isin tyttö
niin myös minunkin...1,5vuotta sitten...hukkui...
Oli ihanaa käydä nyt lähellä isänpäivää viemässä itse kynttilä haudalle, esikoisen kanssa. Isäni on haudattu 200kmn päähän, joten harvoin pääsen siellä käymään (isänpäivänä, pyhäinpäivänä, jouluna, kuoleman vuosipäivänä tms.) Siskoni onneksi vie aina minunkin puolestani kynttilän, kun itse menee siellä käymään.
Esikoinen oli niin tohkeissaan tuosta ekasta kerrasta kun hän kävi papan haudalla. Halusi välttämättä laittaa kynttilän lyhtyyn ja sitten se kysyi että mitäs nyt tehdään Sanoin hälle et voidaan katsella hetki kynttilää ja muistella mimmoinen se pappa oikein oli...(tippa linssissä) Likka siihen vastas, et no sillä oli aika lyhyt se tukka ja sitä oli aika vähän....siinä vaiheessa meikäläinen ei tienny itkiskö vai naurais Ja sit neiti muisteli et rakenshan se mulle sen leikkimökinki! (nii-i, luojan kiitos se tuli silloin meille sen tekemään, viimeisilläni raskaana hain sen 200kmn päästä ja siitä n.3vkon päsätä sain suru-uutisen). Että kyllä sitä iskää taas muistellaan, vaikka oli semmoinen mitä oli...mut olihan niitä hyviäkin hetkiä ja iloisia...
Oli ihanaa käydä nyt lähellä isänpäivää viemässä itse kynttilä haudalle, esikoisen kanssa. Isäni on haudattu 200kmn päähän, joten harvoin pääsen siellä käymään (isänpäivänä, pyhäinpäivänä, jouluna, kuoleman vuosipäivänä tms.) Siskoni onneksi vie aina minunkin puolestani kynttilän, kun itse menee siellä käymään.
Esikoinen oli niin tohkeissaan tuosta ekasta kerrasta kun hän kävi papan haudalla. Halusi välttämättä laittaa kynttilän lyhtyyn ja sitten se kysyi että mitäs nyt tehdään Sanoin hälle et voidaan katsella hetki kynttilää ja muistella mimmoinen se pappa oikein oli...(tippa linssissä) Likka siihen vastas, et no sillä oli aika lyhyt se tukka ja sitä oli aika vähän....siinä vaiheessa meikäläinen ei tienny itkiskö vai naurais Ja sit neiti muisteli et rakenshan se mulle sen leikkimökinki! (nii-i, luojan kiitos se tuli silloin meille sen tekemään, viimeisilläni raskaana hain sen 200kmn päästä ja siitä n.3vkon päsätä sain suru-uutisen). Että kyllä sitä iskää taas muistellaan, vaikka oli semmoinen mitä oli...mut olihan niitä hyviäkin hetkiä ja iloisia...