Äiti joka jää väkivaltaiseen parisuhteeseen ei ajattele lapsiaan.

[lapset ensin]

Äiti jota lapsien isä tai isäpuoli pahoinpitelee joko fyysisesti tai henkisesti ei välitä lapsistaan jos jää suhteeseen. Lapset ansaitsevat rauhallisen kodin. Lapsien ei pitäisi nähdä tai kuulla kotonaan väkivaltaa tai väheksyvää asennetta vanhempien välillä.

Se joka on kasvanut kodissa jossa isä on joko hakannut äitiä, töninyt tai vaikka vain mollannut ja haukkunut säännöllisesti tietää varmasti mistä puhun. Lapset pitäisi olla elämässä etusijalla.

Ottaa aivoon valitus väkivaltaisesta miehestä tai miehestä joka käyttää henkistä väkivaltaa. Jokainen valitsee itse elämänsä mutta jos ihmisellä on lapsia ei hän ole vastuussa vain itsestään vaan myös viattomista ihmisenaluista. Jokaisella on mahdollisuus lähteä. Tarjolla on tukipalveluita.

Ajattele lapsiasi, älä itseäsi! Mikä tahansa isä ei todellakaan ole parempi vaihtoehto kuin etäisä.

 

[Lunatic]

Se joka on kasvanut kodissa jossa isä on joko hakannut äitiä, töninyt tai vaikka vain mollannut ja haukkunut säännöllisesti tietää varmasti mistä puhun.

Tiedän todellakin, Ja peesi koko jutulle.
Väkivaltainen ja pelon täyttämä lapsuus vaikuttaa koko elämään.
Sitä on rikki loppuelämän, pitää popsia pillereitä tai sukeltaa pulloon.

 

[Piika-äiti]

Olen aivan samaa mieltä. Olen kasvanut perheessä, jossa äitiin kohdistuvan monimuotoisen väkivallan uhka oli jokapäiväistä.

Niitä jälkiä, joita se jätti minuun ja sisariini, korjataan vieläkin, monta vuosikymmentä akuutin vaiheen jälkeen, usean psykologin voimin.

Eli älä anna miehen lyödä itseäsi, jos rakastat lastasi. Se ei ole äidin ja isän/miesystävän välinen asia, vaan se leimaa lasta hänen koko loppuelämänsä.

Luultavasti tilanne voi olla myös toisinpäin, eli se voi olla myös isä, joka saa turpiinsa, ja se ei liene yhtään vähemmän traumatisoiva tilanne.

 

[muumuu]

Toi on niin totta ap. Kysymys on valinnoista joita aikuiset ihmiset tekee - lasten kustannuksella :/

 

[Nanna1980]

samaa mieltä! ei oo lapselle hyväksi tommonen

 

[Ap]

Olen vieläkin katkera äidilleni joka jäi väkivaltaiseen suhteeseen. Väkivaltaa en koskaan nähnyt mutta kuulin kyllä. Isän jatkuva äidin haukkuminen ja mollaaminen ahdisti todella paljon. Olen aikuisena kysynyt miksi äitini ei ottanut avioeroa. Vastaus oli "lasten takia." Miten tyhmä ihminen voi ollakaan!!! Rukoilin joka ilta iltarukouksessa että äiti lähtisi ja ottaisi meidät lapset mukaan, mutta niin ei koskaan tapahtunut.
Äitini asuu isäni kanssa vieläkin. Enää en kanna vastuuta äidistäni enkä stressaa hänen vuokseen. Olen oppinut että minun ei tarvitse. Jos äitini valitaa isästäni niin sanon että minun ei tarvitse enään kuunnella. Olen irtisanoutunut vanhempieni parisuhteesta. He selvittäkööt itse välinsä, minä huolehdin omasta perheestäni.

 

[vieras]

pesaan.

 

[muumuu]

Tuossapa olis mietittävää tuolle gallupistille joka tämän tästä palstalla itkee kun mies kännipäissään ja muutenki hakkaa ja kuristaa yms. on siinä lasten kotihoito/päivähoito kysymyksen toisarvoisia kun iskä äitiä hakkaa :/

 

[vieras]

Tuossapa olis mietittävää tuolle gallupistille joka tämän tästä palstalla itkee kun mies kännipäissään ja muutenki hakkaa ja kuristaa yms. on siinä lasten kotihoito/päivähoito kysymyksen toisarvoisia kun iskä äitiä hakkaa :/

niinpä...

 

[peesh]

Peesi. Mutta minusta tähän kuuluu myös henkinen väkivalta, puolison narsismi ja/tai alkoholismi ja huumeiden käyttö. Kaikki nämä vaurioittavat lapsia, mutta läheisriippuvaiset naiset käyttävät lapsia ja ehjää kotia tai taloudellista riippuvuutta tekosyynä.

 

[vili43]

Samaa mieltä :attn: .
Ketään ei voi rakastaa terveeksi.

 

[vieras]

Peesi. Mutta minusta tähän kuuluu myös henkinen väkivalta, puolison narsismi ja/tai alkoholismi ja huumeiden käyttö. Kaikki nämä vaurioittavat lapsia, mutta läheisriippuvaiset naiset käyttävät lapsia ja ehjää kotia tai taloudellista riippuvuutta tekosyynä.

niin totta

 

[vieras]

nostan koska asia on tärkeä.

 

[vieras]

kyllä minäkin olen aikuisena tivannut äidiltäni, miksi hän pilasi koko lapsuuden eroamalla vasta kun olimme jo isoja ja oli jo liian myöhäistä. hän ei ole vastannut, joten en pidä mitään yhteyttä.

 

[harmaus]

nostan tätä että saadaan keskustelua aikaiseksi.

 

[Rokkimakkara]

Täysin samaa mieltä.

 

[vaimo]

TÄrkeä asia. Lapselle on tärkeää että isi ja äiti samankaton alla, mutta ei hinnalla millä hyvänsä!
Mieheni eli lapsuutensa nähden miten isä alisti äitiä, ja löi. On meilläkin ollut opettelua arjen kanssa, kun ei mies ole sitä oikeanlaista mallia parisuhteesta saanut. Jotain tärkeää hänelle jäi kuitenkin, lähimmäisiä ei satuteta.

 

[äitee*3]

Olen täysin samaa mieltä ap:n kanssa.Mut sitten on myös tapauksia että nainen ei kerta kaikkiaan uskalla lähteä pois.Mies uhkaa tappaa ja niin pois päin.Kattoiko kukaan,oliko viime vai toissa viikolla,Oprah-shown?Siinä nainen kertoi omasta ja lastensa elämästä kuinka oma mies oli henkisesti ja fyysisesti väkivaltainen.Ei uskaltanut lähteä lastensa kanssa pois ku pelkäsi miestään niin paljon Tai siis lähti,mut vuosikausia eli tällaista elämää.

 

[afadsd]

Mä olen myös väkivaltaisesta perheestä lähtöisin. Minä ja kaikki sisarukseni kärsimme kukin omalla tavallamme vieläkin lapsuusajan traumoista. Meillä väkivalta isän suunnalta kohdistui äidin lisäksi myös meihin lapsiin. Se pakokauhun tunne oli aivan kauhea kun huomasi että isä taas suuttui ja yritti kuristaa jotain veljistäni tai äitiä. Ja mikään mahti maailmassa ei saanut häntä lopettamaan.

Ja mä en myöskään tajua sitä että lasten takia jäädään väkivaltaiseen suhteeseen. Ei lapsi opi muuta kuin vihaamaan/halveksimaan isäänsä jos siihen helvettiin joutuu jäämään.

 

[Tianna]

Samaa mieltä. Riitaisassa perheessä minusta kasvoi vankka avioerojen kannattaja. Ei sekään helppo ratkaisu ole, mutta on mahdollista, että se on paras ratkaisu.

 

[Olemisen riemu]

Tällaisia perheitä tässä maassa riittää. Ikävä kyllä :/ .

 

[mä]

olen kyllä suuremmaksi osaksi samaa mieltä. mutta kerron kuitenkin omasta kokemuksesta, mä todella pelkäsin isääni nuorempana,tai oikestaan vihasin. en muista että hän ois muihin käsiksi käynyt,mutta minuun kyllä! en minäkään kyllä ollut mikään helppo tapaus mutta silti ei se oikeuta kettään esmi.lyömään rikkalapiolla(muovinen) niin lujaa käsivarteen että se hajoaa ja veri lentää. kuitenkaan en ymmärrä näitä jotka syyttää tollasesta sitä että hukuttaa murheitaan alkoholiin/popsii pillereitä! minä en oo ikänä kännissä ollut,enkä syönyt pillereitä. ihan turha syyttää menneisyydestä valintojaan. itseasiassa olemme isän kanssa väleissä edelleen, asiat on puhuttu ja selvitetty enkä koe etä olisi mitään traumoja jäänyt, paitsi tietysti se että en siedä ollenkaan sitä jos joku käy fyysisesti uhkaamaan,onkin ollut vaikeaa kunoma lapsi tuli uhmaikään ja on nyrkit pystyssä jatkuvasti,kun mä vihaan sitä että toista satutetaan.

toisaalta käsitän myös sen että vaikka isä tekikin täysin väärin,niin se kai juontaa juurensa ihmisen omasta avuttomuuden tunteesta/siitä että ei kykene hallitsemaan tilannetta.

-mutta olkaamme me akiuset ihmiset vastuussa omista valinnoistamme,älkääkä syyttäkö niistä muita. on totta että väkivallan uhan kokeminen on kamalaa. mutta sitä ei voi muuttaa jäkikäteen, se mihin voi vaikuttaa on tapa käsitelä asia ja oma tapa toimia. voisin mäkin surkutella asiaa ja syyttää kaikesta sitä,mutta en tee niin mä päätin että mä koetan etsiä siitä ulos tien jonka jälkeen olen vahvempi henkisesti ja onnistuin. joten ne perkeleen pullot kaappiin,ne kun ei mitään ratkaise.

 

[vieras]

nosto

 

[cothis]

Täydellinen peesi :attn:

 

[Totta toinen puoli]

Se on niin totta, niin totta! Harvemmin äiti / isä, joka altistuu perheväkivallalle tajuaa edes, kuinka tuhoisaa se lapsille on. Moni väittää, että ei lapsi sitä tiedä. Tai että lapsi on ollut nukkumassa, kun äiti on saanut turpaan tai että lapsi on niin pieni, ettei sitä ymmärrä tai muutoin vaan pitävät lapsiaan ymmärtämättöminä, jotka eivät kärsi tapahtumasta. Se on niin sinisilmäistä ajattelua, kuin vain olla ja voi. Valitettavasti monikaan ei näe metsää puilta ja niitä vahinkoja sitten korjaillaan tai yritetään korjailla lapsen myöhemmässä elämän vaiheessa, esim. kouluiässä, murrosiässä, nuorena aikuisena, aikuisena jne....

Vaikka lapsi ei näe, että äiti saa nyrkistä, niin kyllä ne kuule vaistoaa ja kuulee, mitä kotona tapahtuu. Henkinen väkivalta on yhtä lailla tuhoisaa, kuin fyysinenkin!