Heips! Olen sairastellut noin 7 vuotta paniikkihäiriötä ja oppinut elämään sen kanssa, muistakaa että maailmassa ei ole yhtäkään ihmistä joka olisi kuollut paniikkikohtaukseen. Pitäkää se mielessä, tunne on hetkellistä. Tiedän ettei järkiajattelu juuri auta kohtauksen tullessa, mutta sitä voi harjoitella ja oppii rauhoittumaan jo ensioireista, jolloin kohtaus ei pääse pahaksi. Ajatelkaa, minulla oli sen verran paha paniikkihäiriö, että en pystynyt syömään kun luulin tukehtuvani ruokaan. Se jos joku on uskomatonta. Sain paniikkikohtauksen jo siitä että sormenpäähän pisti, luulin sen heti olevan joku veritulppa ja sain paniikkikohtauksen.
Kohtaukseni olivat silkkaa pakokauhua ja kuolemisen/pyörtymisenpelkoa, enkä pystynyt hengittämään, kohtauksen jälkeen kykenin vain itkemään. Mutta ihminen on ihmeellinen ja pystyy selviämään siitä, uskokaa!
Ensimäinen nyrkkisääntöni on jos tulee kausi milloin ahdistaa: Yrittäkää pysyä ihmisten ilmoilla pelosta huolimatta, sisällä ja kotona ollessaan jää vain tarkkailemaan itseään, rypemään itsesäälissä ja odottamaan paniikkikohtauksia. Tehkää mieluisia juttuja, liikkukaa (ihan sama oletteko liikunnanystäviä, kävely rauhoittaa ja saatte happea)
Älkääkä välttäkö tiettyjä asioita kohtauksen pelossa, itsellä autolla ajaminen ahdisti, jos joku oli kyydissä ja aloin vältellä sitä. Onneksi pakotin itseni auton rattiin, eikä enää ole ongelmia.
Söin itse Seronilia ja Seroquelia, jätin lääkkeet noin vuosi sitten pois ja pärjään hyvin Surmontil nimisellä lääkkeellä, jota otetaan vain ahdistuksen ilmaantuessa, se on nopea puolessa tunnissa vaikuttava lääke joka rauhoittaa, parantaa unensaantia ja vie ahdistusta tehokkaasti. Jo pelkästään se että sitä on laukussa mukana rauhoittaa, enkä ole juuri tarvinnut sitä. Toimii todella tehokkaasti siihen ilta-ahdistukseen, kun pitäisi mennä nukkumaan ja tehdä iltajutut!
Saan todella hyvin nukuttua sen kanssa, eikä se tee oloa aamulla pöhnäiseksi. Pyytäkää sitä lääkäreiltä ja välttäkää kausiluontoisia kuureja, psykiatrinen hoito auttaa syventymään, miksi ahdistaa. Lääkkeet eivät vie pois alitajuntaisia käsittelemättömiä asioita, jotka pitäisi nostaa pöydälle selvitettäväksi. Suosittelen kaikille tätä, koska ero oli huomattava jo yhden käyntikerran jälkeen!!
Tsemppiä kaikille, en olisi muutama vuosi uskonut että pystyn tähän, mutta nyt olen kolmatta vuotta töissä ihmisläheisellä asiakaspalvelualalla, minulla on uusi poikaystävä, asunto ja haaveet! Älkää luovuttako!
