Äidiksi vielä 40v ?

  • Viestiketjun aloittaja Mietteliäs
  • Ensimmäinen viesti
pikkiriikkistä vaille 40v.
Et ole höpsö! Itellä ikämittarissa 39v (synttärit ihan kohta) ja mahassa potkii nyt kuudes lapsi. Tätä pienokaista on toivottu ja kaivattu. Elämä kun on näyttänyt ne surullisetkin puolet raskauksien kanssa. Ikä on pelkkä luku! Minusta ainakin tuntuu näin vanhempana äitinä, että osaan nyt nauttia perheemme pienistä enemmän kuin esikoisesta n. 15 vuotta sitten osasin *ikävä tunnustaa, mutta kyllä se näin on minun kohdallani* Toki iän myötä voi olla (Huom VOI olla) enemmän hankaluuksia tai riskejä, mutta kyllä minun tuttavapiirissä on raskaudet menneet hyvin myös vanhemmilla odottajilla (tuttava sai iltatähden 43v.). Onnea ja pikaista tärppiä toivottelen :hug:
 
mun äiti oli 40v kun sai mun pikkusiskon =) raskaasta oli kyllä aluks,vaikea vauva ja väsymys :( mut ei se kestänyt kauan,joten siitä vaan jos siltä tuntuu =)

niin ja olin mäkin tooosi iloinen,et sain siskon :) vihdoinkin :)
 
No en ole nelikymppinen, mutta vastaanpa silti. Et todellakaan ole liian vanha etkä höpsö jos haluat toisen lapsen :hug:
Sisarus on varmasti ihana asia myös esikoisellesi. Joku viisas joskus lausunut, että "paras lahja jonka voit lapsellesi antaa on sisarus".
 
SareiV
Et ole höpsö, ikä ei ole aina paras mittapuu. Kukaan ei voi kertoa, mikä on absoluuttisesti paras ikä tulla äidiksi. Vanhempana raskaaksi tulo voi olla toki hanakalampaa, mekin odotimme pikkukakkosta useita vuosia, ja luomuna sai alkunsa, kun en halunnut hoitoihin lähteä. Olen siis saanut lapset sekä 20-vuotiaana että 38-vuotiaana ja nyt ollaan rv:lla 34, omat 41-v. synttärit 2 viikkoa ennen la:aa... Uudelleen äidiksi tuleminen 38-vuotiaana on parasta mitä olen elämssäni saanut kokea, myös raskaudet kypsällä iällä sujuneet fyysisestikin paljon paremmin kuin eka raskaus parikymppisenä. Suosittelen lämpimästi uutta raskautta ja 2-vuotiaalle kaveria - onnea matkaan!!!!
 
Toimeen vaan, jos siltä tuntuu! Itse täytän tänä vuonna 40, enkä enää halua vauvaa. Lapset ovat 3 ja 4 - siis vanhana olen heidät saanut - ja nyt tuntuu ihanalta, kun ovat jo vähän kasvaneet. Usein ajattelen, että tässä iässä pitäis olla ala-asteikäisiä lapsia, vaan minkäs teet: elämä menee niinkuin menee, ja toki olen onnellinen lapsistani.

Tää oli siis minun elämääni; sinua kyllä kannustan hankkimaan vielä lapsen, jos siltä tuntuu. Ja siteeraan Siksakkia: "Paras lahja, jonka voit lapsellesi antaa, on sisarus."
 
Mietteliäs
Ihania vastauksia teiltä.... jatkokysymys: kun ensimmäinen tärppi tuli helposti ja raskaus meni tosi hyvin, niin uskaltaako siitä vetää johtopäätöksiä, että toinenkin menis keskimääräistä paremmin? Olinhan 38v jo esikoisenkin syntyessä. Riippuuko nämä raskausasiat siis paljonkin äidistä vai enemmän siitä ko. lapsesta? Miten teillä on mennyt raskaudet suhteessa edellisiin? Etenkin teiltä "vähän vanhemmilta" kysyisin...
 
vieras
Jos susta tuntuu että kroppa kestää, niin mikä jottei. Itse en tuon ikäisenä enää jaksaisi olla raskaana, oli kroppa kovilla jo parikymppisenäkin. Mutta nää on niin yksilöllisiä nää jutut :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mietteliäs:
Ihania vastauksia teiltä.... jatkokysymys: kun ensimmäinen tärppi tuli helposti ja raskaus meni tosi hyvin, niin uskaltaako siitä vetää johtopäätöksiä, että toinenkin menis keskimääräistä paremmin? Olinhan 38v jo esikoisenkin syntyessä. Riippuuko nämä raskausasiat siis paljonkin äidistä vai enemmän siitä ko. lapsesta? Miten teillä on mennyt raskaudet suhteessa edellisiin? Etenkin teiltä "vähän vanhemmilta" kysyisin...
Minä sain ekan lapseni 34-vuotiaana ja toisen 36-vuotiaana. Molemmat raskaudet olivat todella helppoja. Ensimmäistä tekemällä tehtiin ja toinen tärppäsi lähes heti imetyksen loppumisen jälkeen, eli esikoisen yksivuotispäivänä =) .
 
Annuska
Kakkosen syntyessä olin noin nelikymppinen. En havaitse, että hän olisi onneton, kurja, puutteellinen ja huono, koska äiti on näin vanha. En itsekään koe olevani. Lapsi elää vanhasta äidistään huolimatta tasapainoista ja uskoakseni henkisesti aika rikasta elämää (eikä taloudellisessa puolessakaan kurjuutta ole).

Uskoakseni hänen elämällään on mainiot edellytykset. Omassa elämässäni ja mieheni elämässä hän on omankokoisensa unelman täyttymys. Veljelleen hän tulee olemaan korvaamaton, sillä he ovat toisilleen ainoat sisarukset.

En ymmärrä, mistä ongelmasta tässä pitäisi kärsiä!
 
esikoinen 36v:na
eihän se raskaus se kamalan vaikea osuus ole vaan tämä synnytyksen jälkeinen elämä. en ole eläessäni valvonut aiemmin putkeen kolmea vuorokautta nukkumatta - en edes yhtä huvin vuoksi. rankkaa on!
 
Pikkiriikkistä vaille 40v.
Alkuperäinen kirjoittaja Mietteliäs:
Ihania vastauksia teiltä.... jatkokysymys: kun ensimmäinen tärppi tuli helposti ja raskaus meni tosi hyvin, niin uskaltaako siitä vetää johtopäätöksiä, että toinenkin menis keskimääräistä paremmin? Olinhan 38v jo esikoisenkin syntyessä. Riippuuko nämä raskausasiat siis paljonkin äidistä vai enemmän siitä ko. lapsesta? Miten teillä on mennyt raskaudet suhteessa edellisiin? Etenkin teiltä "vähän vanhemmilta" kysyisin...
Ei kannata miettiä *tai niinkuin minä yleensä teen: murehtia* tulevaa raskautta. Mulla kaikki raskaudet ovat olleet (iästä huolimatta) suht samanlaisia, vaikka tiedän että jokainen raskaus on oma lukunsa. Meille elämä ehti näyttää tässä välissä sen surullisen puolensakin ja yhden enkelin jalanjäljet on painettuna mun sydämeeni. Kai siinä on jotain äidin "ominaisuuksia", koska kaikki raskaudet mulla ovat menneet yli lasketun ajan ja kaikki raskaudet ovat olleet suht samanlaisia. Pieniä eroja toki ollut (maksa-arvoissa kerran oli tarkkailtavaa ja yhdessä istukka viihtyi aika kauan kohdunsuun lähellä). Pääpiirteissään mulla kuitenkin ovat raskaudet olleet samanlaisia. Kuten voisin verrata erästä ystävääni, jolla kaikissa raskauksissa oli hankaluuksia siinä, että vauvat halusivat tulla maailmaan vähän turhan ajoissa. Tsemppiä vain!
 
lapseton
Mä olen 44 ja vielä vauvasta kovasti haaveilen, yhtään ei siis ole. Kannustaisin sinua vain nopeasti toimeen ryhtymään. Valitettavasti naisen ikä jo 35:n jälkeen tekee sen, että rsakaaksi tulon mahdollisuudet heikkenee. Kyllähän moni onnistuu yli 40-vuotiaanakin.

Pikaista plussausta sinulle toivon!
 
huh huh
Alkuperäinen kirjoittaja lapseton:
Mä olen 44 ja vielä vauvasta kovasti haaveilen, yhtään ei siis ole. Kannustaisin sinua vain nopeasti toimeen ryhtymään. Valitettavasti naisen ikä jo 35:n jälkeen tekee sen, että rsakaaksi tulon mahdollisuudet heikkenee. Kyllähän moni onnistuu yli 40-vuotiaanakin.

Pikaista plussausta sinulle toivon!
Olis varmaan kannattanut jo aikaisemmin miettiä haluaako lapsia?
44v on jo aika paljon...
 

Yhteistyössä