Minulla on 6kk ikäinen vauva ja haluaisin seuraa. Olen muuttanut paikkakunnalle parisen vuotta sitten, mutta en ole saanut kavereita. Olen myös hieman ujo ottamaan kontaktia muihin äiteihin kasvokkain. Kavereita minulla muutenkin vähän, varsinkin joilla olisi lapsia. Tuntuu, että pienetkin asiat yksin pureskeltavina tuntuu hirmu suurilta. Useasti keskustelupalstoja lukiessani huomaan, että kyllä muillakin on huolia. Minulla on ihana aviomies, mutta kaipaan muutakin seuraa. 6kk vauva on ensimmäiseni ja synnytyksen jälkeen suurin yllätys varmaan oli se, että eipä ne paljon puhutut äidin vaistot nousseetkaan pintaan. Välillä tunnen oloni hieman uupuneeksi ja alakuloiseksikin, kun on jatkuva epävarmuus, pärjäänkö ja osaanko. Myös muiden äitien seura ahdistaa mm. mieheni sisar, koska hänellä on jo kaksi lasta ja on niin äiti ja kova arvostelemaan muita selän takana. Siksi mielummin olen kotona ja vältä kyseistä seuraa. Vauva arki on mennyt vähän sumussa, kun vauva heräilee vieläkin yöllä useita kertoja ja samoin päiväunilla. Ei nuku vaunuissa jne... Tuntuu, että olen yksin näiden asioiden kanssa. Neuvolassa tätit vaihtuu koko ajan, joten heille avautuminen on vaikeaa. Vauvani on kuitenkin terve, se on pääasia.
Olisiko sinusta kirjoittelemaan minun kanssani ja jakamaan äidin arjen iloja ja suruja?
Olisiko sinusta kirjoittelemaan minun kanssani ja jakamaan äidin arjen iloja ja suruja?