ADHD:n lasten vanhemmille kysymyksiä

Hei!

Minulla olisi liuta kysymyksiä teille adhd:n lapsen vanhemmille - toivottavasti joku tai jotkut jaksaisi vastata kysymyksiini.

Taustatietona, että meidän reilu 3-vuotiaalla epäillään tätä tai enemmänkin me vanhemmat epäilemme ja tämän asian eteenpäin vieminen vasta alkutekijöissä. Lapsemme on TODELLA vilkas, ryhmässä toimiminen ja keskittyminen vaikeata, tekee paljon kiusaa eli kiusaa kavereitaan aivan huvinvuoksikin, levottomuutta jne...Kaiken vieminen hieman hankalampaa, koska lapsemme ei ole vielä päivähoidosa. Sekä eniten mietityttää olemmeko asian suhteen vielä liian hätäisiä, pitäisikö vielä odottaa ja katsoa muuttuuko tilanne yhtään...

Joten kysymyksiin:

- Missä vaiheessa aloitte epäillä jonkun olevan ehkä vialla? Huomasiko ulkopuoliset?

- Mitkä oli "oireet" eli minkälainen lapsi?

- Missä vaiheessa aloititte tutkimukseen menemisen ja missä vaiheessa diagnoosi tuli (ikä)? Kenen kautta aloititte asian eteenpäin viemisen (päiväkoti, neuvola...)?

- Kun diagnoosi tehty tuliko tukitoimenpiteitä (toimintaterapiaa jne)?

- Mitkä asiat helpottaneet esim. kotona adhd lapsen kanssa vuosien varrella?

- Miten saaneet arjen pyörimään paremmin? Millä keinoin?

- ja jos jotin lisättävää, niin mielellään otan vastaan tuen kaikkeen mahdolliseen !

Etukäteen kiittelen vastauksista!

 

Hei!
Itselläni kaksi AD-HD lasta..toisella nyt 9 vuotiaalla pojallani diagnosoitiin ekan luokan aikana..samanlaiset oireet oli kuten teillä.
Tyttömme nyt 3v ja samaa toimintaa..tutkimuksiin ollaan menossa ehkä vuoden päästä ja perheneuvolan kautta..lasten neuvolan kautta ei pääse.
Pojalla oireet alkoivat eskarissa mutta en osannut mitään epäillä ennen kuin ystäväni kertoi tästä ad-hd:sta..

Elämää ad-hd lapsen kanssa auttaa RUTIINIT..mikään ei saa tulla yllätyksenä ja lapsen ei saa antaa pompotella itseään..vanhemmat tekee ne säännöt ja rajat..se tuo turvaa ja luottamusta.

Poika kävi muutamia kertoja koulupsykologin kanssa juttelemassa..ja hän on vieläkin osana tuliverkostoa joka on meille vanhemmillekin tärkeä osa selviytymistä arjessa.

Ääh..sekavaa tekstiä..unohdin jo osan kysymyksistäsi..mutta jos jotain haluat vielä tarkemmin kysyä niin voit laittaa minulle sähköpostia osoitteeseen tuula_hautaniemi@elisanet.fi..

Yritän vastata mahdollisimman hyvin..samassa veseessä kun ollaan näiden kolme vuotiaidemme kanssa..

Toivottavasti tästä oli edes vähän apua?

Väsyneenä tässä kirjoitan..joten kaikkea en jaksa muistaa..

 

\

Hei!

Minulla olisi liuta kysymyksiä teille adhd:n lapsen vanhemmille - toivottavasti joku tai jotkut jaksaisi vastata kysymyksiini.

Taustatietona, että meidän reilu 3-vuotiaalla epäillään tätä tai enemmänkin me vanhemmat epäilemme ja tämän asian eteenpäin vieminen vasta alkutekijöissä. Lapsemme on TODELLA vilkas, ryhmässä toimiminen ja keskittyminen vaikeata, tekee paljon kiusaa eli kiusaa kavereitaan aivan huvinvuoksikin, levottomuutta jne...Kaiken vieminen hieman hankalampaa, koska lapsemme ei ole vielä päivähoidosa. Sekä eniten mietityttää olemmeko asian suhteen vielä liian hätäisiä, pitäisikö vielä odottaa ja katsoa muuttuuko tilanne yhtään...

Joten kysymyksiin:

- Missä vaiheessa aloitte epäillä jonkun olevan ehkä vialla? Huomasiko ulkopuoliset?

- Mitkä oli "oireet" eli minkälainen lapsi?

- Missä vaiheessa aloititte tutkimukseen menemisen ja missä vaiheessa diagnoosi tuli (ikä)? Kenen kautta aloititte asian eteenpäin viemisen (päiväkoti, neuvola...)?

- Kun diagnoosi tehty tuliko tukitoimenpiteitä (toimintaterapiaa jne)?

- Mitkä asiat helpottaneet esim. kotona adhd lapsen kanssa vuosien varrella?

- Miten saaneet arjen pyörimään paremmin? Millä keinoin?

- ja jos jotin lisättävää, niin mielellään otan vastaan tuen kaikkeen mahdolliseen !

Etukäteen kiittelen vastauksista!

Meillä tosi tuore tämä diagnoosi, poika sai sen kesäkuussa. Nyt syönyt Concerta lääkettä kolme viikkoa. Poika oli noin kolme vuotias kun aloin kiinnittämään enemmän huomiota levottomuuteen. Ei oikein onnistunut nuo leikit samanikäisen kanssa.

Näin jälkikäteen on todella helppo havaita ne oireet, puhumaan oppi esim. vasta 2 ½ vuotiaana. Puheterapeutilla kävi kerran, osasi kuitenkin kirjasta näyttää pyydettyä kuvaa ja hakea hyllystä pyydetyn kirjan jne. Joten terapeutti ei ollut huolissaan.

Päiväkodin joulujuhla 2005 oli todellinen kaaos. Olin jo aiemmin puhunut päiväkodissa että pojalla on ylivilkkautta mutta eivät ottaneet kuuleviin korviinsa. Tämä joulujuhla sai sitten henkilökunnan silmät aukeamaan ja sitä kautta sitten tutkimukset aloitettiin.

Viime kevään kävi KELTO (kiertävä erityislastentarhan opettaja) pitämässä sellaista ryhmää johon osallistui muutamia lapsia vanhemman kanssa. Samalla sit koko ajan havainnoi meidän poikaa ja teki sit lopuksi lausunnon pojan omalle hoitavalle lääkärille.

Ulkopuolisista meidän poika oli kyllä todella villi, mutta tuntuu että pojille sallitaan enemmän kuin tytöille. Itse olen työskennellyt vuosia päiväkodissa joten tiesin kyllä jo hyvissä ajoin mikä diagnoosi tulee olemaan.

Poika oli jo pienestä pitäen täysin erilainen kuin siskonsa. Nukkui päivisin huonosti, lyhyitä pätkiä. Vaati huomiota jatkuvasti, koko ajan sai olla leikittämässä eli ei viihtynyt yksin. Sitten sai raivokohtauksia, aluksi laitoimme sen piikkiin ettei osannut puhua. Raivostui kun ei toinen ymmärtänyt.

Hiekkalaatikolla leikit eivät kovin usein sujuneet ilman taistelua. Toki normaalistikin lapset tappelevat mutta tuntui että meidän poika hiukan enemmän kuin muut. Ei jaksanut keskittyä mihinkään, leikki vaihtui koko ajan. Eli ei toivoakaan että äiti olisi voinut istua hiekkalaatikon reunalla virkaten nuttua kuten tein esikoisen ollessa pieni....

Tällä hetkellä ei ole toimintaterapiaa, kunnan vaihdos tulossa helmikuussa joten uudella kotipaikkakunnalla sitten uudet kuviot. Toimintaterapiaa suosittelevat. Päiväkotiin tarvitsisi oman avustajan. Poika on tällä hetkellä kahden paikalla päiväkodissa.

Kotona todella tarkat rutiinit ja säännöt. Niistä on pidettävä kiinni vaikka aina eivät omat voimat tunnu riittävän. Toisto on kaiken perusta. Ehkäpä lapsi uskoo kun kerrot tai kiellät asian tuhannetta kertaa.

Tuosta Concerta lääkkeestä olin lukenut paljon negatiivista mutta meillä se on toiminut todella hyvin. Onneksi uskalsimme koittaa. Päiväkodista tuli viestiä että poika saa todella paljon negatiivista palautetta päivän mittaan joten KELTO oli sitä mieltä että poika todella hyötyisi tästä lääkkeestä. Onneksi tosiaan kokeilimme. Poika tuntuu itsekin tykkäävän kun ei saa enää sellaisia raivareita kuin ennen. Kavereiden kanssa leikkiminen sujuu todella paljon paremmin.

Neuvolassakin olin jo muutaman kerran ottanut puheeksi pojan käytöksen mutta hoitajan mukaan poika oli kerrassaan ihanan tavallinen. Olin pojan kanssa kotona sen sallitun 3 vuotta. Tästä syystä tutkimuksetkin tulivat vasta nyt ajankohtaiseksi. Näki joku muukin saman minkä itse olimme nähneet kotona....

Nyt en enempää jaksa kirjoitella vaikka tätä tekstiä tulee kuin romaania...

Laita lisää kysymyksiä niin koitetaan me vastata joilla tätä kokemusta jo on...Mulla vasta lyhyeltä ajalta, osalla pidemmältä ajalta.

Tsemppiä teidän pienen kanssa!

 

\

Hei!

Minulla olisi liuta kysymyksiä teille adhd:n lapsen vanhemmille - toivottavasti joku tai jotkut jaksaisi vastata kysymyksiini.

Taustatietona, että meidän reilu 3-vuotiaalla epäillään tätä tai enemmänkin me vanhemmat epäilemme ja tämän asian eteenpäin vieminen vasta alkutekijöissä. Lapsemme on TODELLA vilkas, ryhmässä toimiminen ja keskittyminen vaikeata, tekee paljon kiusaa eli kiusaa kavereitaan aivan huvinvuoksikin, levottomuutta jne...Kaiken vieminen hieman hankalampaa, koska lapsemme ei ole vielä päivähoidosa. Sekä eniten mietityttää olemmeko asian suhteen vielä liian hätäisiä, pitäisikö vielä odottaa ja katsoa muuttuuko tilanne yhtään...

Joten kysymyksiin:

- Missä vaiheessa aloitte epäillä jonkun olevan ehkä vialla? Huomasiko ulkopuoliset?

- Mitkä oli "oireet" eli minkälainen lapsi?

- Missä vaiheessa aloititte tutkimukseen menemisen ja missä vaiheessa diagnoosi tuli (ikä)? Kenen kautta aloititte asian eteenpäin viemisen (päiväkoti, neuvola...)?

- Kun diagnoosi tehty tuliko tukitoimenpiteitä (toimintaterapiaa jne)?

- Mitkä asiat helpottaneet esim. kotona adhd lapsen kanssa vuosien varrella?

- Miten saaneet arjen pyörimään paremmin? Millä keinoin?

- ja jos jotin lisättävää, niin mielellään otan vastaan tuen kaikkeen mahdolliseen !

Etukäteen kiittelen vastauksista!

meillä nyt 6v adhd ja dyspraksia poika.... poika oli todella vilkas siittä asti kun 1v lähti käveleen ja juokseen..... :/
tutkiin alettiin kun 2v ei vielä (tai enään) sanonut sanaakaan 2v6kk saatiin lähete puheterapiaan.....puhumaan oppi 4v6kk...

Vilkkaus epäilyt oli itsellä noin 2v asti kun mentiin vauhdilla eteenpäin ....
adhd.tä aloimme epäillä kun poika oli 3v silloin tutkimukset käynnistettiin vanhempien vaatimuksesta ensin perheneuvolassa ja sitäkautta sairaalaan neurologian puolelle. pojalle tehtiin myös aivosäkökäyrä sairaalassa...... nyt olemme menossa helsinkiin tutkimuksiin... :/ :/

meillä poika oli kuntouttavassa päivähoidossa päiväkodissa jossa ryhmässä oli avustaja.....itse siis olin silloin kotona nuoremman pojan kanssa.....

kannattaa lähteä viemään omaa asiaanne eteen päin neuvolan ja perhe neuvolan kautta ...

jos lapsellanne on hahmottamis ongelmia esim.päivä rytminkanssa niin kuvakorteilla on helppo opastaa lasta mitä tehdään milloinkin .... meillä oli alkuun kuvilla kaikki päivän tapahtumat aamupala leikki ulkoilu ja niin edelleen....


ja kun saaiin rutiinit pyörimään niin lopulta kuvia ei enään kotona tarvittu rutiini menee nykyisinkin niin että kotona ollessa noin klo 8 aamupala sen jälkeen puetaan leikitään/katsotaan lasten ohjelmia noin 9.30-10 ulos ja noin 12 ruoka epoa ja leikkii noin14.30 välipala ja ulos noin 16.30 lämmin ruoka ja tv lastenohjelmat(viikolla) ja ulkoilua jos sää sallii noin 19.30 iltapala ja muut ilta toimet....
kuulostaa ohjelmoidultapäivät mut toki asiat ei aina mene näin kellolleen mut alkuuun täläinen ohjelmointi helpotti meillä valtavasti elämää :ashamed: tietysti joustoo oli jos oli vieraita kylässä....

 

\

Hei!

Minulla olisi liuta kysymyksiä teille adhd:n lapsen vanhemmille - toivottavasti joku tai jotkut jaksaisi vastata kysymyksiini.

Taustatietona, että meidän reilu 3-vuotiaalla epäillään tätä tai enemmänkin me vanhemmat epäilemme ja tämän asian eteenpäin vieminen vasta alkutekijöissä. Lapsemme on TODELLA vilkas, ryhmässä toimiminen ja keskittyminen vaikeata, tekee paljon kiusaa eli kiusaa kavereitaan aivan huvinvuoksikin, levottomuutta jne...Kaiken vieminen hieman hankalampaa, koska lapsemme ei ole vielä päivähoidosa. Sekä eniten mietityttää olemmeko asian suhteen vielä liian hätäisiä, pitäisikö vielä odottaa ja katsoa muuttuuko tilanne yhtään...

Joten kysymyksiin:

- Missä vaiheessa aloitte epäillä jonkun olevan ehkä vialla? Huomasiko ulkopuoliset?

- Mitkä oli "oireet" eli minkälainen lapsi?

- Missä vaiheessa aloititte tutkimukseen menemisen ja missä vaiheessa diagnoosi tuli (ikä)? Kenen kautta aloititte asian eteenpäin viemisen (päiväkoti, neuvola...)?

- Kun diagnoosi tehty tuliko tukitoimenpiteitä (toimintaterapiaa jne)?

- Mitkä asiat helpottaneet esim. kotona adhd lapsen kanssa vuosien varrella?

- Miten saaneet arjen pyörimään paremmin? Millä keinoin?

- ja jos jotin lisättävää, niin mielellään otan vastaan tuen kaikkeen mahdolliseen !

Etukäteen kiittelen vastauksista!

meillä nyt 6v adhd ja dyspraksia poika.... poika oli todella vilkas siittä asti kun 1v lähti käveleen ja juokseen..... :/
tutkiin alettiin kun 2v ei vielä (tai enään) sanonut sanaakaan 2v6kk saatiin lähete puheterapiaan.....puhumaan oppi 4v6kk...

Vilkkaus epäilyt oli itsellä noin 2v asti kun mentiin vauhdilla eteenpäin ....
adhd.tä aloimme epäillä kun poika oli 3v silloin tutkimukset käynnistettiin vanhempien vaatimuksesta ensin perheneuvolassa ja sitäkautta sairaalaan neurologian puolelle. pojalle tehtiin myös aivosäkökäyrä sairaalassa...... nyt olemme menossa helsinkiin tutkimuksiin... :/ :/

meillä poika oli kuntouttavassa päivähoidossa päiväkodissa jossa ryhmässä oli avustaja.....itse siis olin silloin kotona nuoremman pojan kanssa.....

kannattaa lähteä viemään omaa asiaanne eteen päin neuvolan ja perhe neuvolan kautta ...

jos lapsellanne on hahmottamis ongelmia esim.päivä rytminkanssa niin kuvakorteilla on helppo opastaa lasta mitä tehdään milloinkin .... meillä oli alkuun kuvilla kaikki päivän tapahtumat aamupala leikki ulkoilu ja niin edelleen....


ja kun saaiin rutiinit pyörimään niin lopulta kuvia ei enään kotona tarvittu rutiini menee nykyisinkin niin että kotona ollessa noin klo 8 aamupala sen jälkeen puetaan leikitään/katsotaan lasten ohjelmia noin 9.30-10 ulos ja noin 12 ruoka epoa ja leikkii noin14.30 välipala ja ulos noin 16.30 lämmin ruoka ja tv lastenohjelmat(viikolla) ja ulkoilua jos sää sallii noin 19.30 iltapala ja muut ilta toimet....
kuulostaa ohjelmoidultapäivät mut toki asiat ei aina mene näin kellolleen mut alkuuun täläinen ohjelmointi helpotti meillä valtavasti elämää :ashamed: tietysti joustoo oli jos oli vieraita kylässä....