6v uhmaa

kertokaas millasta teillä on tän ikäistenkanssa...?? mä olen välillä aivan rikki meiän neidinkans.. etenkin kun tuntuu että uhmaa on jatkunut 3v,vähän vain muuttanut muotoaan. nyt eniten keittää se, kun EI TODELLAKAAN KUUNNELLA jos et huuda kurkkusuorana kokoajan! siis ei mitään reaktioo kun pyydät jotain/kiellät tm! se on tosi raskasta! kun ei haluais tapella ja huutaa ym,muttakun tuntuu ettei muu auta!!!!! pienempiäkin lapsia varmaan häiritsee jo tämä tilanne.. sitten tyttö vaan sanoo että "taas sä oot vihanen" tm! argh! sitten tietenkin yritän selittää,että en ollut,mutta kun sanoin jo monta krt normaalilla äänellä,mutta ei vissiin kuultu....

 

Me olemme saaneet kärvistellä jo kahden 6-vuotiaan kanssa. Molempien kanssa elo on ollut aika hirveää välillä. Todellakin tuntuu, että ainut keino, jolla jonkun asian saa menemään perille, on kurkku suorana huutaminen ja siitähän se uhmis saa vettä myllyynsä: alkaa tyhmäksi nimittely ja ovien paukuttelu ym. mukavaa. Katsekin oli välillä niin uhmaa täynnä... Onneksi nyt alkaa jo helpottamaan. Poika tulee kiehnäämään syliin taas ja hyvän yön suukkoja saan antaa :heart:
Aikansa tuo uhma siis kestää mutta todellakin siinä on kestämistä.....

 

illos teillä alkoi rauhoittumaan?? tuntuu kyllä tosi raskaalta tällä hetkelläkun lisäksi on keskimmäinen tyttö (pian2v) kova sairasteleen ja poika 7kk odottaa kalloleikkausta, itellä vuoden selkäkipu,pääkivut ym ja mielialatkaa ei parhaat maholliset..

 

M jäi pois=)

 

Meillä on ollut kaksi huonompaa kautta: uhma alkoi vuosi sitten keväällä, sitä kesti jonkun aikaa ( en muista tarkalleen aikaa), sitten se loppui vähäksi aikaa, kunnes se syksyllä taas alkoi uudestaan. Ja nyt on taas seesteistä. Voisiko teillä olla osasyynä uhman voimakkuuteen nuo kaksi nuorinta lasta? Minä epäilen, että meillä on ollut sen takia välillä niin vaikeaa, koska hän on keskimmäinen, eikä hän ole saanut niin paljon huomiota kuopuksen synnyttyä.. On ollut jonkin verran huono omatunto asiasta....

 

kyllä varmasti sekin..miehen huomiota hän erityisesti hakee, ja miehen on sitä vaikea antaa (positiivista) kun "kiukuttelee" aina.. itse taas ajattelen että käyttäytyi miten vaan,sitä positiivistaKIN huomiota on annettava... vaikeita asioita nämä. ja kun on sairasteluja ym pienillä niin väkisinkin se isompi on jäänyt vähemmälle... huonot olot on myös tästä ja vähän väliä kaikesta.

 

Meillä kiltti 5-vuotias muuttui "yhdessä yössä" ilkeeksi uhmaikäiseksi kun täytti 6 ja meni eskariin. Ei usko mitään ja kiusaa sisaruksia yms. Voin myös kertoa et kun tämä uhma on mennyt ohi tulee toinen tilalle, meillä pojalla 9- v alkanut haukkuminen ja toisenlainen uhmaaminen kuin nuorempana! Eli loppuu kun muuttavat kotoa jos sittenkään

 

just.. elik tää on ikuista..? meillä on JO 3V KESTÄNYT.. että vois helpottaa ees pariks vuodeks välillä..!!!!!!!!!!!!!!!! onko kellään mennyt tää uhma ohi ja miten kauan kestänyt? auttaako koulun alku?

 

uhmakkuus alkoi 5.5 vuotiaana, loppui vähäks aikaa ja alkoi uudelleen...