"Äiti, sä et saa ikinä kuolla"

[Keittiönoita]

Näin sanoi 22 veeni eilen vähän ennen puolta yötä puhelimessa. Likalla on vammansa lisäksi joitakin sairauksia, joihin on lääkitys. Lääkärit päättävät aina silloin tällöin muuttaa lääkitystä kertomatta juurikaan mahdollisista sivuvaikutuksista. Tai miten lääkityksen muutos vaikuttaa muihin lääkkeisiin. Niinpä likka sitten soittaakin mulle, jos jotain huolestuttavaa ilmenee. Lähinnä tietääkseen, pitäisikö lähteä heti lääkäriin vai vasta aamulla. Tai pitäisikö vaan seurata tilannetta jonkin aikaa. Saadakseen vinkkejä, miten kotikonstein voi tilannetta helpottaa. Ja saadakseen "psyykenhoitoa". Sanoikin puhelun lopussa, että on niin rauhoittavaa, kun voi soittaa mulle aina, jos tulee jotain kummallisia oireita eikä tarvitse yksin niitä oireita pohdiskella.

Puhelun jälkeen mietin, että kuolenhan mä kuitenkin joskus. Onneksi on olemassa se terveysneuvontapalvelu ympäri vuorokauden. Se ei kuitenkaan korvaa täysin sitä tietoa, mikä mulla on jo 22 vuoden ajalta tuosta tytöstä. Toivotavasti saan elää niin kauan, että likka itse oppii muistamaan esim eri antibioottien tai kipulääkkeiden vaikutuksen takykardiaansa ja verenpaineeseensa.

Kaikenlaista sitä miettiikin lauantai-iltapäivänä =)

 

[Istafra]

Kyllä se tyttösi oppii, jos on äitiinsä tullut.
Onneksi oman lähtönsä hetkeä ei etukäteen tiedä.

 

[:)]

Voi <3 Mikä vamma sun tytöllä on?

 

[Keittiönoita]

Voi <3 Mikä vamma sun tytöllä on?

Likalta puuttuu vasen yläraaja kokonaan, oikeassa yläraajassa on useita epämuodostumia, likka on lyhytkasvuinen ja selkärangassa on leikkauksen jälkeenkin vielä lievä skolioosi.