

Vieras
miettikää kuule sitä että eiköhän ne lapset sitten aikuisena osaa ja uskalla sanoa teille itsekkyydestänne..viattomat lapset kärsii kun ette ole vieläkään kasvanut aikuisiksi..käsi sydämelle nyt ja ajatus siitä että he ovat LAPSIA JA SYYTTÖMIÄ KAIKKEEN AIKUISTEN MAAILMASSA..
 
Voisinpa sanoa, että äidit hoi.. Meillä mieheni ei tapaa tytärtään juuri koskaan, koska äitinsä on kasvattanut tytöstä itsekkään ja äidistään riippuvaisen. Koska tyttö ei milloin mistäkin syystä halua tulla meille (vaikka tullessaan viihtyy aina hyvin) ei hänen ole pakko. ja jos neitiä kieltää tekemästä jotain missä esim. voi satuttaa itsensä on tuloksena kahden tunnin raivari ja huuto, että haluaa kotiin. Tyttö osaa kusettaa äitiään 100-0 ja äiti menee aina halpaan. Äitinsä asenne minuunkin oli tavatessamme aika nihkeä, eli hänellä kyllä saa olla uusi suhde, mutta miehelläni ei.. Lisäksi neidille pitäisi aina olla jotain kivaa kun tulee meille, uusia leluja, rahaa, elokuvissa käyntiä jne, muuten ei tule. Että ihan kivan kasvatustyön on tämä äiti tehnyt. Ihan vahingoniloisena odottelen murrosikää..

harmittaa tosi paljon mieheni ja poikamme puolesta, kun ensimmäinen on jokaisen peruuntunee tapaamisen jälkeen alamaissa ja jälkimmäinen ei tule ikinä tuntemaan siskoaan kunnolla. Itse yritin alussa olla hyvä äitipuoli, nykyään minulle on ihan sama käykö tyttö meillä koskaan, parempi jos ei käy, kun jokainen meidän perheessä pahoittaa mielensä visiittien jälkeen. Tiedän ettei se ole lapsen, vaan hänen kasvattaneen äidin vika, mutta on tosi vaikea tuntea mitään lämpimiä tunteita sellaista lasta kohtaan, joka ei osaa vielä tuossakaan iässä käyttäytyä millään lailla eikä osoittaa minkäänlaisia empatian tunteita muita kohtaan. Eräs neidin tavannut ystäväni suorastaan pelkäsi tätä, kun katse oli niin kylmä.
 
Ja kyllä te äititkin monesti teette hyvin hankalaksi sen että isä sais lapsiansa nähdä. Kyllä ne sitten vanhempana ihmettelevät miksei äiti päästä isälle ja haukkuu koko ajan isää ja äitipuolta.
 
te jotka vastaatte, että lapset olette hyviä ihmisiä.. jos tärkein pitää valita se on lapsi/lapset jokaisen rakastavan vanhemman mielestä...
Sitä mä en ymmärrä että joku äitipuoli voi väittää esim. että biologinen äiti on kasvattanut lapsen pilalle.. ton mäkin oon kuullut kun äitipuoli sanoo, että isä kärsii ..miksi se ei katso peilistä kun laittaa isän kärsimään.. sekin on muka äidin vika?? ootteko soitellut miehenne lasten äidille ja haukkunut sen yömyöhällä ja silloin kun hän on lasten kanssa lomalla?? ootteko yrittänyt pakottaa lapsia kulkemaan sellaisilla kulkuneuvoilla mihin ne pelkää mennä ja ikänsä puolestakaan ei ole turvallista??
 
surullista, mutta sosiaalitoimistostakin sanoivat, että älä päästä enää lapsia sinne, jos/kun et itse enää jaksa heitä.. lapset haluaisivat nähdä isäänsä, mutta mitä voin tehdä, että homma alkaa mennä taas oikein?? hyvät neuvot kalliit??
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Sitä mä en ymmärrä että joku äitipuoli voi väittää esim. että biologinen äiti on kasvattanut lapsen pilalle.. ton mäkin oon kuullut kun äitipuoli sanoo, että isä kärsii ..miksi se ei katso peilistä kun laittaa isän kärsimään.. sekin on muka äidin vika?? ootteko soitellut miehenne lasten äidille ja haukkunut sen yömyöhällä ja silloin kun hän on lasten kanssa lomalla?? ootteko yrittänyt pakottaa lapsia kulkemaan sellaisilla kulkuneuvoilla mihin ne pelkää mennä ja ikänsä puolestakaan ei ole turvallista??

Minä väitän. Meillä MINÄ haen tytön meille kun neiti noin kerran kahdessa kuukaudessa suvaitsee tulla käymään. MINÄ myös vien tytön kotiin. Autolla. Ja kotiovelle saakka saatan jos on ilta, vaikka osaa ihan salettina mennä yksinkin. En ole soittanut mieheni exälle, enkä haukkunut tätä lapsen kuullen. Pyrimme kaikin puoli tekemään hänen käynneistään mukavia, mutta kun mikään ei tunnu riittävän. Meidän perheemme säännöt ovat hirveitä, ja ainoat säännöt meillä ovat ne, että ruoka syödään ruoka-aikaan ruokapöydässä, ja jos ruoka ei kelpaa, niin ei tipu herkkuja. Näiden lisäksi kiellettyä on lapselle selvästi vaaralliset asiat. Omien kokemusteni mukaan samoja sääntöjä noudattaa ainakin 98% tuntemistani lapsiperheistä. Mutta jos kotona ei ole mitään sääntöjä, ja jo 6-vuotiaana tyttö sai itse päättää mitä söi ja milloin söi. Ei siis välttämättä syönyt lämmintä ruokaa ollenkaan päivän aikana. Kotonaan tehdään aina niin kuin tyttö haluaa, meillä taas aikuiset määrävät tahdin. Ja mikään näistä säännöistä ei ole tullut voimaan silloin kun minä ilmestyin kuvioihin, vaan samat säännöt on ollut jo miehelläni. Että kyllä, meidän tapauksessamme äidin kasvatus tai kasvattamattomuus on lapsen pilannut. On jopa tämä äiti itse myöntänyt tehneensä virheitä. Jopa mieheni, jolle lapset ovat tärkeitä on kyllästynyt tyttärensä ja tämän äidin temppuiluun, kun mihinkään sovittuun ei voi luottaa.
 
[
. Meidän perheemme säännöt ovat hirveitä, ja ainoat säännöt meillä ovat ne, että ruoka syödään ruoka-aikaan ruokapöydässä, ja jos ruoka ei kelpaa, niin ei tipu herkkuja. Näiden lisäksi kiellettyä on lapselle selvästi vaaralliset asiat. Omien kokemusteni mukaan samoja sääntöjä noudattaa ainakin 98% tuntemistani lapsiperheistä.

Tämä kommentti ei nyt ole ap:lle, vaan tuohon lainattuun kohtaan.
Huomasin juuri, että tuollaiset säännöt ovat kauheita. Meillä oli hoidossa nyt ekan luokan aloittava tyttö muutaman päivän, eikä suostu meille enää tulemaan koska meillä oli niin kauheaa koska A) Meillä joutui laittamaan sekä talon, että auton ovan perässään kiinni ja B) meillä joutui syömään ruokaa ruoka-aikaan ja jos ruokaa pyysi lisää, oli myös lautanen syötävä tyhjäksi(kolmen päivän ruokailujen aikana ei silti kertaakaan syönyt ruokalautasta tyhjäksi tai juonut sitä toista lasillista maitoa minkä pyysi).

Eli ei nämä rakkaat herrantertut voi ymmärtää, että heidän pitää tehdä jotain, mitä kotona ei ole koskaan joutunut tekemään. Minä touhusin noiden tyttöjen kanssa ja meillä oli muuten kivaa, mutta nuo edellämainitut asiat oli tälle tytölle liikaa. Että silleen.
 
Tämä turhanpäiväinen äidit vs äitipuolet keskustelu. Itse olen kumpaakin ja tiedän, että molempiin liittyy ongelmia. Jos aikuiset pysyvät aikuisina, välittävät lapsista ja asettavat heidän hyvinvointinsa riitelyn ym. Pätemisen edelle, sekin auttaa jo paljon. Vikaa on takuulla niin äideissä kuin äitipuolissakin. Jokainen saisi keskittyä tekemään kaikkien kulloinkin läsnäolevien lasten elämästä turvallista ja iloista sekä pyrkiä olemaan arvostava suhteessa toiseen vanhempaan ja tämän uuteen puolisoon. Kun edes toteutettaisiin sitä periaatetta, ettei moitita lapselle sen paremmin äitiä kuin äitipuoltakaan (tai isää tai isäpuolta)! Ja muistettaisiin, että ne lapset ovat omia persooniaan eikä vanhempien jatkeita ja heitä pitäisi rakastaa, arvostaa ja tukea, vaikka eivät hetkessä sopeutuisikaan uusiin olosuhteisiin. Heiltähän ei muutoksiin lupaa kysytty....
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kyllästyttää:
Tämä turhanpäiväinen äidit vs äitipuolet keskustelu. Itse olen kumpaakin ja tiedän, että molempiin liittyy ongelmia. Jos aikuiset pysyvät aikuisina, välittävät lapsista ja asettavat heidän hyvinvointinsa riitelyn ym. Pätemisen edelle, sekin auttaa jo paljon. Vikaa on takuulla niin äideissä kuin äitipuolissakin. Jokainen saisi keskittyä tekemään kaikkien kulloinkin läsnäolevien lasten elämästä turvallista ja iloista sekä pyrkiä olemaan arvostava suhteessa toiseen vanhempaan ja tämän uuteen puolisoon. Kun edes toteutettaisiin sitä periaatetta, ettei moitita lapselle sen paremmin äitiä kuin äitipuoltakaan (tai isää tai isäpuolta)! Ja muistettaisiin, että ne lapset ovat omia persooniaan eikä vanhempien jatkeita ja heitä pitäisi rakastaa, arvostaa ja tukea, vaikka eivät hetkessä sopeutuisikaan uusiin olosuhteisiin. Heiltähän ei muutoksiin lupaa kysytty....

Ps. Mitä tulee siihen kuka on miehelleni tärkein ihminen, vastaus on: "En tiedä. Eikä sillä ole väliä. Rakastan häntä ja hänen lapsiaan. Hän minua ja minun lapsiani. Ja kaikki toisiamme. Olemme kaikki toisillemme niin tärkeitä, ettei sitä voi mitenkään järjestää numeroilla tms."
 
Juuri näiden keskustelujen myötä olen todella onnellinen, että en ole äitipuoli ja meillä mieheni kanssa ei ole edellisestä suhteista lapsia! Vaikka kuinka yrität olla tasapuolinen, aina joku kärsii ja kaikki kasvattavat erilailla ym.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Juuri näiden keskustelujen myötä olen todella onnellinen, että en ole äitipuoli ja meillä mieheni kanssa ei ole edellisestä suhteista lapsia! Vaikka kuinka yrität olla tasapuolinen, aina joku kärsii ja kaikki kasvattavat erilailla ym.

kaikilla ei käy yhtä hyvä onni kuin sinulla.. niin paljon on tänä päivänä ihmisiä, jotka kovasta lapsen hankkimishalusta huolimatta huomaavat, että vapaus on mennyt ja vastuu tullut tilalle, kun ne lapset sitten on tehty.. tällöin se vastuullisempi vanhempi jää hoitamaan lapset ja toinen nauttii siitä vapaudesta.. kyllä se monessa perheessä on eron syy, vaikka kaikkia muita syitä kyllä yritetään keksiä ja mustamaalata.. se tämän päivän hittisana ITSEKKYYS JA ELÄMÄSTÄ NAUTTIMINEN, MATKUSTELU, ITSENSÄ TOTEUTTAMINEN YMS...MINÄ AINAKIN VOIN JOKA PÄIVÄ HYVILLÄ MIELIN MENNÄ NUKKUMAAN AJATELLEN, ETTÄ OLEN LASTEN EDUN LAITTANUT OMANI EDELLE..
 

Yhteistyössä