Ai että ottaa päähän kun mies on niin itsekäs :(

[vieras]

Meillä on 5kk ikäinen vauva, jonka hoidosta mies ei tunnu olevan kiinnostunut. Hän on viimeisen kahden viikon ajan ollut joka päivä harrastuksensa parissa useita tunteja kerrallaan. Lisäksi nyt oli juomassa juuri kaksi päivää, tietty makaa tuolla krapuloissaan sängyssä nyt. Herättelin tuossa vähän aikaa sitten miehen väkisin, ja syntyi aimo riita... Oikein kunnon huutoa..

No, mies sanoi, että nukkuu krapulansa pois ja lähtee sitten lopullisesti. Enpä tiedä miten suhtautuisin. Olen kyllä nytkin käytännössä melkein kuin yksinhuoltaja, kaiket ajat täällä yksinään tuon pienen suloisen vauvan kanssa. Mutta silti on tosi paha olla. Itkettää. Kuinka toinen voi ajatella vain omaa napaansa. Minä hoidan meidän lastamme kaiket päivät yksinäni...Hän kun on vielä varsin suuritarpeinen vauva, lepohetkiä ei juuri ole.

Äh, ei kai tässä mitään pointtia ollut, mutta pakko saada avautua jonnekin. :'(

 

[nellustiina]

:hug: en osaa oikein sanoa mitää mut ehkä sulla ja vuavalla on parempi ilman tollasta ukkoa :/

 

[vieras]

jaksamista! jos miestäsi ei perhe-elämä kiinnosta niin on parempi että hän lähtee nyt kuin sitten kun lapsesi on ehtinyt kovasti kiintyä häneen. sinulla on tarpeeksi tekemistä lapsesi kanssa, et tarvitse toista lasta...

 

[elämä kantaa]

:hug: puhuttelun paikka... isän pitää osallistua lapsen hoitoon. ei voi koko ajan olla menossa kuten ennen vanhaan...

 

[Kiraki]

:hug:

 

[nibbler]

:hug: en osaa oikein sanoa mitää mut ehkä sulla ja vuavalla on parempi ilman tollasta ukkoa :/

peesi tähän.
voi olla aika rankkaa olla jos hoitaa pientä lasta ja samalla stressaa miehestä.uskon että pärjäät paremmin ilman miestä.ootko koittanu puhua miehen kanssa?voisko olla että häntä "pelottaa" esim vaihtaa vaipat ja pukea lapsi että jos hän hajottaakin sen.tuntuu oudolta miehen käteen noin pieni ihminen.

 

[onni06]

Huh..kuulostipa tutulta. Anna miehen mennä kun vielä niin pentu on. Yksinhuoltaja sinä muutenkin nyt olet, saatpahan sen yhden vit*tuksen aiheen pois elämästäsi. Ja tahdotko lapsellesi näyttää että tällainen parisuhde on ok?

nim.Kohta itsekin lähtevä

 

[ap.]

Ei ole kyse siitä, etteikö mies (ainakin "teknisesti") osaisi hoitaa vauvaa, mutta hän on itsekin sanonut, ettei se huvita, "kun noin pienen kanssa ei voi tehdä mitään". :0 Eli sitten jaksaisi olla lapsen kanssa kun se on isompi...joo...

Tiedän itsekin, että loppupeleissä yksin olisi varmastikin helpompaa. Eroaminen on vaan henkisesti niin raskasta.. :/

 

[mutzi81]

Minä olen ollut nyt yksinhuoltaja alkukesästä lähtien... Meillä poika 4v ja tyttö kohta 5kk. Helppoa ei ole, välillä tosi raskasta..mutta kaikesta selviää.Jos sun on paha olla ja elää tuollaisen miehen kanssa niin eroa! Luulen että voisit olla paljon onnellisempi kahdestaan vauvan kanssa. :hug:

 

[harmaana]

Joo, niin tuttua, niin tuttua... Ainut, että meillä tuo on kestänyt jo yli vuoden. Ei ole äijä yhden yhtä vaippaa vielä vaihtanut, muusta hoitamisesta puhumattakaan! Eli yh täälläkin, vaikka elää suhteessa. *äijät on nIIIIn p.erseestä* |O

 

[Nauta]

Älkää nyt heti luovuttako. Eilen just miehen kanssa puhuttiin, miten yleistä on, että erotaan, kun lapsi syntyy. Monella samoja ongelmia, kuin teillä, omassa lähipiirissä. Ja mekin kävimme parisuhdekriisin lapsen tultua taloon. Se on niin iso elämän muutos kumminkin. Siihen on sopeuduttava miehenkin, ettei mikään ole enää niinkuin ennen.

Miten mies saadaan tajuamaan, miten rankkaa sen vauvan kanssa kotona oleminen on?
Yksin kertaisesti on vain jätettävä mies hoitamaan sitä lasta vaikka viikonlopuksi. Ilman mitään sen kummempia neuvoja.

 

[vieras]

Mulle tulee aina näistä mieleen, että miten te ootte yleensä päätyneet hankkimaan yhteisiä lapsia tommosten miesten kanssa? Eikös nää asiat pitäis tehdä selväksi ennen lapsia?

Siis en minä ainakaan olis ryhtynyt lapsentekohommiin, ellen olis ollut varma, ettei mun tarvi niistä yksin huolehtia.

 

[mutzi81]

No mun exä ei ollut tuollainen..Huolehtii vieläkin lapsista vaikka erottu. Onneksi.

 

[MorbidMama]

Vai ei huvita..hohhoijjakkaa...no, mitähän tuohon nyt sanois. Asennekasvatuksen paikka?

 

[Puputin]

Onk meidän vauvoilla sama isi? (huono vitsi mutta kuullostaa niin tutulle) Älä luovuta, luulen että miehesi todella alkaa ottaa osaa lapsen hoitoon enemmän kun lapsi hieman kasvaa vielä. Meillä nyt tyttö pian 8 kk ja selvästi enemmän nyt viettää tämän kanssa aikaa kun aiemmin, nih, aiemmin ei juuri ollenkaan eikä ainakaan oma-aloitteisesti. Nyt jo jopa tarjoaa välillä apuaan.

Ja kyllähän lapsi isältään huomion ja oman ajan ottaa sitten kun tosiaan kasvaa. Jutelkaa ja jutelkaa. Kokemuksesta vielä tiedän sanoa, että vaikka *ituttaa niin asiallinen palaute ja keskustelu tuottaa silti enemmän hedelmää kuin syyttely ja raivoaminen, voimia!!!!

 

[NelSu]

Mä sanoisin tommoselle paskalle et jos meinaa häipyä niin häipykööt samantien,ja et tää ei ole mikään hotelli mihin tullaan nukkumaan darraansa pois eli samantien heität sen ukon pihalle!!!!!!!!Okei tiedän ettei ole niin helppoa mutta eiköhän se ukko alkais itekki miettii mikä on tärkeintä sen elämässä!!!!

 

[nöppönen]

voimia. tollainen on niiiiiin rasittavaa.. :hug:

 

[PahaSilmä]

Kummasti huvittaa kylvää, muttei niittää.

 

[tuisku77]

Juuri tuollaisesta ukkelista erosin 6,5v sitten. Voimia! :hug:

 

[mie]

Tutulta kuulostaa!!!!!!
Hei ja sille vieraalle joka sanoi,et pitäis selvittää nää asiat ennen lapsen tekoon ryhrymistä...hekoheko!!!!!!!!!!!!!!!!

Mitenkä sen muka selvittäis, selvännäkijäl pitäis käydä,et tietäis miten mies reagoi vauvan synnyttyä.

Tiedän sun tunteen ja surun ja ahdistuksen:kun vauva on ihana ja haluais miehenkin sen kokevan ja ymmärtävän ja lisäksi siinä hoidossa tarvii apua:et saa itsekin välil levähtää ja lepuuttaa aivojaan jne.

Tsemppiä!!!!!!!!!!!

 

[Tallu -]

mutta hän on itsekin sanonut, ettei se huvita, "kun noin pienen kanssa ei voi tehdä mitään". :0 Eli sitten jaksaisi olla lapsen kanssa kun se on isompi...joo...

Tähän vain semmoinen pieni pointti, että ellei mies luo lapsensa kanssa hyvää suhdetta jo vauvasta alkaen, niin miten luulee sitten lapsen ollessa isompi saada hänen kanssaan hyvän vuorovaikutuksen aikaiseksi?

 

[ap]

mutta hän on itsekin sanonut, ettei se huvita, "kun noin pienen kanssa ei voi tehdä mitään". :0 Eli sitten jaksaisi olla lapsen kanssa kun se on isompi...joo...

Tähän vain semmoinen pieni pointti, että ellei mies luo lapsensa kanssa hyvää suhdetta jo vauvasta alkaen, niin miten luulee sitten lapsen ollessa isompi saada hänen kanssaan hyvän vuorovaikutuksen aikaiseksi?

Jaa-a, enpä tiedä miten tuo vaikuttaa, kun tämä on ensimmäinen lapsi. Kyllähän mies esim. vaippaa vaihtaa yms. mutta harvemmin tekee mitään oma-aloitteisesti ja monesti tyyliin istuu tietsikalla kiljuva vauva sylissä.. No mieluummin silloin hoidan vauvan itse kuin huudatan toista.

 

[Chocolatte]

Mulla oli aivan sama tilanne jokunen vuosi sitten. Jäin 5kk lapsen yksinhuoltajaksi, koska miestä ei lapsen hoto kiinnostanu ja tunteet minuakin kohtaan oli hiipuneet ja oli ihastunut toiseen...

:hug: Kyllä sitä yh.nakin pärjää. Mulle se oli helpotus. Ei tarttenu päivät pitkät jännittää ja odottaa että mitäs se mies sanoo ja ottaako se vauvaa edes hetkeksi. Keskityin nauttimaan vauvan kanssa vietetystä ajasta ja nukuin kun vauva nukkui.

 

[Vieras]

mutta hän on itsekin sanonut, ettei se huvita, "kun noin pienen kanssa ei voi tehdä mitään". :0 Eli sitten jaksaisi olla lapsen kanssa kun se on isompi...joo...

Tähän vain semmoinen pieni pointti, että ellei mies luo lapsensa kanssa hyvää suhdetta jo vauvasta alkaen, niin miten luulee sitten lapsen ollessa isompi saada hänen kanssaan hyvän vuorovaikutuksen aikaiseksi?

Mun mies sanoi samaa, ettei pieni lapsi kauheesti kiinnosta, koska sen kanssa ei voi tehdä mitään. Hoiti kyllä molemmat vauva-aikoina, vaihtoi vaipat, syötti, kylvetti jne. muttei ollut kovinkaan kiinnostunut vauvasta. Ei sillä tavalla, että "voi kun se on suloinen", niinkuin äidit yleensä ovat.

Ihan hyvät suhteet on silti molempiin lapsiin, kummasti alkoivat kiinnostaa kun oppivat kävelemään ja puhumaan. Ei ne miehet osaa suhtautua vauvaan samalla lailla kun naiset.

Tietysti vauvan hoito kuuluu molemmille, joten siinä suhteessa aloittajalla tuntuisi olevan keskustelun paikka. Yhdellä tutullani tilanne meni siihen, että lapsi alkoi vierastaa isäänsä, kun isä ei koskaan lasta hoitanut. Nyt tilanne on korjaantunut eikä lapsikaan enää vierasta.

 

[tuttua]

meilläkin.. miehet ei tunnu ymmärtävän että lapsi luo suhteen puolen vuoden ikään mennessä, eli jos ei silloin suhdetta rakenna niin pahimmassa tapauksessa oma lapsi vierastaa isää, ja siitä saa taas sitten yhden syyn enempi käydä ulkona kavereiden kanssa kun "ei se lapsi minua kaipaa".. ja siinä onkin sitten noidankehä valmiina... miten lapsi osaisi olla isompana isänsä kanssa jos ei isää lapsi kiinnosta pienenä.. toki siis lapsi isompanakin luo kiintymys suhteita mutta syvin side äitiin ja isään syntyy puolenvuoden aikana..
mä kyllä miehelle sanoin että itseään saa syyttää jos lapsi ei myöhemmin hänen hoivaa ja seuraa kelpuuta.. mietikööt sitten mitä menetti..