äidin/isän oma aika..?

Kerrompa ensin mistä tuli ajatus kysyä seuraavaa..

Viikonloppu aamuna pyysin että mies huolehtisi vauvan kun olin ensin syöttänyt pienen (nuo aamut on kokonaisuudessaan jäänyt usein enimmäkseen mun vastuulle mikä on ihan ok). Mies huokaisi ja sanoi että kun olis pitkästä aikaa sellanen aamu että sain juoda kahvin rauhassa ja selata uutisia, on siis töissä viikonloppunakin usein.

Lähes raivostuin tästä ehkä ajattelemattomasta kommentista.. Mullekkin se olis ollut pitkästä aikaa vähän erilainen aamu, olisin saanut juoda sen kahvin rauhassa ilman vauvan hytkyttelyä ja kiirettä. Miehellä on sentään töissä ne kahvipaussit jolloin kukaan ei häiritse sen aikana. Lisäksi tuollanen aamuhetkikin on isän ja lasten yhteistä aikaa jota on muutenkin vähän.. Toki se on eriasia juoda kahvi ja istua hetki töissä tauolla kun vapaapäivänä kotona, toivottavasti joku ymmärtää mitä tarkoitan

Kysymys teille joilla on tilanne että mies on töissä ja itse lasten kanssa kotona -ne jotka ei koskaan kaipaa sitä omaa hiljaista aikaa voivat loikata ohi -; Kaipaatteko molemmat yhtä paljon omaa aikaa? Jos esim. itse toivoisit saavasi vaikkapa 30-60min joka/jokatoinenilta lasten hereillä ollessa ni tarvitseeko miehesi suunnilleen saman? Äh, mä en osaa kirjoittaa tätä ajatusta..

Siis mun mielestä ku miehellä on muutenkin vähän aikaa olla lasten kanssa ni hänen kuuluisi mielestäni olla lasten kanssa iltaisin enemmän kun nauttia omasta ajasta vaikkapa netissä surffaten, eli mielestäni hän ei voi kaivata hiljaisuutta lapsista (jokailta/monta krt viikossa) kun on jo päivän ollut erossa vaikkakin töissä.

Ajatteleeko joku muu samon vai olenko ajatusteni kanssa yksin ilkeä ja itsekäs ihminen..? Kerronpa vielä että nautin lasten kanssa kotona olemisesta mutta joskus kaipaisi hetken jolloin voi oikesti keskittyä omiin juttuihin

 

No joo... tavallaan ajattelen ehkä vähän samoin.
Omasta puolestani voin sanoa, että töissä käyminen on lepoa verrattuna kotona olemiseen lasten kanssa.

 

Olen ollut kotona ja olen ollut töissäkäyvä äiti. Mun mielestä se työ on ihan yhtä rankkaa, mutta eri tavalla kuormittavaa. Siksi ei voi ajatella että töissä päivän ollut puoliso ei voisi tarvita sitä omaa hetkeä. Eihän töissäkään ole sellaista että voisit tehdä ihan mitä haluat, vaan kahvitauotkin on tavallaan omaa aikaa mutta työkavereiden kanssa. Mun työpaikalla tauolla jutellaan usein työjuttuja.

Eli olen sitä mieltä että molemmat kaipaa sitä omaa aikaa ja se pitäisi vaikka vuoroina sopia että toinen laittaa joka toinen ilta lapset nukkumaan ja joka toinen ilta se toinen.

 

[QUOTE="vieraana";30289908]Olen ollut kotona ja olen ollut töissäkäyvä äiti. Mun mielestä se työ on ihan yhtä rankkaa, mutta eri tavalla kuormittavaa. Siksi ei voi ajatella että töissä päivän ollut puoliso ei voisi tarvita sitä omaa hetkeä. Eihän töissäkään ole sellaista että voisit tehdä ihan mitä haluat, vaan kahvitauotkin on tavallaan omaa aikaa mutta työkavereiden kanssa. Mun työpaikalla tauolla jutellaan usein työjuttuja.

Eli olen sitä mieltä että molemmat kaipaa sitä omaa aikaa ja se pitäisi vaikka vuoroina sopia että toinen laittaa joka toinen ilta lapset nukkumaan ja joka toinen ilta se toinen.[/QUOTE]

No itsekkin osittain ajattelen näin Mutta jos ajatellaan että se kotiarki on äidin työ, ni äidillä on hillittömästi pidemmät työpäivät! Isällä vaan on se tilanne että että kun perhe on kotona ni illoista täytyy repiä niille lapsille ku päivälläkään ei voi.

Hirveen ilkeä ja itsekäs olo tulee kun kirjottaa tämmösiä ajatuksia..

 

No joo... tavallaan ajattelen ehkä vähän samoin.
Omasta puolestani voin sanoa, että töissä käyminen on lepoa verrattuna kotona olemiseen lasten kanssa.

Totta joka sana! Töissä pääsen paljon helpommalla.

 

[QUOTE="nippi";30289928]No itsekkin osittain ajattelen näin Mutta jos ajatellaan että se kotiarki on äidin työ, ni äidillä on hillittömästi pidemmät työpäivät! Isällä vaan on se tilanne että että kun perhe on kotona ni illoista täytyy repiä niille lapsille ku päivälläkään ei voi.

Hirveen ilkeä ja itsekäs olo tulee kun kirjottaa tämmösiä ajatuksia..[/QUOTE]

Miten se sitten isälle on ilta vapaa-aikaa ja äidille työtä? Vai onko se ilta kotona samalla tavalla molemmille sitä lastenhoitoa ja kotihommia?

Usein se kotonaoleva puoliso ei näe että työssäkäyväkään ei voi töissä vain elbailla.

 

Mä olen ap:n kanssa täysin samaa mieltä, varsinkin kun mies on reissuhommissa - joskus tosiaan olisi kiva juoda sitä kahvia ilman, että kokoajan joku roikkuu lahkeessa.

 

Jos on ruumiillinen työ, on kyllä iltaisin väsynyt. Itse herään tosi aikaisin aamuisin, että saan juoda kahvin rauhassa ennen töihin lähtöä. Viikonloppuisin nautin, kun ei kiirettä, saa makustella rauhassa ja lukea.
Kyllä mulla ainakin kotona ollessa oli aikaa lasten kanssa. Kun sain porukat syötettyä ja puettua, keitin uudet kahvit ja join illan kiirettä. Ns. ahkeruuskahvit, kuten töissäkin kahvitauko.

 

Meillä on nyt toiminut sellainen järjestely, että joka toinen viikko vanhemmat käy vuorollaan rentoutumassa/saavat omaa aikaa yhden päivän viikonlopusta. (Esim. tällä viikolla isä on koko lauantain omilla menoillaan ja seuraavana viikonloppuna äiti on koko lauantain vuorostaan omilla menoillaan.) Meillä on sovittu, että koko päivä tarkoittaa noin klo 11-21, jotta aamuhommat ja nukuttaminen hoituvat yhteistuumin.

Muina aikoina sitten menee vähän omalla painollaan. Mies on ma ja ke iltoina keskimmäisen kanssa kotona, kun minä vien esikoisen harrastukseensa ja otan vauvan mukaan. Jos jompaa kumpaa väsyttää kovasti, niin menee illalla "päikkäreille". Viikonloppuisin mies herää kahden isomman lapsen kanssa ja minä herään vauvan kanssa. Lisäksi, jos olen kovin väsynyt, niin mies ottaa vauvan (kun vauva herää) ja itse jatkan vielä hetken unia.

 

Mä tiedän yhden harvinaisen pöhlön miehen. Kun Hänen Kunikaallinen Mulkkuutensa saapuu illansuussa töistä kotiin niin hän tunkee korviinsa tulpat syö ne päässä, telkkaa jos katsoo vaihtaa kuulokkeisiin ja nukkuukin eri huoneistossa kun muu perhe lapset siis häiritsee sitä niin kovasti ja suurin ihmetykseni on se että nainen on niin lapanen että sallii moisen moukkuuden!!
Aamulla riisuu tulpat päästä pihassa kun lähtee töihin
Että olkaa tyytyväisiä noihin kahvihetkiinne......

 

[QUOTE="vieraana";30289947]Miten se sitten isälle on ilta vapaa-aikaa ja äidille työtä? Vai onko se ilta kotona samalla tavalla molemmille sitä lastenhoitoa ja kotihommia?

Usein se kotonaoleva puoliso ei näe että työssäkäyväkään ei voi töissä vain elbailla.[/QUOTE]

Usein se töissäkäyvä ei näe, että se kotonaoleva ei voi kotona vaan elbailla?

 

No joo... tavallaan ajattelen ehkä vähän samoin.
Omasta puolestani voin sanoa, että töissä käyminen on lepoa verrattuna kotona olemiseen lasten kanssa.

Tää ei oo vasta-argumentti vaan ihan mielenkiinnosta kysyn - mitä teet AivanSama työksesi?

 

Usein se töissäkäyvä ei näe, että se kotonaoleva ei voi kotona vaan elbailla?

Kotiäitihän voisi hankkia vaikka jonkun iltatyön niin saisi kätevästi iltaisin sitä "omaa aikaa". Jos kerran töissäkäynti on niin paljon helpompaa kuin kotona oleminen.

 

Usein se töissäkäyvä ei näe, että se kotonaoleva ei voi kotona vaan elbailla?

Tämä on mielestäni jopa ongelma. Jos ei ole koskaan ollut kotona hoitamassa lapsia päivästä toiseen, niin ei välttämättä ymmärrä, mitä se todellisuudessa on. Ei voi myöskään olettaa, että kaikissa perheissä arki olisi samanlaista. Yksi vanhempi kykenee pitämään kodin tahrattomana, valmistamaan ruoat alusta asti itse, leipomaan päivittäin leivät ja siinä sivussa hoitamaan viisi lasta. Toisella taas voi olla vaikeuksia saada pidettyä kotia siistinä yhtä lasta hoitaessa.

Vaikka olen itse kotona hoitamassa kolmea pientä lastani, niin en kuvittele, että tietäisin, minkälaista arki on naapurillani yhden lapsen kanssa. Lapset ovat erilaisia, mikä vaikuttaa paljon siihen kotona olevan "työn" haastavuuteen.

Myös työssäkäyvän vanhemman työt ovat erilaisia. Yksi voi istua toimistossa, toinen pitää koulutusta ja kolmas kantaa hiki otsalla raskaita tavaroita.

 

epäillä et se toimisto homam kaikkein raskainta duunia siis jos se tylsyttää päivän mittaan terän pois. ite kun lapsi oli ihan just syntyny olin duunis ja koulus siis raskaita hommia mut samalla kun ite vaadin niin sain myös sitä henkistä vireyttä haasteista tai loin niitä itse . niin ei ollut ongelmaa illalla olla sitten lapsen kaa. No nyt oon ollu yli vuoden lapsen kaa kahestaa ja monipuolisuutta luomalla ja uusia juttuja kehittämällä pysyy tosi hyvin virkeenä. Totta en olisi uskonut sanovani näin miehenä mutta sitten kun se lapsen kaa on symbioosissa niin emmä tiiä jotenkin ymmärtää mitä toinen kyselee ja juttelee ja se muuttuu tavallaan keskuteluksi kehittää ja pitää mielen virkeänä ja toimintaa nyt ei saa ehkä sitä asiaa sanottua sillain järkevästi vaan sanat taas hyppii mulla.

Toki se ol irankkaa jos vaan koko ajan tekee samaa mut nyt kun perus jutut on tehty niin mä lisäilen joka päivä uutta ja puhun niin paljon et suu on ku kobin aavikko. toki pitää olla omaa aika mut ihanteellisin olisi se jos se olisi toisen kanssa että ei sillain edes kerkee kaipaamaan omaa aikaan vaan voi olla toisen kaa ja tuntea myös puhdastqa rauhaa

 

Tää ei oo vasta-argumentti vaan ihan mielenkiinnosta kysyn - mitä teet AivanSama työksesi?

Ymmärrät varmaan, että henkilöllisyyteni paljastuisi, jos kertoisin sen. Sanotaanko, että olen työssä julkisella puolella. Teen tämän lätinän ohella töitä ja saan aika paljon aikaiseksikin Mikä on hämmästyttävää. Työnkuvani on vain... vähän erilainen.

 

[QUOTE="vieraana";30290048]Kotiäitihän voisi hankkia vaikka jonkun iltatyön niin saisi kätevästi iltaisin sitä "omaa aikaa". Jos kerran töissäkäynti on niin paljon helpompaa kuin kotona oleminen.[/QUOTE]

Loistava ajatus.
Usein ongelmana on vain se väsynyt päivisin töissä käyvä puoliso, joka taas puolestaan maximoi seuraavan päivän duunin. Mikäli näin ei tapahtuisi, niin suosittelisin lämpimästi iltatöitä. Usein, jostain kumman syystä, se päivisin työssäkäyvä osapuoli ei ole niin innostunut toisen iltatöistä.

 

[QUOTE="vieraana";30290048]Kotiäitihän voisi hankkia vaikka jonkun iltatyön niin saisi kätevästi iltaisin sitä "omaa aikaa". Jos kerran töissäkäynti on niin paljon helpompaa kuin kotona oleminen.[/QUOTE]

Joo, akateemisena ihmisenä voisin mennä vaikka kaupan kassalle tai baarin narikkaan iltahommiin, kun kaipaan omaa aikaa tai ihan selkeää unta.

Mun mies ei hoida lasta iltaisin, viikonloppuisin tai KOSKAAN kuin ehkä minuutin kaksi / vrk. Ei osaa laittaa tuttipullon tuttiosaa paikoilleen tms. On hoitanut NOLLA yöheräämistä niin ettei mun pitäis olla mukana auttamassa - ja ei auta lapsen hoidossa vaikka kuinka pyytäisin tai vaikka kirjallisesti esittäisen toiveen hetkisen lapsenhoitoavusta. Ei tasan vie lasta edes vaunukävelylle vaikka kuinka pyydän. Tai no kaksi kertaa on mennyt kun ekalla kerralla pyysin sitä kirkuen kaksi päivää, toisella kertaa pari tuntia. silloin mies sitten sanoi "ettei tuo kirkuminen auta mitään" -vaikka ilman sitä ei eväänsä liikuta.

Koiran sieppaa kyllä lenkille heti kun töistätullessa ovea raottaa ja ottaa kaikki mahdolliset ylityöt koska "taloudellinen tilanteemme sitä vaatii" (=ei muuten tasan vaadi) - mutta lapseensa ei koske.

Mulla on mahdollisuus nukkua max 6 h yhteensä per vrk moneen osaan jaettuna. Mut joo, tosiaan voisin mennä johonkin iltatyöhön niin saisin hetken aikaa levätä. Se mikä tuossa on hauskinta, ettö silloin tuo rakas siippa joutuisi hetken olemaan lapsensa kanssa.


Normaalisti olen vaativassa ja vastuullisessa asiantuntijatehtävässä ja TODELLAKIN pidän sitä hermolepona verrattuna siihen että hoitaa yksin ilman kenenkään apua lapsia ympäri vuorokauden.

 

Joo, akateemisena ihmisenä voisin mennä vaikka kaupan kassalle tai baarin narikkaan iltahommiin, kun kaipaan omaa aikaa tai ihan selkeää unta.

Mun mies ei hoida lasta iltaisin, viikonloppuisin tai KOSKAAN kuin ehkä minuutin kaksi / vrk. Ei osaa laittaa tuttipullon tuttiosaa paikoilleen tms. On hoitanut NOLLA yöheräämistä niin ettei mun pitäis olla mukana auttamassa - ja ei auta lapsen hoidossa vaikka kuinka pyytäisin tai vaikka kirjallisesti esittäisen toiveen hetkisen lapsenhoitoavusta. Ei tasan vie lasta edes vaunukävelylle vaikka kuinka pyydän. Tai no kaksi kertaa on mennyt kun ekalla kerralla pyysin sitä kirkuen kaksi päivää, toisella kertaa pari tuntia. silloin mies sitten sanoi "ettei tuo kirkuminen auta mitään" -vaikka ilman sitä ei eväänsä liikuta.

Koiran sieppaa kyllä lenkille heti kun töistätullessa ovea raottaa ja ottaa kaikki mahdolliset ylityöt koska "taloudellinen tilanteemme sitä vaatii" (=ei muuten tasan vaadi) - mutta lapseensa ei koske.

Mulla on mahdollisuus nukkua max 6 h yhteensä per vrk moneen osaan jaettuna. Mut joo, tosiaan voisin mennä johonkin iltatyöhön niin saisin hetken aikaa levätä. Se mikä tuossa on hauskinta, ettö silloin tuo rakas siippa joutuisi hetken olemaan lapsensa kanssa.


Normaalisti olen vaativassa ja vastuullisessa asiantuntijatehtävässä ja TODELLAKIN pidän sitä hermolepona verrattuna siihen että hoitaa yksin ilman kenenkään apua lapsia ympäri vuorokauden.

Miten akateeminen ihminen voi olla noin tyhmä että ottaa itselleen tollaisen miehen?
Miten akateeminen ihminen voi olla niinkin tyhmä että lisääntyy tollaisen miehen kanssa?
Vai onko hum.kandien kynnet menny rikki vastuullisissa asiantuntijatehtävissä (lueään raavinnassa) ja on tullunna ajatteluun katko?

 

Ymmärrät varmaan, että henkilöllisyyteni paljastuisi, jos kertoisin sen. Sanotaanko, että olen työssä julkisella puolella. Teen tämän lätinän ohella töitä ja saan aika paljon aikaiseksikin Mikä on hämmästyttävää. Työnkuvani on vain... vähän erilainen.

Ok. Ilmeisesti konttorihomma kuitenkin?

 

[QUOTE="nuuh";30290232]Miten akateeminen ihminen voi olla noin tyhmä että ottaa itselleen tollaisen miehen?
Miten akateeminen ihminen voi olla niinkin tyhmä että lisääntyy tollaisen miehen kanssa?
Vai onko hum.kandien kynnet menny rikki vastuullisissa asiantuntijatehtävissä (lueään raavinnassa) ja on tullunna ajatteluun katko?[/QUOTE]

Ei ollu mainintaa tuoteselosteessa... muuten olisin kyllä harkinnut parikin kertaa.

Ihan suomalainen maalaispoika on kyseessä.

 

En yhtään ihmettele erotilastoja ja yh:den määrää jos kerran jostain kahvikupistakin pitää riita repiä tai kellottaa aika kuinka monta minuuttia kukakin lasta vahtii

Tämä ei ole kannanotto puolesta eikä vastaan. Ihan vaan yleinen

 

En yhtään ihmettele erotilastoja ja yh:den määrää jos kerran jostain kahvikupistakin pitää riita repiä tai kellottaa aika kuinka monta minuuttia kukakin lasta vahtii

Tämä ei ole kannanotto puolesta eikä vastaan. Ihan vaan yleinen

Tietyllä tapaa olen samaa mieltä. Emme laske minuutteja tms. Kuitenkin molemmat pidämme sopimuksestamme, sillä silloin tietää, että voi suunnitella "omalle vapaapäivälleen" menoja vapaasti. Ei tarvitse miettiä, onko toisella mahdollisesti silloin suunnitelmia. Arkeakin jaksaa ihan eri tavalla, kun saa hetken hengähtää.

Aikaisemmin meillä ei ollut mitään sovittuna, jolloin mies kävi useinkin menoissaan mutta itse en käynyt oikein missään. Tai jos kävin, niin oli aina vähintään yksi lapsi mukana. Sopimuksen myötä voi hyvällä mielellä olla päivän pois, kun se ei toisen suunnitelmia "jyrää" tms.

 

En yhtään ihmettele erotilastoja ja yh:den määrää jos kerran jostain kahvikupistakin pitää riita repiä tai kellottaa aika kuinka monta minuuttia kukakin lasta vahtii

Tämä ei ole kannanotto puolesta eikä vastaan. Ihan vaan yleinen

Niin, kyllä ennen oli paremmin kun miehet ei sekaantuneet lastenhoitoon ollenkaan, ja naiset tiesi paikkansa... ei erottu turhanpäiväisistä tasa-arvosyistä, kestettiin hautaan asti!

Tuskin sitä kahvikupin kellotusta kukaan lähtökohtaisesti tekee - vaan vasta siinä vaiheessa, kun yhdellä perheenjäsenellä on "omaa aikaa" aina halutessaan ja toisella ei ikinä. Ei muuten oo ihan ensimmäinen ketju tästä aiheesta tällä palstalla.

 

[QUOTE="Jenis";30290287]Niin, kyllä ennen oli paremmin kun miehet ei sekaantuneet lastenhoitoon ollenkaan, ja naiset tiesi paikkansa... ei erottu turhanpäiväisistä tasa-arvosyistä, kestettiin hautaan asti!

Tuskin sitä kahvikupin kellotusta kukaan lähtökohtaisesti tekee - vaan vasta siinä vaiheessa, kun yhdellä perheenjäsenellä on "omaa aikaa" aina halutessaan ja toisella ei ikinä. Ei muuten oo ihan ensimmäinen ketju tästä aiheesta tällä palstalla.[/QUOTE]

on sinällään pelottava ajatus jos on väärän ihmisen kanssa kun se menee sellasesks hiljaseks kuolleeks esimerkkejä juurikin ne jotka ei osaa puhua tai toimia sitten yhdessä juurikaan niin sitten vaan möllötellään ja tehään omia juttui vaan toisella tapaa taas parempi en kyllä kannata tavan takia olemista jos ei pysty jakamaan juurikaan toisen kaa sitten mitään? tai sen olen näin kokenut ja nähnyt monen vanhemman pariskunnan esimerkkinä ja se on huhuhuh nyt tää jösentely on tällästä taas.