Aatelkaas, että toiset saa palkkansa vähemmällä..

[Fleur de la Cour]

Vietän tässä pitkästä aikaa vapaapäivää eli yritän availla silmiäni joita särkee ihan julmetusti ja mua unettaa, mutten ehdi mennä nukkumaan kun on jouluviikko. Eilen olin töissä 14 tuntia. Mietin vaan tässä nyt heräillessäni, että eilen oli töissä yks kollega joka aloittaa aina töihin tullessaan saman virren, mulla on niin huono olo ja mua niin paljon väsyttää ja mä olen varmaan kipeäksi tulossa, enkä siis nyt millään vois tehdä tätä taikka tuota. Tänä aamuna veikkaan, että se on töissä sanonut, että sille on tulossa migreeni, että se on päässyt luistelemaan lääkärinkierrolle osallistumisesta. Ja nyt kun rupesin tässä miettimään eilistä iltaa töissä niin enpä muista, että tuo ihminen olis oma-aloitteisesti mitään tehnyt, minä vein kaikki lääkkeet, huolehdin potilaiden asentojenvaihdot, tein paperihommia jos oli ylimääräinen hetki sille jne. Pari kuljetusta se tais joutua tekemään, mutta nekin lähdettiin silleen vastahakoisesti tekemään ja puhelimeenkaan ei vastaa. No minäkin silti inhoan puhelimeen vastaamista, mutta toki eilenkin tuli vietettyä tovi jos toinenkin vastaillen ihmisten kysymyksiin. Kaiken lisäksi tämä ihminen kehtasi ruveta kyselemään, että olisko kellään vaihtaa vuoroa uutenavuotena kun kuulemma mukamas hänen naapurinsa metelöi niin, ettei kukaan nuku sitten siellä (hah hah, miten läpinäkyvä tekosyy) Olis tarvinnut sano, että no sullehan sopii sitten yövuoro mainiosti ettei tartte kuunnella mölyämistä. OIkeasti varmaan haluaa mennä ryypiskelemään eikä ole saanut sellaista työvuoroa kun toivoi.

 

[Fatima von Gyllenbögel]

Kun soitin mieheni työpaikalle ja kertoilin kuulumisia sairaalasta, ei nyt ihan teholta, mutta lähes, niin eikös hyvin tuntemani miehen työkaveri alkanut lörpötellä miten hän toivoo saavansa nipistettyä itselleen vielä yhden lomaviikon. ttu tana. Minä soitin miehen pomon sihteerille ja ilmoitin siitä paikasta mieheni lomaviikot ja että jos niistä tulee sanomista, soittakoot minulle, mutta minun mieheni on lomalla silloin ja piste. - Tapahtui puolitoista vuotta sitten.

 

[Fleur de la Cour]

Tai tiedä silti kuinka henkisesti rasittavaa se mahtaa olla kun kaiken aikaa koittaa välttää niitä töitä töissäollessaan?? Voi olla että hyvinkin ahdistavaa. En tiedä kun minä yleensä teen istuskelun sijaan vaikka jotain ihan ylimääräistä puuhailua, että saan tunnit kulumaan nopsaan.

 

[fanta]

Tai tiedä silti kuinka henkisesti rasittavaa se mahtaa olla kun kaiken aikaa koittaa välttää niitä töitä töissäollessaan?? Voi olla että hyvinkin ahdistavaa. En tiedä kun minä yleensä teen istuskelun sijaan vaikka jotain ihan ylimääräistä puuhailua, että saan tunnit kulumaan nopsaan.

Tuo on muuten totta. Juuri tässä joku viikko sitten meillä oli töissä tilanne, jossa oli "uhkana", että tulee ulkopuolisia tarkastajia seuraamaan toimintaamme ja kenties ottamaan jonkun meistä "kuulusteltavaksi", suht epävirallista, mutta kuitenkin kaikkia tuntui jännittävän. Oli nähtävillä erilaisia luistelumetodeja, kun kukin (minä myös) koitti olla olematta väärään aikaan väärässä paikassa No, heitä ei sitten tullut koskaan, joten ihan turhaan luistelimme.

 

[aplle]

Omalla työpaikallani oli yksi henkilö, jonka kanssa oli todella veemäistä tehdä iltavuoroa (hoitoala, osastolla iltavuorossa kaksi hoitajaa). Kaikki suoraan sanoen melkein pelkäsivät sitä, siis tehdä iltavuoroa hänen kanssaan. Tyyppi aina katosi kuin tuhka tuuleen. Minä painoin tukka putkella hoitaen käytännössä katsoen ihan kaiken iltavuoron aikana, toinen seisoi sillä aikaa siivouskomerossa järjestelemässä pesuainepulloja tai luki lehteä yksinään päiväsalissa. Kerran kyseinen tapaus on yhytetty saunasta nukkumasta!

On siis kyllä pikkuisen raivostuttavaa. Etenkin kun yövuoron töihin tullessa tämä aikaansa istuskelemalla kuluttanut tapaus toteaa, että oli aika raskas iltavuoro. Siinä vaiheessa olisi tehnyt mieli huutaa....

Onneksi olen vaihtanut alaa.

 

[pirullinen emäntä]

tuommoinen ihminen joka on perusnegatiivinen piipertäjä suö henkistä pääomaa myös muilta siis sellainen jolta alkaa aina ensimmäiseksi ruikutus miten huonosti asiat on... minä en ainakaan viitsi kauaa kuunnella yleensä sanon suoraan että mene pois rip rip

 

[vieras]

Eikös työyhteisö/osastonhoitaja/johtavahoitaja voisi pitää pienen puhuttelun tuonlaisille ihmisille, eikä vaan annettaisi asian olla?

 

[Terveisiä maalta]

Meidän osastolta löytyy myös yks tämmönen tapaus, joka ei itseään työllä väsytä. Ilmoitti isoon ääneen, kun TEHY sai sopimuksensa, että hän on nyt ainakin seuraavat 4 vuotta vielä töissä (ikänsä puolesta pääsis jo eläkkeellekin), kun saatiin niin hyvät korotukset....
Hohhoijaa!
|O

 

[fanta]

Eikös työyhteisö/osastonhoitaja/johtavahoitaja voisi pitää pienen puhuttelun tuonlaisille ihmisille, eikä vaan annettaisi asian olla?

Se on toinen puoli asiaa minusta kyllä, aina riittää niitä, jotka eivät tee osuuttaan, etenkin jos heidän annetaan jatkuvasti toimia niin. Usein käy niin, että ne muut sitten kovastikin seläntakana ja muualla valittavat asiasta, mutta eivät siihen osoitteeseen, mihin pitäisi. Hyväksikäyttäjiä on ainakin niin pitkään aina, kun sen annetaan tapahtua. En tarkoita nyt tällä ap:n tilannetta niinkään, vaan yleisesti.

 

[juu]

Eikös työyhteisö/osastonhoitaja/johtavahoitaja voisi pitää pienen puhuttelun tuonlaisille ihmisille, eikä vaan annettaisi asian olla?

Meillä ainakin asiasta puhuttiinkin ihan avoimesti kyseisen hlön kanssa vanhainkodin johtajaa myöten. Ei mitään vaikutusta. (olen siis nimimerkki aplle)

 

[Fleur de la Cour]

Eikös työyhteisö/osastonhoitaja/johtavahoitaja voisi pitää pienen puhuttelun tuonlaisille ihmisille, eikä vaan annettaisi asian olla?

No työyhteisössä on hyvinkin tiedossa tämä mutta kun jotenkin sitten kyseinen ihminen on tehnyt itsestään sellaisen reppanan, että sitä kaiketi pidetään hiukan yksinkertaisena niin ei sille sitten suoraan juuri sanota. Sitä paitsi, hän on oikeastaan ihan kiltti kaikille joten sitä vaan kai siedetään. Itse en tiedä onko asiaan puututtu koskaan, sillä hän on ollut työpaikassa pidempään kuin minä, mä olen nyt ollut vuoden töissä samaisessa paikassa ja varmaan hamaan tulevaisuuteen silti siellä oleilenkin..

 

[Kerttu-Kyllikki]

Joo, mä ymmärrän niin hyvin.

Ite oon kotihoidossa töissä, ja varsinki iltavuorot on jooidenkin kanssa tosi rasittavia, kun kaikki eivät tosiaan tajua, mitä ne päivystyskäynnit tarkoittavat. Iltavuorossa tehdään meillä yleensä 10-15 kotikäyntiä per naama.
Ja vaikka käynnin tarkoitus olis joku pelkkä verensokerin mittaus ja insuliinin pisto, saattaa siihen joiltain kulua vaikka puoli tuntia, kun asikkaan kanssa on pakko jäädä touhumaan vaikka mitä muuta.
Mä taas oon päivystysvuoroissa nopea käynneilläni, teen vaan tarpeellisen, koska niitä on paljon, eikä ikinä tiedä, mitä saattaa vielä illan aikana tapahtua. Ykskin sairaalaan laitto saattaa nimittäin sotkea koko aikataulun.
Niin että, itse siis olen yleensä aina se, joka niitä käyntejä saa enemmän tehdä (iltavuoroissa on meillä aina kaksi hjaa), koska olen niin "nopea". Ja kyllä ketuttaa.