Poikamme täyttää kohta 7 v. ja käyttäytyy aina vieraiden läsnäollessa riehakkasti ja jollakin tavalla levottomasti. On ollut pienestä pitäen vilkas ja touhukas, mutta tuo käytös kylässä tai jos meillä on vieraita alkaa jo todella mietitytää. Vieraiden lähdettyä tai kyläilyn päätyttyä poika "tyhjenee kuin ilmapallo" ja on taas oma itsensä. Olemme keskustelleet asiasta paljonkin ja aina poikaa kaduttaa ja harmittaa oma käytöksensä. Kertoo, että yrittää olla fiksu, mutta ei mahda itselleen ja sille, että villiintyy mitään.
Eskarista ei ole tullut negatiivista palautetta. On eskarissa pikemminkin hieman arka poika, joka ei tykkää rajuista leikeistä. Kavereita on eskarissa ja kotona ihan kivasti ja leikit sujuvat ok.
Väsyneenä saa myös itku- ja huutoraivareita. Huutaa ja itkee aikansa ja lopettaa sitten. Näitäkin mielestäni häpeilee jälkeenpäin ja pyytää käytöstään anteeksi.
Pitäisikö huolestua? Välillä tuntuu, että olemme hukassa pojan kanssa. Omalla tavallaan hän on hyvinkin herkkä vilkkauden ja voimakkuuden vastapainoksi.
Eskarista ei ole tullut negatiivista palautetta. On eskarissa pikemminkin hieman arka poika, joka ei tykkää rajuista leikeistä. Kavereita on eskarissa ja kotona ihan kivasti ja leikit sujuvat ok.
Väsyneenä saa myös itku- ja huutoraivareita. Huutaa ja itkee aikansa ja lopettaa sitten. Näitäkin mielestäni häpeilee jälkeenpäin ja pyytää käytöstään anteeksi.
Pitäisikö huolestua? Välillä tuntuu, että olemme hukassa pojan kanssa. Omalla tavallaan hän on hyvinkin herkkä vilkkauden ja voimakkuuden vastapainoksi.