S
"surku"
Vieras
Eskari-ikäiselläni tytölläni on ollut kyllä kavereita, mutta suurin osa on ollut poikia koska tässä lähialueella on lähinnä ollut poikia kavereina. Nyt eskarissa on saanut uusia tyttökavereita, joista yksi on ylitse muiden. Tämä tyttö on muuten hyvin mukava, asuukin kävelymatkan päässä, mutta minua harmittaa tämä jatkuva pomottaminen
Omalla tytöllä ei ole tässä lähellä muita sellaisia tyttökavereita, joiden vanhempia tunnettaisiin tai joista tietäisin että missä talossa asuvat. Me olemme suht tuoreita asukkaita tällä paikkakunnalla, joten ei ole niitä samoja suhteita mitä täällä suurimmalla osalla tuntuu olevan suunnilleen vanhempien esikoulusta lähtien.
Tämä yksi tyttökaveri on kyllä siis muuten kiva, mutta tuntuu että oma lapseni on ihan hänen "armoillaan", ja tämä kaveri kyllä oikein osoittaakin sen. Jos tyttöni ei käyttäydy tietyllä tavalla, niin ilmoittaa että en tule leikkimään sinun kanssasi niin ja niin moneen päivään. Viimeisin oli nyt sellainen, että tytölläni oli tullut riitaa eskarissa (toinen lapsi oli haukkunut ja sulkenut ulkopuolelle leikeistä) ja oma tyttöni oli siitä alkanut itkeä. No, tämä tyttökaveri oli sitten ilmoittanut, että en leiki sun kanssasi nyt ainakaan niin ja niin moneen päivään, koska sä olet tuollainen itkupilli. (Ja kyseessä ihan yksittäinen itku). Toisella kertaa on ilmoittanut, että olen sinun kanssasi vasta ensi viikolla, koska sinulla on tyhmät vaatteet päällä. Kolmannella kerralla ilmoittaa, että leikin viikonloppuna vain Fannin kanssa etkä sinä saa tulla hakemaan minua, koska Fannilla on kivempia leluja kuin sinulla. Sinä saat leikkiä minun kanssani vasta keskiviikkona, koska sinä leikit eskarissa tyhmän lapsen kanssa yms. Tällaista jatkuvaa. Joskus kun leikkivät kolmen porukassa, tämä kaveri saattaa yhtäkkiä sanoa omalle tytölleni, että nyt sinä et saa enää olla meidän kanssamme, mene pois.
Mua harmittaa ihan hirveästi
Enkä tiedä mitä tässä tekisi. Kai se täytyy vaan toivoa, että tyttö löytää tästä läheltä lisää kavereita, ettei tarvitse olla tuolla tavalla yhden armoilla.
Omalla tytöllä ei ole tässä lähellä muita sellaisia tyttökavereita, joiden vanhempia tunnettaisiin tai joista tietäisin että missä talossa asuvat. Me olemme suht tuoreita asukkaita tällä paikkakunnalla, joten ei ole niitä samoja suhteita mitä täällä suurimmalla osalla tuntuu olevan suunnilleen vanhempien esikoulusta lähtien.
Tämä yksi tyttökaveri on kyllä siis muuten kiva, mutta tuntuu että oma lapseni on ihan hänen "armoillaan", ja tämä kaveri kyllä oikein osoittaakin sen. Jos tyttöni ei käyttäydy tietyllä tavalla, niin ilmoittaa että en tule leikkimään sinun kanssasi niin ja niin moneen päivään. Viimeisin oli nyt sellainen, että tytölläni oli tullut riitaa eskarissa (toinen lapsi oli haukkunut ja sulkenut ulkopuolelle leikeistä) ja oma tyttöni oli siitä alkanut itkeä. No, tämä tyttökaveri oli sitten ilmoittanut, että en leiki sun kanssasi nyt ainakaan niin ja niin moneen päivään, koska sä olet tuollainen itkupilli. (Ja kyseessä ihan yksittäinen itku). Toisella kertaa on ilmoittanut, että olen sinun kanssasi vasta ensi viikolla, koska sinulla on tyhmät vaatteet päällä. Kolmannella kerralla ilmoittaa, että leikin viikonloppuna vain Fannin kanssa etkä sinä saa tulla hakemaan minua, koska Fannilla on kivempia leluja kuin sinulla. Sinä saat leikkiä minun kanssani vasta keskiviikkona, koska sinä leikit eskarissa tyhmän lapsen kanssa yms. Tällaista jatkuvaa. Joskus kun leikkivät kolmen porukassa, tämä kaveri saattaa yhtäkkiä sanoa omalle tytölleni, että nyt sinä et saa enää olla meidän kanssamme, mene pois.
Mua harmittaa ihan hirveästi