-

Kestovaippailusta, ollaan päätetty et meillä ei sitä tulla tekemään. Ihan tavallisiin tyydytään, kun ei kumpikaan kovin innokkaasti ole pesemässä kakkavaippoja.
Diipeli olit hormoneista puhunut... aluksi tuntui että raskaus ei vaikuttanut mitenkään mutta nyt oon huomannut itkeväni mitä tyhmimmissä paikoissa. Viimeksi tunsin itseni äärimmäisen tyhmäksi kun katsoin kotona Dreamgirls elokuvaa (siis sitä Beyoncen musikaalidraamaa) ja itkin. En aiemmin itkenyt koskaan leffoja kattoessa mutta nyt tuntuu et ei tarvi sanoa kuin yksi imelä sana niin johan silmät kostuu . Eli eikähän tämä ole vain hormonien aikaansaannosta...

 

heippa :wave: :wave: :wave:

Juu eilen oli tosiaan ultra ja oli aivan mahtava kokemus!!!Täällä Oulussahan kaupunki tarjoaa vain rakenneultran joten siksi tilasin ajan tohon Merioulun yksityiseen neuvolaan.Ihan normiultra oli,mutta silti jotenki niiin mukava kokemus =) Kätilö on ollu alalla 30 vuotta ja osaa hommansa.Se ultras meitä tunnin ajan ja selvitti tarkasti missä on mikäkin.Jopa napanuoran kolme verisuonta käytiin läpi. Lisäksi istukka ja sitten se vielä näytti mahan päältä mihin mikäkin tulee

Vauveli on erittäin vilkas ja jäntevä poika kuulemma(tokihan minä oon sen jo kauan tuntenu ku se rummuttaa aivan mahottomasti ) Sano tosiaan että terveen lapsen merkki ku noin riehuu,siis se tosiaan teki semmosia liikkeitä ettei perässä meinattu pysyä. Siellä se pikkunen haukotteli,nieli lapsivettä ja välillä pysähty kuuntelemaan että minustako ne puhuu ja sitten taas lähti ralli.Millon oli jalat oikialla ja käet ihan toisella puolella,millon käet ja jalat yhessä aivan sumpussa,siis aivan ihana vauva :heart: :heart: :heart: :heart: :heart:

kaikki sormet ja varpaat löyty oikeilta paikoiltaan,saatiin loistava kuva päästä missä näkyy hyvin kehittyneet aivot eri osasineen,painoa pikkuherralla on huimat 880g,noin :saint: Kätilö vaan meinas että mitenhän tuo masu mahtaa pomppia ku se vielä reenaa muutaman kuukauden nuita jalkalihaksia

Sit kätilö halus ehottomasti varmistaa ton sukupuolen ni vauvelipa olikin ensimmäiset 45minsaa jalat huvittavasti niin ristissä(niinku aikuiset istuu) ettei sinne yksinkertasesti näkyny,noo lopuksi sitten suostu takapuolta siirtämään ja keppihän se sieltä vilahti,itsekin se nähtiin miehen kanssa

Alko vaan harmittamaan kun ei tajunnut heti alusta asti käydä siellä neuvolassa,siihen kuuluu 20neuvolakäyntiä,joka kerta ultrataan,synnytysvalmennukset,pelkojutut,imetystuet,jotikäynnit ja kaikki niinku normineuvolassakin.Hintaa tolla ois ollu 430? mikä ei oo paha ku aattelee mitä kaikkee siihen kuuluu,ja tosiaan aivan ihana täti. jos meille suodaan vielä lapsosia niin varmaan meen sit koko raskauden ajaksi tohon yksityiselle,ihastuin siihen kotosaan tunnelmaan.

Jokatapauksessa meen viikolla 36 sinne vielä painoarvioon ja synnytystapa-arvioon... =) kaippa mä vaan oon niin utelias

Hyviä päivänjatkoja kaikille!!!!

Diipeli ja masujesperi 25+4

 

niin ja jos joku osaa kertoa miten saisin tähän ultrakuvia näytille niin oisin kiitollinen =) Pitääkö ne eka laittaa johonki nettiin?

 

sillä viikkoja olis nyt 8+3 ja masu on kyllä aika pömppä...
et epäilen olisinko laskenu väärin tai jotain... nimittäin tätä ei kyllä enää peitellä että siellä joku TAI jotkut asuu...

Alussahan on mm. turvotusta, niin mahan peittely on vaikeampaa. Useammat jäävät juuri alussa kiinni verrattuna siihen jos pääsee tonne rv10 asti, jolloin monella turvotus vähenee ja maha menee piiloon. Tosin mulla turvotuksen jälkeen jäi pömppö heti, joten piilotus ei ole onnistunut kummassakaan raskaudessa, tosin en ole edes halunnut piilotella raskautta.

Vika neljännes käynnissä...kohta aletaan olemaan jo varmoilla viikoilla, jolloin synnytystä ei enää yritetä estää, jos käynnistyisi.

mii rv 30+1

 

:wave: täältäkii löytyis vm 85 ja rv 13+5

 

Väsyttää ihan kamalasti. Esikoinen ei edes suostunut päikkreille. 1,5h huusi sängyssä ettei ole päiväuniaika. Ehkei sillä sitten ollut, mutta mulla olisi ollut. Tässä nyt odottelen kahviseuraa, tulis jo niin saisi jotain piristystä.

 

Moikka kaikille!!!!

Täällä tuntuu että aika senku juoksee...nyt mennään jo viikoilla 26+3 =) itellä oli sillai et ku ekat 12 viikkoa oli takana ni sit se aika lähti juoksemaan... Vaikka toisaalta tuntuu että lokakuuhun on ihan sairaan pitkä aika ja että mä haluan vaavin heti kainaloon |O ni kummiski on parempi että kasvaa ja lihoo vielä parisen kiloa Vauva on kova poika potkimaan,masu heiluu puolelta toiselle.

Mulla ei oo pahemmin supistellu ainakaan vielä. Toisaaltahan ne supparit ois ihan tervetuuleita kohtuudella,ni sit synnytys ois mahollisesti helpompi?! Onko kukaan muu kuullut vastaavaa?

Onnea kaikille odotukseen :wave:

Diipeli ja masujesperi

 

Mä olin 18vuotias(täytin ennen syntymää 19v) kun aloin odottaa tyttöä, omat vanhempani ja isovanhempani oli tosi ilosia asiasta... mutta oli myös niitä jotka kysyi päin namaa että onko toivottu.. Minä olen 86 ja mies 79... yhdessä oltiin mekin vain vuosi kun rupesin odottamaan kihloihin mentiin kun oltiin oltu reilut puoli vuotta yhdessä..alusta asti oli selvää että nuorena halutaan lapsi... Nytten toinen tulossa la 7.10. siinä niille jotka luuli vahingoksi ei kahta vahinkoa peräkkäin.. Synnärillä jotkut kohteli kuin "aikuista" ja jotkut kuin olisi itse vielä lapsi.. paremman kohtelun sai 30äidit ja tarkan silmän alla oltit... lähtiissä kirjoittivat että äiti hoitaa luontevasti vauvaa.. =) itse olin hoitanut lapsia työkseni mutta mies ei ollut vaihtanut vaippaa ikinä hoitaja sano että oot tainut tehdä tuota ennenkin.. =) Tsemppiä ja onnea teille.. =) Nuorena kun tekee niin jaksaa..

 

Lycka till 20+ odottajille, tämä mamma vetäytyy täältä odotus-puolelta suurimmaksi osaksi. Poika tuli tasan 40+0 vkoilla 14.7 aamulla 7.23 :wave:

 

Hei,
Minulla jo ikää 26 ja toista odottelen, mutta esikoista aloin odottaa 22 vuotiaana. Joten oikein paljon tsemppiä teille "nuoret"!! Hienoa kun olette päättäneet nuorena lapsia tehdä. Itse kun aikoinaan sain kuulla olevani vielä nuori äiti, eikä aina kommentit ollut niitä positiivisesti sanottuja, kun tuntuu, että nykyään lapset tehdään niin paljon vanhempana. Mutta toisaalta nuorena jaksaa paremmin ja raskaudetkin sujuu paremmin nuoremmalla iällä. Ja eihän kakskymppinen enää mikään teini ole!
Itse olen ainakin ollut tosi tyytyväinen, että nyt reippaasti alle kolmekymppisenä lapset on tehty (toinen syntyy kuukaden päästä) ja niiden kanssa on jaksanut touhuta. Omat kaverit alkavat olla siinä pisteessä, että pitäisi tietää mitä tehdä.. Ja monikaan ei tiedä. Vaikka myöntävät kyllä, että kello käy ja kovaa!
Tsemppiä teille kaikille ja oikein mukavia odotushetkiä!! =)

 

Olen -87 syntynyt vuoden päivät naimisissa tulevan isän kanssa ollut opiskelija. Esikoisen laskettu aika on ensi marraskuussa. Lapsosta jo kovasti odotellaan!

Tuleville isovanhemmille eikä kavereille olla vielä kerrottu, mutta oletan vastaanoton olevan ihan iloinen.

Mullakin tuo vatsa on ruvennut pömpöttämään ihan urakalla.

Lämpöisiä kesäpäiviä kaikille!

Lisäys: vihkiminen kesti maistraatissa vajaat 5 minuuttia vaikka kahdella kielellä luettiinkin eikä maksanut senttiäkään. Avioliitossa kannatan turvallisuuden tunnetta, sitä että mun mies tahtoo rakastaa mua elämänsä loppuun asti ja on tuossa mun kanssa silloinkin ku on vaikeaa. En olisi varmaankaan alkanut edes seurustelemaan kaverin kanssa, joka haluaa jättää takaoven auki: sitten kun sen kumppanin on jotenkin oppinut tuntemaan eikä pidäkään löytämästään tai kun suhteen eteen pitäisi tehdä töitä, luikkii karkuun. Onhan siinä sitten vielä taloudellien turva, kaikki minun on myös sinun ja toisin päin.

Tämä vain rohkaisuna epäröiville, ettei se elämä vaimoutumisesta piloille mene, höpö höpö. Avioliittoon astuminen ei muuttanut mun elämää mitenkään radikaalisti, vaikka silloin vasta muutimmekin saman katon alle. Mun mies oli mun ensimmäinen poikaystävä. Haluaako joku käsitellä ensimmäistä hääyötä? Taitaa olla aika mennä nukkumaan, rakkaat mammasiskot!


Sienna rv 6+6

 

Täällä olisi yksi uusi äiti joukkoon poika 1v9kk, toinen tulossa nyt rv 32+3 Itseltä ikää löytyy 21v(vm.86)

 

täällä yksi nuori pari lisää.... :wave:
vm 84 ollaan molemmat, yhdessä melkein 5 vuotta, naimisissa toukokuusta ja ensimmäistä odotellaan rv 22+2.

odotin läheisiltämme voivottelua ja ihmettelyä... mutta pelkästään positiivista palautetta olemme saaneet. monet ovat jopa olleet sitä mieltä, että jos nyt voisivat valita uudelleen, saisivat he lapsensa ehdottomasti tällä tavalla nuorena. =) mutta tietenkin, jokainen omalla tavallaan ja omien suunnitelmiensa ja haaveidensa mukaisesti.

 

Täällä on hiukan ollut rankkaa. Mies sai esikoiselta tartunnan vesirokkoon ja tosiaan aikuisiällä sairastettuna vesirokko on kamala. Onneksi ite olin sen lapsena sairastanut. Nyt alkaa hiukan helpottaa, kun mies paremmassa kunnossa. Miehen sairastelu veti mutkin ihan väsyneeksi huolesta ja kaupassa käynneistä.

Masuasukki on nyt pari päivää yrittänyt todellakin työntää jalkaansa mun kyljestä läpi. Välillä tekee kipeääkin. Öisin on ihan hissukseen ja antaa mun nukkua. Kunpa sama jatkuisi pienen synnyttyäkin.

Helteet ahdistaa ihan kamalasti, onneksi huomiseksi meille lupailtu sadekuuroa. Ihanaa...

mii rv 34+1

 

Mä olen 23 v (vm.-83) ja odottelen esikoista rv 13+2.
Olen ollut miehen kanssa yhdessä 6 vuotta joista 3 naimisissa.
Kivaa huomata, että täällä kirjottelee paljon nuoria mammoja =)

 

mä vm 84. nyt rv 36+3 toinen lapsi tulossa =) esikoinen tyttö syntyi 02/2005 olen ollu tuolla syysmassuissa kirjottelemassa, mut ajattelin ilmottautua tännekin teidän seuraan :wave: tossa pikasesti lueskelin kirjotuksia ja joku oli törmänny saman tyylisiin kommentteihin sukulaisilta kuin minä, esim tätini kysyi kun sai raskaudesta tietää että miten pärjään yksin kahden pienen lapsen kanssa? (asun kuitenkin avoliitossa ja ukkoni todella paljon hoitaa esikkoa vaikkei olekaan tytön biologinen isä) kyllä tuo kysymys satutti todella paljon sisälläni kiehui ja itketti :ashamed: |O

 

Olin vielä viime viikollakin töissä :ashamed: On vähän ollut sutinaa.... Nyt olen rauhoittunut ja laskettuaikakin on jo keskiviikkona
Aika mennyt ihan sika nopeasti....
Nyt vaan mukamas olen ja odotan Tekemistä riittää vieläkin vaikka muille annettavaksi.... :headwall:

 

olen tonne ekalle sivulle kirjottanut joskus kun ketju alkoi, ja nyt on jotenkin unohtunut tää kirjottaminen. häät vajaan kahden viikon pääst ja kamala stressi alkaa pukkaa päälle!
te ootte noista kavereista puhunu, kuinka ne on jääneet. mulla alkaa käymään samalla tavalla, jotenkin tuntuu et kaverit jotka alussa oli innoissaan raskaudesta, ei enää ota yhteyttä jne. yhdella "kaverilla" on lapsi, mut sit taas sen kans ollaan oltu vähän huonoissa väleissä jo jonkun aikaa, tai siis yritetty on korjata välejä, mut sen mies on... noh, jääköön mainitsematta.

toivon vaan että tää raskausaika menee nopeesti, ootetaan jo innolla vauvaa. :heart:
ollaan autoja käyty kattomassa, mies haluais sen uuden ford mondeon, mut kun se maksaa 44 000 ?, oisko jollain edes parikymmentä tuhatta takin taskussa?

liirah ja mymmy 15+3

 

Huomenna tulee 36 viikkoa täyteen...vielä olisi 6 viikkoa maksimissa jäljellä.

liirah: Tsemiä häihin. Mä menin naimisiin kun odotin esikoista, silloin viikkoja taisi olla 26+. Oli kyllä mahtava päivä.

bebes: Paljos sulla on viikkoja?

Autosta: Meillä meni juuri auton huoltoon 1000?, kirpaisi aika pahasti. Mutta kyllä tässä selvitään.

Tässä mennään nyt päivä kerrallaan. Toisinaan kipuilee, mutta ei vielä tarpeeksi kipeästi. Ylihuomenna on neuvolalääkäri, niin sitten saa tietää oisko kohdunsuulla tapahtunut kehitystä. Voi kun tää ei menisi sinne rv 42 asti. Voi kun tällä kertaa tulisi vaikka vähän ennen la:aa. Esikoinen syntyi rv41+1.

mii rv 35+6

 

toukkahaave Joo kiirettä pitää :ashamed: Pitää vaan pakottaa itsensä rauhoittumaan
Minnepäin olette muuttamassa? Ostitteko oman asunnon?

Mii83 Huomenna on tasan 40 Nyt vaan odotellaan että koska alkaa tapahtumaan
Ei sullakaan enään pitkä aika ole kun vauva syntyy...

Nyt syömään taas jotakin

Bebes & Muru 39+6 :heart:

 

Täällä vielä yhdessä kasassa!!! Viikkoja 41+1 :kieh:
Alkaa jo kypsyttämään!!!

 

Juu, elikkä olen myös vuosimallia -85, ollut naimisissa reilut kaksi vuotta, raskaaksi tulin puolivahingossa (ei niitä lapsia tehdä, niitä saadaan), kärsin ensimmäiset viisi kuukautta kamalasta pahoinvoinnista, sittemmin rauhoittunut.

Kyseessä siis ensimmäinen ja siksi jännittää hurjasti.

Viikkoja kasassa jo 40+1, eli laskettu aika meni eilen eikä ainakaan vielä mitään merkkejä pienokaisen ulostulosta. Kypsyttää, kuten bebesiäkin

Kirvash ja Pikku-Pekka 40+1

 

Täällä kärsitään loppuraskauden pahoinvoinnista. Onneksi ei samanlaista kuin alussa, mutta ikävää silti. Onneksi maksimissa 5 viikkoa vielä. Vaikka mulla ei vielä la ohitettu, niin kypsyttää täälläkin jo.

mii rv 37+2

 

Mä voisin ilmoittautua myös tähän joukkoon. Ikää 20 ja Jyväskylästä oon. Odottelen esikoistani, mieheni (28v.) kolmatta eli mulla on kaksi suloista "tytärpuolta", 5- ja 6-vuotiaat jotka asuvat meillä joka toinen viikko. Meil on ollu aikamoista haipakkaa koko yhteinen matka miehen kanssa, alettiin seurustelemaan 15.10.2006 ja se oli menoa sit samantien. Parin kk päästä siitä muutettiin yhteen ja nyt asutaan jo kolmannessa yhteisessä kodissa, jospa vaikka tässä maltettais olla vähän pidempäänkin. Vauvahaave oli olemassa melkein alusta asti, että oma yhteinen haluttaisiin onneamme täydentämään. Mutta tietysti järki kannusti vielä odottamaan kun niin vähän aikaa oltiin oltu yhdessä.

Sitten viime kesäkuussa alkoi raskausoireita ilmaantua, ja testin tein, haaleata mutta plussaahan se näytti. :heart: "Yllätysraskaus" oli siis tämäkin (pillereiden läpi...) mutta emme olisi voineet olla onnellisempia. =) Nyt odotusta jo 13 viikkoa takana ja yllättävän hyvin olen jaksellut. Ensi viikolla alkaa sitten mammajooga ja uinti. Sukulaiset ovat olleet tukenamme hyvin, paitsi oma isäni johon minulla on hieman jäissä välit ja tästä johtuen hän ei edes vielä vauvasta tiedä... Appivanhemmille oli aluksi kova paikka tämä raskaus kun minä olen niin nuori ja mieheni erosta ei ole vielä hirveän pitkä aika mutta nyt hekin jo odottavat tulokasta innokkaasti.

Nyt jo 3 ultraa takana ja tuntuu ihan mahtavalta, enkä minäkään koe tarvetta kenellekkään puolustella miksi juuri me ansaitaan oma lapsi. Tekis mieli sanoa että miksi itse ansaitsette ? Minä olen ylpeä meistä ja tiiän että lapsellani on paras mahdollinen äiti ja isä ja me tullaan pärjäämään hienosti. Kihloja on suunniteltu kovin mutta koska minun on vaikea taustani takia uskoa avioliittoon instituutiona niin sitä lykkäämme vielä, mutta varmasti häidenkin aika vielä koittaa. :heart:

Joo kertokaa muutkin ajatuksianne!
mama-L & Onni 13+0

 

Elikkä viikkoja tasan 40!!

Koskakohan se vaavi meinaa ulos tulla??
Vielä ei edes yhtään supistuksen supistusta..