Aikamoiset vuositulot hyväntekeväisyysjärjestöjen johtajilla

vierailija
Aikamoiset erot eri järjestöillä, melko samantapaisesta työstä...
Jostain syystä järjestöillä, joissa rahoitus tulee merkittävissä osin kansalisten lahjoitusten kautta, palkat ovat paljon suurempia. Suomen pakolaisapu saa rahoituksensa muistaakseni valtiolta ja ray:lta, jotka edes jossain määrin vahtivat rahojen käyttöä.
Niin jokainen voi ihan itse miettiä, jos on joskus jotain lahjoittanut, että miten on tullut rahojen käyttöä sen jälkeen vahdittua. Omalta kohdaltani voin todeta, että ei millään tavalla. Nykyään en kyllä enää lahjoitakaan mitään kenellekään, mutta joskus nuorempana tuli ostettua parempaa ihmisyyttä itselleen heittämällä silloin tällöin jotain keräykseen. Koskaan en rahojen perään sen enempää kysellyt, mutta totesin vain mielessäni tehneeni hyvää.

Moolokin kitaan lahjoittamisen sijaan ostakaa vaikka palveluita pienyrittäjiltä tai tuotteita käsityöläisiltä. Tai käykää katsomassa jonkun pikkulajin ottelua lasten kanssa ja ostakaa makkarat ja arvat koko perheelle. Tuette konkreettisesti nuorisoa ilman välikäsiä.
 
vierailija
Niin jokainen voi ihan itse miettiä, jos on joskus jotain lahjoittanut, että miten on tullut rahojen käyttöä sen jälkeen vahdittua. Omalta kohdaltani voin todeta, että ei millään tavalla. Nykyään en kyllä enää lahjoitakaan mitään kenellekään, mutta joskus nuorempana tuli ostettua parempaa ihmisyyttä itselleen heittämällä silloin tällöin jotain keräykseen. Koskaan en rahojen perään sen enempää kysellyt, mutta totesin vain mielessäni tehneeni hyvää.

Moolokin kitaan lahjoittamisen sijaan ostakaa vaikka palveluita pienyrittäjiltä tai tuotteita käsityöläisiltä. Tai käykää katsomassa jonkun pikkulajin ottelua lasten kanssa ja ostakaa makkarat ja arvat koko perheelle. Tuette konkreettisesti nuorisoa ilman välikäsiä.
Musta olisi metkaa tietää miten niitä lahjoitettuja euroja on edes teoriassa mahdollista seurata? Katsomalla miten paljon organisaation toimari tienaa tai miten paljon heidän hallintonsa vie kuluja? Sulla varmaan oli tähän joku parempi ajatus?
 
vierailija
Musta olisi metkaa tietää miten niitä lahjoitettuja euroja on edes teoriassa mahdollista seurata? Katsomalla miten paljon organisaation toimari tienaa tai miten paljon heidän hallintonsa vie kuluja? Sulla varmaan oli tähän joku parempi ajatus?
En tiedä miten sitä on mahdollista seurata. Mutta kuinka moni edes vaivaa päätään asialla? Logiikka menee niin, että pelastakaa lapset varmaan pelastaa lapsia ja punainen risti varmaan pelastaa lapsia ja greenpeace varmaan pelastaa luontoa. Niille kun antaa rahaa niin pelastaa lapsia tai luontoa. Sen kummemmin ihmiset eivät asiaa ajattele, vaikka joskus hyvin harvoin tulee sellaisia kollektiivisia ahaa-hetkiä, jolloin kyseenalaistetaan homma kunnes se taas unohdetaan.

Pienen pieni kohu nousi kun Punainen risti keräsi Thaimaan tsunamin varjolla isot lahjoitusvarat ja sitten joku lehti teki jutun, jossa todettiin että eivät nämä rahat tietenkään sinne tsunamialueelle mene, vaan ihan vaan yhteiseen kassaan, josta punainen risti sitten tekee mitä tekee. Sitten sen jälkeen tuli pienempi mikrokohu kun punainen risti järkkäsi vastaanottokeskuksia ja palveluita vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana. Ihmiset tajusivat, että kun olivat lahjoittaneet rahaa tsunamia varten tai pelastaakseen sudanilaisia lapsia nälkäkuolemalta, niin rahat käytettiinkin oikeasti pleikkareiden ostamiseen irakilaisille nuorille miehille Suomessa.

Se täytyy aina ymmärtää, että nämä järjestöt ovat liikeyrityksiä, vaikka toimisivat säätiöinä tai yhdistyksinä. Ne ovat firmoja, joilla on ihmisiä töissä. Johtajia ja alaisia. Ne myyvät palveluita ja tuotteita ja sen lisäksi luovat mielikuvia, joiden avulla kerätään rahaa. Niiden liiketoiminta on loppujen lopuksi ihan samanlaista kuin pr-toimistoilla tai konserttijärjestäjillä.
 
  • Tykkää
Reactions: m1es
vierailija
Hyväntekeväisyys tulee juuri tuosta, että saadaan aikaa hyvää järjestöjen johtajille ja työntekijöille. Monissa keehitysmaissa kehitysaputyöntekijät asuvat luksushotelleissa. Yhden työntekijän hotellihuoneen vuokralla voitaisiin rakentaa 1000 kaivoa, tai pelastaa rokotuksilla 1000000 lasta kuolemalta.
 
vierailija
Opetusministeriö, ja sitä ennen Helsingin huumepoliisi... ja kuka muistaa miljoonien eurojen väärennetyn taulun, joka roikkui, ja roikkuu ehkä tänäänkin, Kulttuurirahaston seinällä? Tuota Kulttuurirahaston pohjakosketusta ei koskaan edes tutkittu syvemmin. Ainakin todellinen Kulttuurin tuntemus on siltä konttorilta kadoksissa, mutta mihin suuntaan, kenelle ja kenen toimesta taulu maksettiin?
Olisiko aika joskus kaivella tuon konttorin toimet perinpohjin?
En muista.
 
vierailija
Aiot siis päättää elämäsi lähivuosina? Taikaseinä on rapautumassa ja sortunee ennen vuosikymmenen vaihdetta.
Kyllä se kestää pystyssä vielä vuosikymmeniä. Pelkästään velalla voidaan hommaa pyörittää ainakin 50 vuotta, mutta kun siihen lisätään tyhmä kansa, joka painaa niska limassa loppuun asti, niin saadaa vielä sata vuotta lisää ennen kuin maa on lopullisesti konkurssissa. Toki yhtälöön vaikuttaa vahvasti maahanmuutto, mutta väittäisin silti, että kaikki me ehdimme kuolla ennen romahdusta.
 
vierailija
Kyllä se kestää pystyssä vielä vuosikymmeniä. Pelkästään velalla voidaan hommaa pyörittää ainakin 50 vuotta, mutta kun siihen lisätään tyhmä kansa, joka painaa niska limassa loppuun asti, niin saadaa vielä sata vuotta lisää ennen kuin maa on lopullisesti konkurssissa. Toki yhtälöön vaikuttaa vahvasti maahanmuutto, mutta väittäisin silti, että kaikki me ehdimme kuolla ennen romahdusta.
Romahdus on edessä heti kun Suomi ei saa ulkomailta velkaa tai sitten kun korkoprosentti nousee muutaman prosenttiyksikön verran.
 
vierailija
Romahdus on edessä heti kun Suomi ei saa ulkomailta velkaa tai sitten kun korkoprosentti nousee muutaman prosenttiyksikön verran.
Lisätään tähän vielä se, että Ruotsin valtion budjetti on ensi vuonna ylijäämäinen, Suomi ei tule kykenemään siihen edes kuluvan vuosikymmenen aikana, vaan ensi vuonnakin velka lisääntyy noin kymmenellä miljardilla eurolla.
 
vierailija
Koska laissa on yt-menettelystä paljon asiaa, niin miksiköhän toimitusjohtajan palkkiota ja yt-menettelyä ei voisi sitoa keskenään. Työnantajallahan on 9kk takaisinottovelvollisuus irtisanottuja työntekijöitä kohtaan. Siitähän voisi veistellä, että 9kk ennen tai jälkeen yt-neuvottelujen, toimitusjohtajan kompensaatiota ei saa korottaa. Eli sillä vältettäisiin myös juuri ennen yt-neuvotteluja tehdyt korotukset. Ja sääntö koskemaan totta kai koko konsernin yhtiöitä, eli että sitä ei kierretä maksamalla konsernin toisen osakeyhtiön pussista.

Tuntuu meinaan jotenkin aika helkkarin väärältä, että potkitaan 200 työntekijää ulos, aiheutetaan heille ja heidän perheilleen taloudellinen katastrofi, mutta samaan toimarille maksetaan bonukset jo entuudestaan korkean palkan päälle.
Hyvä kysymys.
 

Yhteistyössä