Äidin stressi ja väsymys,koska synnytys?

Odotan seiskaa nyt rv 35.
Olo on jo aika tukala,issias vaivaa,unta ei saa,turvottaa ja supistaa.
Stressaannun koska normaalisti olen energinen ja touhukas,nyt kaikki tekeminen tuskaa,ahdistaa.

Luin jostain että äidin stressi saattaa vaikuttaa synnytyksen käynnistymiseen.
Onko kellään kokemusta että näin olisi selkeästi käynyt,vauva syntynyt aiemmin?

Toisaalta toivon että syntyis jo ja toisaalta toivon ajan kuluvan,sillä viikkoja vielä turhan vähän!Samalla pelkään että menee yliaikaiseksi,ja nuppi hajoo :ashamed:

 

itse odotan kolmatta rv37+3 ja koko vuosi ollut järjetöntä stressiä.
Jalan murtuminen, raskaus, paikkakunnan vaihto, kaksi muuttoa, talon rakennus, miehen opiskelu ja arjen muuttuminen kaikin puolin jne...
Joten voinee joku uskoa että pientä stressiä ollut ja vauva iso kuin mikä, karmee olo, issiaksen takia ollut jo heinäkuun alusta saikulla jne ja vauva se voi hyvin ja kasvaa...
Eikä tietoakaan syntymisestä... :headwall:
Toivottavasti lohduttaa ettet ole yksin...

 

^kiitos sulle myötätunnosta ja arvaan kyllä ettei tässä olla yksin :hug: Mutta ihan oon loppu tähän odotukseen ja paljon mieluummin ottaisin jo vauvan syliin ja oman iteni takaisin!Vaan ei ole vielä aikani
Sulla ei onneksi enää paljoa voi olla jäljellä!
Tsempit tulevaan synnytykseen!

 

Minä törmäsin koulussa monta kertaa "exhaustioon" osana käynnistyspäätöstä yliopistosairaalan synnyttämättömien osastolla. Eli äidin hermostuminen ja kyllästyminen ja tukala olo voi kyllä siihen vaikuttaa. Vaan tuskinpa ainoana syynä kuitenkaan.. Toivotaan nyt että pian pääsisit (päästäisiin) piinasta, kun ei olla ihan ensisynnyttäjiä kuitenkaan!

Muistelisin että kun 35 viikkoa on täynnä niin alkavaa synnytystä ei enää estellä, joten ei ne viikotkaan nyt enää NIIN kamalat ole. Toivotaan sellaista hyvää kompromissiratkaisua =) Koitahan jaksella...!!!