Äiti, sä saat päättää...

[KaksiKertaaPienempi]

Tämän päivän keskustelumme pojan (kohta 4v.) kanssa ovat olleet aika monipuolisia...

Aamulla:
Minä: Mitä otat aamupalaksi?
Poika: Äiti, sä saat päättää.

Lähdössä tivoliin:
Minä: Nyt lähdetään!
Poika: Mä otan jonku lelun mukaan autoon.
Minä: Sopii. Otahan joku niin mennään.
Poika: Äiti, sä saat päättää minkä mä otan.

Tivolissa narunvedossa:
Minä: Saat valita nyt siitä yhden narun mistä vedät.
Poika: Äiti, sä saat päättää, mistä narusta vedän.

Laitteeseen menossa:
Minä: Mihinkäs haluaisit mennä?
Poika: Äiti, sä saat päättää.
Minä: No, mene tuohon possujunaan. Mihin vaunuun haluat?
Poika: Äiti, sä saat päättää.

Jäätelöä ostamassa:
Minä: Minkä jäätelön haluat?
Poika: Äiti, sä saat päättää.

Onginnassa:
Minä: Ongihan nyt sieltä joku sammakko tai ankka.
Poika: Äiti, sä saat päättää minkä mä ongin.
Minä: Ongi vaikka ankka.
Poika: Äiti, sä saat päättää minkä värisen ankan (joka ikinen oli punanen)...

Nyt kun päästiin kotiin ja poika meni ammeeseen pesulle, kuului vaan tuumaus: Äiti, sä saat päättää, koska mä tuun pois täältä. Mutta muista päättää niin, että se sopii myös mulle!

Siis onko tää päättämättömyys joku vaihe, mikä kuuluu ikään? Meinaa olla jokseenkin rasittava kun joudun joka ikisen asian päättämään pojan puolesta. Millä leikkii, mitä leikkii, minkä karkin syö, mitä piirtää ja millä värillä, mitä kirjaa luetaan yms.

 

[Taevahan Tosi]

Ihana, tuota jos tuo käy sun hermoilles niin vaihdetaan mulla on uhmaikäinen jolle ei mikään asia käy mitenkään päin :saint:

 

[MySelene]

no sullahan sit on ollu helppo päivä tavallaan. *haaveilee*

 

[Valaskala]

Miksei mun kaksvuotias sano kans noin?....sen kun pitää saada päättää kaikki ITTE! Jään innolla odottamaan, jos meillekin tulisi tuollainen vaihe joskus....

 

[Saparo79]

Ihana Meillä keskustelu 4v neidin kanssa menee useasti niin että kysyy mun mielipidettä mutta valitsee sitten sen mitä mä EN sanonut/näyttänyt

 

[KaksiKertaaPienempi]

Mieki aina "enpäs"-taudissa toivoin ja rukoilin, että voi kun se joskus sanois joo mun ehdotukseeni. Mutta nyt oon oppinu etten toivo enää yhtikäs mittään, jos se sattuukin toteutumaan enkä oo muistanu huomioida sivuvaikutuksia :snotty: Tuon alkuperäisen viestin ja tämän viestin välissä olen "saanut" päättää minkä unipaidan poika laittaa päälleen, minkä unilelun ottaa viereen, millä lelulla hän leikkii nyt ja mitä kirjaa luemme unille mennessä (tässä viimeisessä tosin mun piti päättää neljä kertaa, kunnes kelpasi, kaikki ei siis mene kerrasta kohdilleen). Ja nyt tuli tähän ja luikautti heti tutun virren "Äiti, sä saat päättää mitä mä syön iltapalaksi!" :xmas: