agressiivista käytöstä päivähoidossa

[epätoivoinen]

Poikamme vajaa 3-v. aloitti 3 kk sitten uudessa päiväkodissa pienten ryhmässä ja nyt on kuulema töninyt ja yrittänyt muutenkin muksia muita lapsia. Olemme juuri muuttaneet uudelle paikkakunnalle (eli pojalla paljon muutoksia), ei oikein haluaisi mennä hoitoon ollenkaan.

Nyt hänet aina eristetään leikeistä ja ei kuulema saa mennä isojenkaan kanssa leikkimään (eivät halua). Kotona ei ole sisaruksia eikä toisaalta ongelmia. Vilkas ja iloinen poika on muuten.

Mikä avuksi? Neuvot, puheet, oma esimerkki mikään ei ole auttanut ja alkaa olla jo avuton olo. Tavallista uhmaako vai?

Apuva????? :ashamed:

 

[taustalla]

Kyselepä neuvolasta neuvoa. Varmasti auttavat, ovat tyytyväisiä että huomioit lapsen noin hyvin ja haluat tilanteeseen apua. Heillä on varmasti ideoita miten toimia tai neuvovat eteenpäin. :hug:

 

[MatleenaM]

Suuret muutokset pienen lapsen elämässä vaikuttavat suuresti pieneen kehittyvään lapseen. Hän on päivähoidossa siis pienten ryhmässä eli alle 3-vuotiassa. Hän saattaa tuntea olonsa isommaksi kuin on ja turhautuu, kun ei ole haastavia tehtäviä tarpeeksi päivän aikana. Lapsi kaipaa myös syliä, saako hän sitä tarpeeksi? Lapsen kehitysvaihe on nyt sellainen, että hän oppii paljon ja kaipaa opastusta ja kuria. Päivähoitopaikassa kannattaa jutella omahoitajan kanssa tilanteesta ja ehdottaa muutoksia. Lasta ei saa eristää ja siten rangaista sellaisesta kehitysvaiheesta, joka tulee käydä läpi. Lapsi saattaa ottaa itseensä ja syyllistää itseään. :heart:

 

[huhhuh]

\

Poikamme vajaa 3-v. aloitti 3 kk sitten uudessa päiväkodissa pienten ryhmässä ja nyt on kuulema töninyt ja yrittänyt muutenkin muksia muita lapsia. Olemme juuri muuttaneet uudelle paikkakunnalle (eli pojalla paljon muutoksia), ei oikein haluaisi mennä hoitoon ollenkaan.

Nyt hänet aina eristetään leikeistä ja ei kuulema saa mennä isojenkaan kanssa leikkimään (eivät halua). Kotona ei ole sisaruksia eikä toisaalta ongelmia. Vilkas ja iloinen poika on muuten.

Mikä avuksi? Neuvot, puheet, oma esimerkki mikään ei ole auttanut ja alkaa olla jo avuton olo. Tavallista uhmaako vai?

Apuva????? :ashamed:

Miten päivähoitohenkilökunta on suhtautunut asiaan? Hekö ovat eristämässä lasta toisten leikeistä?
Lapsella on isot muutokset ja sopeutumiset ja hän hakee paikkaansa nyt, ja reagoi omalla tavallaan.
Pienihän hän on, ei tässä varmaan kummoiset puheet auta. Aikaa, huomiota ja syliä, ja paljon. Kotona ja päiväkodissa. Positiivinen huomio.
Kannattaa jutella asioista ja lapsen elämän muutoksista päiväkodissa. Toki neuvolastakin voi saada vinkkejä ja ajatuksia ja neuvoja. Mutta minusta päiväkoti on nyt isossa roolissa. Sinä et paljoa voi tehdä, kun lapsi reagoi siellä päiväkodissa asioihin!!!

 

[epätoivoinen]

Kiitos kaikille vastauksista! Olin yhteydessä neuvolaan ja hekin ehdottivat turhautumista syyksi. Isojen ryhmään mahdollisimman pian oli viesti. No se tammikuussa tuleekin ajankohtaiseksi, joten jaksamme odottaa siihen asti.
Kyllä pojalla on todella paljon nyt muutoksia elämässä, kuivaksi opettelu ja vielä äidin raskaus (la. 03/06) ovat varmasti muiden muutosten lisäksi kova pala hänelle.
Kotona saa kuitenkin syliä ja rakkautta joskus jopa hänestä liikaakin (sanoo äiti ei ehdi nyt pusia) molemmilta vanhemmiltaan.Isoveljeksi tulemisessa on ollut mukana alusta asti, tietää raskaudesta ja on ylpeä tulevasta vauvasta.
Ylihuomenna menen perhevarttiin päiväkotiin ja aion tuoda esille omat mielipiteemme ja neuvotella kanssaan hyvässä hengessä jatkosta.Niin ja iloiseksi lopuksi mainittakoon ettei pieni ole ollut muutamaan päivään "tuhma" kun kerroimme hänelle eräänä iltana ettei noin voi toimia. Taisi vihdoin mennä puhe perille... :attn: