5v tunnelmia hautajaisista sis. kysymyksen

Esikoispoika (8.1 6v) tuumasi matkalla kotiin, miksei saannut nähdä isomummia? Selvästi poika kyseenalaisti sen onko mummo varmasti arkussa.

Kerroin tästä äidilleni joka sanoi että mummon olisi voinnut nähdä jos olisi halunnut, mutta en tiedä olisinko itse ollut siihen valmis? Jäljellä ei olisi ollut kuin kuori, et olisi voinnut kertoa kuinka paljon mummo merkitsi. Ja omasta mielestäni kun suomessa ei ole ollut tapana nähdä vainajaa arkussa niin ei olisi ollut pojalle hyväksi.

Isäpuoleni taas tokaisi että poika on vahvempi kuin luulen ja olisi ollut hyvä asia nähdä mummi arkussa. Niin nosti mulla karvat pystyyn, antaisitko sinä lapsesi nähdä vainajan arkussa?

 

Yhden kolmesta antaisin. On sellainen realisti. 2 muuta vois mennä sekaisin..

 

En antaisi.

 

Antaisin. Itse olen nähnyt kaikki isovanhempani ja monia muita kuolleita, joten en pidä sitä yhtään erikoisena asiana.

 

Sen tietää vasta sitten kun se tilanne tulee eteen. Vaikea sanoa nyt. Todennäköisesti antaisin.

 

Mies oli vienyt poikamme katsomaan mummoaan arkussa, kun poika oli 3v. Poika piti tilannetta ihan luonteva, ei jäänyt mitään traumoja.

Itse näin oman mummoni, ja myös ensimmäisen kuolleen ihmisen, arkussa pari vuotta sitten. Pelotti oikeastaan mennä katsomaan, mutta yllätyksekseni se olikin vapauttava kokemus. KOkeilin mummon poskea, joka oli kylmä ja kova. Oli ihan selvää, etttä siinä oli vaan ruumis jäljellä. Ruumis, jonka saattoi laittaa maahan maatumaan.

Oikein vapauttava kokenus.

 

Mä olin kuuden, kun mun mummi kuoli ja kun mentiin hautajaisiin, käytiin kattomassa ennen siunausta mummia arkussa. Mulle siitä on ainakin jääny hyvä mieli, kun näin mummin vielä viimeisen kerran. Mä en oikein osaa selittää sitä tunnetta. En ollu millään lailla järkyttyny. Muistan, että se näytti ihan nukkuvalta ja kauniilta.

 

Antaisin varmaankin. Minulla on kanssa itselläni kuolleen näkemisestä sellainen
vapauttavan kokemuksen olo.
Näin rakkaan ystäväni arkussaan tai siis hän ei ollut itse siinä enää, vaan todella vain kuori.

 

antaisin jos lapsi olisi sen ikäinen että voi asian käsitää kunnolla. itse olen isomummoani käynyt katsomassa (9v) eikä se paha asia ollut, pappaani en omasta päätöksestäni mennyt katsomaan (10v).

 

Vaikeen kysymyksen laitoit. Muistan kuinka varma olin siitä että vaarini ei olllut arkussa (koska en nähnyt sitä, olin silloin suunnilleen saman ikäinen kun poikasi. En osannut uskoa että vaari oli kuollut ennen kuin todella pitkän ajan päästä. Vaan toisaalta olen kerran nähnyt vainajan arkussa ja se oli jotenkin niin järkyttävää.

Tuskin antaisin lapsteni mennä arkulle.

 

En usko että lapset ajattelee siitä samanlailla kuin me aikuiset eli ei varmaankaan ole mitenkään traumaattinen kokemus...

 

antaisitko sinä lapsesi nähdä vainajan arkussa?

Kyllä. Ukkinsa ovat nähneet, 3v serkkuaan eivät halunneet nähdä. Minusta on parasta että lapset (ja aikuisetkin) näkevät läheisen ihmisen kuolleena, mutta en tietenkään pakota siihen.

 

Myönnän että poika on vahva luonne mutta aiemmin kuolema on kohdattu lähinnä eläimissä joten ymmärtäiskö poika sen kun kyseessä on ihminen? Ikää on kuitenkin vasta melkein 6v. Itsekkin olen ollut aluksi shokissa joten se voi vaikuttaa arviointiin mutta silti tuntuu oudolta jos antaisin pojan nähdä kuolleen ihmisen, olenko liian suojeleva?