Aikuinen hermostui lapseen

Hei
Kirjoitan nyt lyhyesti ja kaipaan neuvoja miten edetä tilanteessa.
Lapsi 12v teki tenän isälleen mennessä, asiasta käytiin keskustelua seuraavana päivänä, läsnä molemmat vanhemmat.
Lapsi oli täysin lukossa keskustelun aikana, istui hiljaa. Yhtäkkiä juoksee paniikissa huoneeseen itkien. Aivan kuin paniikkikohtaus, hengitys haukkovaa.
Takaisin palattuaan huusi toiselle vanhemmalle asiat päin naamaa miksi ei sinne halua ja rumia asioita uudesta kumppanista. Tämän kuultuaan vanhempi hermostuu, tarttuu kovakouraisesti lapsesta kiinni ja huutaa että tällä tavalla et hänelle puhu. Lapsi juoksee pois paikalta eikä lähde vanhemman mukaan, vanhempi huutaa ettet ole tulossakaan.
Nyt lapsi ei aio vanhemmalleen lähteä enää.
Tässä tarina tosi lyhyesti.
Mitä te toisena vanhempana tekisitte? Väkivaltaa en sulata yhtään, eikä ole eka kerta.

 

valitettavan. tyypillistä 2020 koska vanhemmat sekaisin eivät kestä vastoinkäymisiä.

 

Onko lapsi tyttö vai poika?
Ei lasta voi pakottaa menemään isän luo, jos ei halua mennä.
Taukoa nyt sinne isän luo menemisessä.. Uusi kumppani voi olla pois paikalta , kun isä ja lapsi tapaavat. Pyydä anteeksi lapselta hermostumista. .

 

pitää selvittää perin juurin mitä ikävää siellä isän luona on tapahtunut. Jotain kamalaa kun tyttö on noin järkyttynyt. Pitäisiköhän mennä ihan terapiaan ettei tule pysyviä tunnevammoja. Pidä huolta nyt lapsestäsì.

 

12- vuotias on jo aika iso tyttö/poika, jolla on oma tahto.
Pitää kunnioittaa lapsen mielipidettä ja neuvotella nätisti hänen kanssaan.

 

Muistuipa mieleeni elävänä omat kokemukset. Ex-mieheni käytös lapsiaan kohtaan ja avion aikaiset omat tylyt kokemukseni.
Hän oli myös sitä mieltä, että käyttäytyipä hän itse kuinka törkeästi tahansa, lapsi ei saanut sanoa hänelle vastaan tai arvostella hänen käytöstään. En muuten saanut minäkään ainakaan ilmaiseksi! Häneltäkin puuttui täydellisesti kyky tajuta lapsen asemaa ja tilannetta. Hän kun oli ISÄ ja perheen pää, siis koskematon auktoriteetti.

Lapseni olivat vanhempia silloin, kuin aloittajalla. He tekivät omat johtopäätöksensä: Miksi olla tekemisissä ihmisen kanssa, josta on vain ikävyyksiä ja saa aikaan pahan olon? Vuosiin he eivät pitäneet yhteyttä, vaikka isänsä soitteli silloin tällöin. Puheluista tuli lyhyitä ja harvasanaisia.

Sen tiedän, että mies katui ihan varmasti käytöstään ja olisi toivonut, että suhde lapsiin olisi säilynyt, mutta siihen ymmärtämiseen meni vuosia.

Aloittajan tapaukseen takaisin. Asiasta on puhuttava vanhempien keskenään avoimesti ja rehellisessti. Ehkä siihen väliin tarvitaan ammattilainen. Lapseen tuo isän reagointi ja sanat jäävät ikuisesti, kun isä hyökkää häntä vastaan. Lapsi uskalsi ahdistettuna ja ahdistuneena sanoa asioita niin kuin hänestä tuntuu ja vastassa on vahvemman agressiivinen hyökkäys. Lasta ei saa lähettää isänsä luo, ennenkuin asia on perinpohjin selvitetty ja lapsis tuntee olonsa turvalliseksi myös isänsä luona. Nythän ei niin ole.