-

Vieras
Mulla oli esikoista odottaessa todella karsea pahoinvointi, joka alkoi joskus noilla viikoilla ja jatkui ihan loppuun asti. Keskivaiheilla oli vähän parempi kausi, muutaman viikon pystyin syömään oksentamatta, sitten alkoi taas ja jatkui loppuun asti. Ja oli ihan ympärivuorokautista.
Kuopuksen kohdalla taas ei ollut mitään vaivoja, ei edes mahassa kiertänyt... Koko raskausajan olin elämäni kunnossa. Ja olin ihan varma että nyt tulee poika (esikoinen on tyttö), kun oli täysin erilainen raskaus, mutta vielä mitä!
Monilla kavereillani ainakin on käynyt hyvä tuuri, eikä ole ollut pahoinvointia millään raskauskerralla. Hyvää jatkoa sulle!
 
Mulla joka raskaudessa ollu pahoinvointia enemmän ja vähemmän. Ainaki 15vkolle asti. Nyt oon raskaana n7vkolla ja pahoinvointia ollu jo toista viikkoa. Oksennus on lentäny kymmeniä kertoja tän viikonlopun aikana :$
 
Ekassa raskaudessa suunnilleen noilla viikoilla alkoi ja 21 viikoille oksensin melkein päivittäin. Jos en oksu tullut, oli olo kokopäivän vielä kauheampi. Nyt rv 19 ja pahoinvointi taas alkoi 6 viikoilla about. Niin pahana ei ole ollut kuin ekalla kertaa, mutta 24h etova olo on sekin inhottavaa.
 
Mä oon meidän poikia odottaessa säästynyt oksentelulta melkeen kokonaan. Neljän pojan raskausaikana olen oksentanut yhteensä kerran. Mutta, ainokaista tyttöä odottaessa oksentelin lähes plussauksesta asti viikolle 36. :/ Oli siinä välissä pieniä kausia että olo oli parempi, kunnes taas alkoi.
 
Ekassa alkoi n. viikolla seitsemän ja kesti ihan kauheena viikolle 21. Oli tiputuksessakin kun mikään ei pysynyt sisällä. Sitten keskiraskaus oli ihan kivaa aikaa ennen kuin alkoi oksentaminen uudestaan ja jatkui synnytykseen asti. Supistuksissani oksentelin viimeiset kerrat. Mulla putosi painokin aluksi viisi kiloa jatkuvan oksentelun takia. Tokassa oli hieman lievempää kun ei tarvinut edes sairaalaan mennä, toki se jatkui myös koko raskauden ajan.
 
Rv 6 alkoi. Puoli väliin asti oksensin joka välissä sen sata kertaa.
Tuosta eteenpäin helpotti vähän. Loppuun asti oksentelin ja oksetti enemmän tai vähemmän. Vauvan asetuttua lähtökuoppaan olo parani kun sai hengitettyä kunnolla ja ei painanu sisuskaluja. Synnärillä oksensin vikan kerran ja pahoinvointi loppui samantien kun sain vauvan rinnalleni.

Toivon, et mahdollisessa toisella kerralla en oksentele noin paljoa. Onneks ei sitten ollu mitään muita vaivoja eikä paino noussut paljoa (6kg) :D
 

Yhteistyössä