äidin/isän oma aika..?

[QUOTE="vieraana";30290048]Kotiäitihän voisi hankkia vaikka jonkun iltatyön niin saisi kätevästi iltaisin sitä "omaa aikaa". Jos kerran töissäkäynti on niin paljon helpompaa kuin kotona oleminen.[/QUOTE]

No eikö se isä silloin joka tapauksessa joutuisi hoitamaan lasta, joten miten tämä auttaisi mihinkään? Vai olisiko isällä parempi fiilis hoitaa lapsiaan kun saisi kostetuksi jotenkin sille kotiäidille, ettei hänelle nyt vaan vahingossa tulisi tilaisuutta rentoutua? Tuossa vaiheessa suhde on kyllä aika, no sanotaan, mielenkiintoisella pohjalla.

Itse ajattelisin niin että töistä tultuaan ja hetken levättyään isä HALUAISI olla lastensa kanssa ja antaa äidillekin hetken aikaa huilia. Onneksi meillä on aina homma toiminut näin. Viikonloppuisin on yleensä sen enempää asiasta neuvottelematta toinen nukkunut pitkään toisena aamuna ja toinen toisena.

Mun mielestä arjen rankkuutteen ei hirveästi vaikuta se onko kotiäitinä vai töissä (joo, puhun kokemuksesta) vaan se, kumpi valvoo yöt. Meillä se olin minä, koska olin kotona ja mies töissä. Mutta kyllä se arki on rankkaa jos nukut muutaman kuukaudenkin keskimäärin 2-4 h yössä, ei se mitään elbailua ole vaan lähinnä hengissä selviämistä. Tuossa vaiheessa vaaditaan puolisolta enemmän apua, jotta äiti ei ole pelkkä ihmisraunio jonkin ajan päästä. Toistan itseäni, onneksi minun ei tarvinnut edes pyytää. On niitä fiksujakin miehiä olemassa!

 

[QUOTE="Jenis";30290287]Niin, kyllä ennen oli paremmin kun miehet ei sekaantuneet lastenhoitoon ollenkaan, ja naiset tiesi paikkansa... ei erottu turhanpäiväisistä tasa-arvosyistä, kestettiin hautaan asti!

Tuskin sitä kahvikupin kellotusta kukaan lähtökohtaisesti tekee - vaan vasta siinä vaiheessa, kun yhdellä perheenjäsenellä on "omaa aikaa" aina halutessaan ja toisella ei ikinä. Ei muuten oo ihan ensimmäinen ketju tästä aiheesta tällä palstalla.[/QUOTE]

Kuten kirjoitin, en ole kenenkään puolella vaan ihmettelen miten tommosesta saadaan oikein riita aikaseksi. Liekö mulla sitten jotenkin erikoinen avioliitto kun mies ihan vapaaehtoisesti vei lapsiaan esim leikkipuistoon tai kun meillä ei oo tarvinnut kalenterin kanssa kyräillä kumpi vanhemmista saa milloinkin omaa aikaa tai miettiä kummalla on raskaampaa, töissä vai kotona olevalla. Varmaan kiva lasten kuunnella keskustelua siitä kumman on pakko niitä vahtia eikä saa kahvia juoda

 

Joo, akateemisena ihmisenä voisin mennä vaikka kaupan kassalle tai baarin narikkaan iltahommiin, kun kaipaan omaa aikaa tai ihan selkeää unta.

Mun mies ei hoida lasta iltaisin, viikonloppuisin tai KOSKAAN kuin ehkä minuutin kaksi / vrk. Ei osaa laittaa tuttipullon tuttiosaa paikoilleen tms. On hoitanut NOLLA yöheräämistä niin ettei mun pitäis olla mukana auttamassa - ja ei auta lapsen hoidossa vaikka kuinka pyytäisin tai vaikka kirjallisesti esittäisen toiveen hetkisen lapsenhoitoavusta. Ei tasan vie lasta edes vaunukävelylle vaikka kuinka pyydän. Tai no kaksi kertaa on mennyt kun ekalla kerralla pyysin sitä kirkuen kaksi päivää, toisella kertaa pari tuntia. silloin mies sitten sanoi "ettei tuo kirkuminen auta mitään" -vaikka ilman sitä ei eväänsä liikuta.

Koiran sieppaa kyllä lenkille heti kun töistätullessa ovea raottaa ja ottaa kaikki mahdolliset ylityöt koska "taloudellinen tilanteemme sitä vaatii" (=ei muuten tasan vaadi) - mutta lapseensa ei koske.

Mulla on mahdollisuus nukkua max 6 h yhteensä per vrk moneen osaan jaettuna. Mut joo, tosiaan voisin mennä johonkin iltatyöhön niin saisin hetken aikaa levätä. Se mikä tuossa on hauskinta, ettö silloin tuo rakas siippa joutuisi hetken olemaan lapsensa kanssa.


Normaalisti olen vaativassa ja vastuullisessa asiantuntijatehtävässä ja TODELLAKIN pidän sitä hermolepona verrattuna siihen että hoitaa yksin ilman kenenkään apua lapsia ympäri vuorokauden.

Tähän ei ole muuta ratkaisua kuin se, että vaan jätät lapsen isällensä. Lähdet vaikka kauppaan tms. Pakkohan sen on osallistua lapsen hoitoon. Eihän se voi olla yksin äidin tehtävä.

 

Meillä kumpikin tarvitsee omaa aikaa, ja saa sitä. Päivittäin, tai illoittain. On iltoja joina aika jää tosi lyhyeen, mutta pyritään että kumpikin saa vähän nostaa päätään velvollisuuksitakin. Ja kumpikin onneksi osaa kääntää tuttipullon korkin kiinni, niin vaativaa kun se onkin :xmas:.

 

Ok. Ilmeisesti konttorihomma kuitenkin?

Osittain sitäkin, enemmän... muunlaista.

 

Meillä kumpikin tarvitsee omaa aikaa, ja saa sitä. Päivittäin, tai illoittain. On iltoja joina aika jää tosi lyhyeen, mutta pyritään että kumpikin saa vähän nostaa päätään velvollisuuksitakin. Ja kumpikin onneksi osaa kääntää tuttipullon korkin kiinni, niin vaativaa kun se onkin :xmas:.

niissä pitkissä pulloissa on hankalaa on se putsaus ja tiskaus juu sellanen mistä pohjan saa irti ois ollu hyvä mut meni jo

 

En yhtään ihmettele erotilastoja ja yh:den määrää jos kerran jostain kahvikupistakin pitää riita repiä tai kellottaa aika kuinka monta minuuttia kukakin lasta vahtii

Tämä ei ole kannanotto puolesta eikä vastaan. Ihan vaan yleinen

Meillä se ero meinas tulla just siitä että mies meinas tehä työtä sen 8h/päivä ja mun piti tehä vuoroa 24/7. Olla siis ihan aina lapsen kanssa ja tehä kotihommatkin. hän lepäsi työnpäälle. Lapsi oli onneton nukkuja, niitäkään päikkäritaukoja siis ei juuri ollu,sekä heräili öisin. Oi mua onnetonta kun en jaksanu olla se lapsen ja kodin orja ympäri vuorokauen vaan tuhmana halusin joskus että oisin saanu vaikka syödä ihan rauhassa ilman roikkujaa.

 

En yhtään ihmettele erotilastoja ja yh:den määrää jos kerran jostain kahvikupistakin pitää riita repiä tai kellottaa aika kuinka monta minuuttia kukakin lasta vahtii

Tämä ei ole kannanotto puolesta eikä vastaan. Ihan vaan yleinen

Mulla on sellanen kutina persiissä... että usein käy niin (tai siis minun kokemukseni kumpuaa ainoastaan itsestäni ja lähipiiristäni), että nainen ottaa helpommin vetovastuun himassa. Se toinen aikuinen, jää helposti vain "auttelijan" rooliin ja uskoo osallistuvansa arkeen enemmän kuin osallistuukaan.

Enemmän tekevä osapuoli kokee epäoikeudenmukaisuutta ja kilahtelee säännöllisin väliajoin liiallisesta työtaakasta, kun toinen osapuoli kokee samaan aikaan, ettei hänen panostaan arvosteta. Tästä päästään tilanteeseen, jossa kaikkia vituttaa.

Ihan käytännön esimerkkinä. Astianpesukone käy kerran päivässä, vähemmän tekevä osapuoli ei edes ymmärrä sitä ja pitää suuressa merkityksessä sitä, että hän tyhjentää sen kerran viikossa, kun taas enemmän tekevä osapuoli tietää avun olevan aika vähäistä.

Itseäni ei oikeastaan edes haittaa se, että tiedän tekeväni huomattavasti enemmän himassa kuin mieheni, se mikä saa pinnani kiristymään (ja laskemaan minuutteja siitä, kuka saa mitenkin paljon aikaa itselleen ja kuka tekee mitäkin), on se, kun mieheni voi todeta jotain helvetin tyhmää (kuten, mähän just tiskasin ton pannun, mikset sä voi nyt hoitaa sitä, kun on sun VUORO), kun pyydän sitä laittamaan pyykit kuivumaan. Mieheni ei kuitenkaan huomaa sitä, että pyyhin pöydät, imuroin, tein ruuan, käytin lapset kylvyssä, viikkasin jo yhden pyykkisatsin kaappiin, kävin kaupassa ja vein roskat.

 

Meillä se ero meinas tulla just siitä että mies meinas tehä työtä sen 8h/päivä ja mun piti tehä vuoroa 24/7. Olla siis ihan aina lapsen kanssa ja tehä kotihommatkin. hän lepäsi työnpäälle. Lapsi oli onneton nukkuja, niitäkään päikkäritaukoja siis ei juuri ollu,sekä heräili öisin. Oi mua onnetonta kun en jaksanu olla se lapsen ja kodin orja ympäri vuorokauen vaan tuhmana halusin joskus että oisin saanu vaikka syödä ihan rauhassa ilman roikkujaa.

Miten kehtaat?

 

Taas voi vaan todeta, että voi herran pieksut on IHANAA kun ei ole lapsia!! Joudutte laskemaan omaa aikaa minuuteissa, wtf?! Tällaiset keskustelut pitäisi liittää peruskoulun ehkäisyvalistukseen.

 

Taas voi vaan todeta, että voi herran pieksut on IHANAA kun ei ole lapsia!! Joudutte laskemaan omaa aikaa minuuteissa, wtf?! Tällaiset keskustelut pitäisi liittää peruskoulun ehkäisyvalistukseen.

Siis hienoa että olet löytänyt itsellesi parhaan tavan elää. Mutta sen verran tähän, että ei ne omat lapset mikään kidutusleiri ole. Nytkin sylissäni potkii maailman upein pieni vauva, rakastan kun hän on lähellä. Samon joka aamu odotan innolla että tuo kohta 2v herää. Eli kyllä niiden omien lasten kanssa on mielellään.

 

Kuten kirjoitin, en ole kenenkään puolella vaan ihmettelen miten tommosesta saadaan oikein riita aikaseksi. Liekö mulla sitten jotenkin erikoinen avioliitto kun mies ihan vapaaehtoisesti vei lapsiaan esim leikkipuistoon tai kun meillä ei oo tarvinnut kalenterin kanssa kyräillä kumpi vanhemmista saa milloinkin omaa aikaa tai miettiä kummalla on raskaampaa, töissä vai kotona olevalla. Varmaan kiva lasten kuunnella keskustelua siitä kumman on pakko niitä vahtia eikä saa kahvia juoda

Nii-in. AP:n avioliittoon verrattuna sulla tosiaan on erikoinen avioliitto, koska hänen miehensä ei tee noita em. juttuja. Mikä oli vähän niinkuin koko keskustelun pointti - eihän sitä tarvi kyräillä, kun toinenkin tekee jotain

 

Taas voi vaan todeta, että voi herran pieksut on IHANAA kun ei ole lapsia!! Joudutte laskemaan omaa aikaa minuuteissa, wtf?! Tällaiset keskustelut pitäisi liittää peruskoulun ehkäisyvalistukseen.

Ei, kyllä tässä vaiheessa lasketaan omaa aikaa sekunneissa, sen verran hektistä on.
En mä kyllä siltikään vaihtais sun kanssa paikkaa, en mistään hinnasta

 

Meillä on järjestetty homma niin, että minä oon lastenhoitotyön "pomo", jolla on piuhat käsissä. Kun mies on töissä, lastenhoito on mun työtä. Kun hän tulee kotiin, hommat on jaettu. Joka päivä puhutaan tästä että tartteeko toinen vapaata itelleen, hoitaako jompikumpi tänään yksin iltapalan vai hoidetaanko yhdessä, onko jompikumpi väsynyt omaan työhönsä tai lastenhoito-osuuteen... PUHUKAA NAISET!! Mistä se mies voi muuten tietää, jos jatkuva kasvatusvastuu alkaa uuvuttaa? Tai mistä mies voi muuten tietää, että haluatte juoda tänään kahvin rauhassa?

Jos haluan nukkua aamulla pitkään, sanon siitä jo edellisenä iltana. Sovitaan, missä vaiheessa mies herättää ja vastuu vaihtuu tai muuttuu jaetuksi. Tai lähdetään koko porukalla johonkin kylään tai retkelle.

Oon muuten yrittäjä ja teen 10pv kk (kevyttä) unelmatyötäni lasten ollessa päiväkodissa. Saan kamalasti henkistä jaksamista työstä, mutta välillä tuntuu ihan VOI EI AAARGH kun päivän on niska limassa raatanut ja SITTEN tulee kello 16 ja pitää jaksaa vielä toinen työpäivä lasten kanssa työasiat päässä kieppuen. Tekis itelläkin joskus mieli laittaa peltorit päähän ja istua parvekkeella katsellen vesisadetta.

Mulla on myös pari harrastusta, joihin MINUN PYYTÄMÄNI MUKAAN järjestyy aikaa. Miehelläkin on, mutta hän on vapaampi menemään harrastuksiinsa. Koska olemme sopineet näin ja se toimii hyvin. Kunhan joka päivä muistetaan päivittää toistemme jaksamiskuulumisia.

 

[QUOTE="Mymy";30292398]Meillä on järjestetty homma niin, että minä oon lastenhoitotyön "pomo", jolla on piuhat käsissä. Kun mies on töissä, lastenhoito on mun työtä. Kun hän tulee kotiin, hommat on jaettu. Joka päivä puhutaan tästä että tartteeko toinen vapaata itelleen, hoitaako jompikumpi tänään yksin iltapalan vai hoidetaanko yhdessä, onko jompikumpi väsynyt omaan työhönsä tai lastenhoito-osuuteen... PUHUKAA NAISET!! Mistä se mies voi muuten tietää, jos jatkuva kasvatusvastuu alkaa uuvuttaa? Tai mistä mies voi muuten tietää, että haluatte juoda tänään kahvin rauhassa?

Jos haluan nukkua aamulla pitkään, sanon siitä jo edellisenä iltana. Sovitaan, missä vaiheessa mies herättää ja vastuu vaihtuu tai muuttuu jaetuksi. Tai lähdetään koko porukalla johonkin kylään tai retkelle.

Oon muuten yrittäjä ja teen 10pv kk (kevyttä) unelmatyötäni lasten ollessa päiväkodissa. Saan kamalasti henkistä jaksamista työstä, mutta välillä tuntuu ihan VOI EI AAARGH kun päivän on niska limassa raatanut ja SITTEN tulee kello 16 ja pitää jaksaa vielä toinen työpäivä lasten kanssa työasiat päässä kieppuen. Tekis itelläkin joskus mieli laittaa peltorit päähän ja istua parvekkeella katsellen vesisadetta.

Mulla on myös pari harrastusta, joihin MINUN PYYTÄMÄNI MUKAAN järjestyy aikaa. Miehelläkin on, mutta hän on vapaampi menemään harrastuksiinsa. Koska olemme sopineet näin ja se toimii hyvin. Kunhan joka päivä muistetaan päivittää toistemme jaksamiskuulumisia.[/QUOTE]

Miten sä voit tietää jo edellisenä iltana, että haluat nukkua aamulla pitkään?
Mä en tiedä. Ja toiseksi, jos jotain tuollaista sovittaisiin, niin olisin varmaan jo neljältä aamuyöstä pystyssä ja pirteä kuin peipponen.

 

AivanSama on varmaan kansanedustaja tai ministeri.

 

AivanSama on varmaan kansanedustaja tai ministeri.

Kyllä olis Suomi sekaisin, jos olisin...

 

Kannattasko jättää lapset tekemättä jos ei niitä jaksa hoitaa.

 

En saa puhelimella lainattua, mutta AivanSamalle: MOT

 

En saa puhelimella lainattua, mutta AivanSamalle: MOT

?????