Aaaaarrrrrghhh! Hermo menee! Mies elää uutta nuoruuttaan ja minä olen yksin kaikesta vastuussa!

["vieras"]

Mieheni päätti 35v ruveta opiskelemaan yliopistossa uutta alaa. Opiskelee täyspäiväisesti päivisin+lisäksi iltaisinkin vähän. Käy aina kaikilla luennoilla. Perheen sisältä ei löydy yhtään syytä jättää luento väliin. No ei tässä sinänsä mitään. Mies vaan ei käy töissä, ei jaksa opintojensa lisäksi ja minä maksan yksin ihan kaiken. Miehen pienet opintorahat menee hänen omiin juttuihinsa, autonsa ylläpitoon (juu, julkisilla hän ei voi liikkua, itse ja lapset sen sijaan liikumme). Minä käyn töissä ja teen ylitöitäkin jotta saamme taloutemme pidettyä kasassa.

No, minulla ei kertakaikkiaan ole varaa ikinä käydä esim. kahvilassa ystävien kanssa. Mies sen sijaan käy usein baareissa ja tulee sieltä taksilla pois: pää hajoaa kuulemma muuten. Koulussa syö päivittäin ja ostelee lisäksi suklaapatukkaa ja käy pikaruokaravintoloissa. Itse en voi, muuten ei talous enää pysyisi kasassa. Minä maksan yksin kaiken. Mies ei tee enää edes kotitöitä, koska ei jaksa. Seksiä tahtoisi kyllä päivittäin. Viimeisin pommi oli kun mies oli mennyt ostamaan itselleen moottoripyörän kulutusluotolla. Autostakin on vielä velkaa.

Siis eroko tässä enää auttaa??? Mies oli aiemmin ihan tunnollinen, vaan ei enää. Miehellä ikää siis 35v ja takana jo yksi avioero. Itse olen 27v ja meillä on kolme lasta (3v, 4v, 7v).

 

["vieras"]

Vois kai sitä ainakin vihjailla, että elämä olis helpompaa ilman lapsellista miestä, ja jos ei käytös muutu, niin mies saa viettää uuden nuoruutensa yksin

 

["vieras"]

No olen kyllä vihjaillut ja asiasta on puhuttu sekä asiallisesti että välillä olen räjähtänytkin tämän asian vuoksi.

Nytkin mies nukkuu krapulaansa ja minä yritän siivota ja kohta lähden lasten kanssa yksinäni ulos vappumarkkinoille

 

[vierass]

No minä keskustelisin. Ja jollei se keskustelu auta niin pakkohan tossa tilanteessa ois erota. Ajattele lapsia.

 

["vieras"]

No joo. Lapsia olen ajatellut ja siksi EN vielä ole eronnut vaikka hermo meinaa mennä ja välillä itku tulla!

 

[vierass]

[QUOTE="vieras";23680373]No joo. Lapsia olen ajatellut ja siksi EN vielä ole eronnut vaikka hermo meinaa mennä ja välillä itku tulla![/QUOTE]

No sithän sä oot vaan tyhmä ja käytät lapsia tekosyynä. Paljon parempihan lapsilla olisi ilman tuollaista "isiä".

 

["..."]

Ei jumaliste. Itse en katsoisi tuollaista kyllä hetkeäkään. Nyt oikeasti ensin keskustelet oikein kunnolla miehesi kanssa. Selität hänelle tilanteen ja sanot, että jos tuollainen jatkuu, saa hän muuttaa opiskelija-asuntoon yksinään. Samoin lopetat maksamasta hänen puolestaan yhtään mitään. Ostat ruuat ym. vain itsellesi ja lapsille, mies voi kyllä ostaa omat ruokansa, jos kerran on varaa muuhunkin laittaa.

 

["..."]

[QUOTE="vieras";23680373]No joo. Lapsia olen ajatellut ja siksi EN vielä ole eronnut vaikka hermo meinaa mennä ja välillä itku tulla![/QUOTE]

MIten kuvittelet, että lapsille on jotenkin parempi elää perheessä, jossa äiti on koko ajan stressaantunut ja väärinkohdeltu ja isä elää omaa elämäänsä vailla vastuuta, ihan kun ei isä olisikaan.

 

["joku"]

Mä aloittaisin siitä moottoripyörästä. Sanoisin, että pyörä myyntiin tai ero. Kyllä hänen päivän aikana pakko syödä on eikä edes se "pään hajoaminen" ole välttämättä tuulesta temmattua, mutta moottoripyörä kuulostaa todella turhakkeelta.

 

["joo"]

Tommosta se vaan on miesten kanssa. Mä olen jo luovuttanut.
Mies makaa työttömänä kotona ja piereskelee ja pelaa pleikkaria.
Minä käyn töissä, maksan laskut, hoidan lapset ja teen kotityöt.
Jos miestä joskus satuu kiinnostamaan niin auttelee viemällä lapset kerran viikossa äidilleen jotta saan siivottua rauhassa.
Sama se kait olisko yksin lasten kanssa vai miehen kanssa. Onpa joku jonka viereen kömpiä katsomaan kymppiuutisia rankan päivän päätteeksi.

 

["Vieras"]

Sun miehelläs voi olla jonkin sortin ikäkriisiä meneillään. Mulla on ollut ikäkriisiä 30v ja 35v ja mies ollyt ihmeissään, kun itsellään ei ole ollut vielä yhtään. Itse rupesin miettimään haluanko olla enää mieheni kanssa ja ahdisti kun vakituisia töitä ei ole vaan teen määräaikaisia töitä. Meillä on yksi lapsi jo koululainen.

 

[Puoliksi omakin vika]

Millä rahalla se mies riekkuu? Opintotuki on maksimissaan noin 200e (asumislisää ei saane koska teillä on lapsia, ja asumistukea ette varmaan saa), ja vaikka siihen ottaisi opintolainan päälle on yhteissumma noin 500e. Tästä rahastako mies ryyppää ja ostelee mopoja? Pistä hyvä ihminen rahahanat kiinni, välittömästi! Miehen pitää osallistua yhteisiin menoihin, eli vähintään puolet hänen tuloistaan yhteiseen kassaan. Sinun "kuuluu" toki rahoittaa perheen elämistä, mutta vain pakollisia ruoka yms. menoja. Älä anna miehelle rahaa! Itse mahdollistat moisen tilanteen - mies on idiootti, mutta sinä annat hänen olla. Erittäin vakava keskustelu pystyyn NYT, aiheena

a) raha, eli mies maksamaan osuutensa menoista (puolet tuloistaan), ja sinun ei enää pidä rahoittaa hänen harrastelujaan.

b) kotityöt puoliksi, opiskelu ei ole syy olla passattavana. Yleensä yo-opiskelut on aika väljää, itselläni oli aikaa tehdä töitä keskimäärin 20-30h/vko ja valmistuin ihan normiajassa hyvin arvosanoin.

Jos mies ei suostu, avioero paperit välittömästi menemään. Muuten on pelkona, että mies velkaannuttaa perhettänne koko ajan lisää. Ositus tehdään erohakemuksen ajankohdan mukaan, eli mitä aiemmin sen jättää sitä parempi. Ja ainahan sen voi perua, jos mies sattuukin tulemaan järkiinsä.

 

[jaahah]

mikä vittu vaivaa nuoria miehiä .
masentaa, ahdistaa ja itseäkin täytyisi etsiä. hihaan vedetään tatskaa ja salilla pumpataan hauista että edes näytettäisiin mieheltä, kun oikeesti pallit on kutistunut jo aikaa sitten kelan jonossa kyvyttömänä elättämään itseään taikka perhettään.

kyllä mä tiedän että elämässä voi käydä vaikka miten huonosti ilman omaa syytä mutta, mä olen ainakin yrittänyt tosissaan, välistä vaan hävettää katsoa kanssa veljiä.