Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
40+ so what wol.13
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Oodikas, post: 31359031, member: 130260"]</p><p>Laitan tänne tämän saman, minkä kirjoitin odottajien puolelle... </p><p></p><p></p><p>Pakko tulla kertomaan, miten sujuvasti meikäläisellä taas meni... Viime viikon torstaina Oysissa todettiin, että kyseessä ei ole tuulimuna. Alkion kehitys oli pysähtynyt rv6+5 ja tuolloinhan olisi ollut viikkoja 9+4. Sain paikan päällä esilääkkeen, joka lopettaa keltarauhasen ja istukan toiminnan sekä valmistelee kohtua tyhjennykseen. Itse tyhjennyslääkkeet sain kotiin ja sovittiin, että otan ne sunnuntaina, kun tullaan reissusta kotiin.</p><p></p><p>Sunnuntaina klo 14 laitoin ohjeen mukaiset 4 Cytotecia ja pian alkoikin supistella ja tulla verta. Klo 15 jälkeen verta tuli jo niin paljon, että valui pitkin jalkoja paksusta yösiteestä huolimatta. Klo 16 mennessä olin jo ollut vessassa ja suihkussa jumissa, kun vuoto oli niin runsasta eikä tauonnut, että olisin saanut housut jalkaan. Verta siis lorisi tulla pönttöön kuin pissaa. Tässä vaiheessa alkoi jo vähän pyörryttämään ja mietin, että mitähän koko hommasta tulee. Mies joutui käymään asioilla ja olin taaperon kanssa kaksin reilun tunnin. Jouduin istumaan nojatuolissa paksun kylpypyyhkeen päällä ja antaa veren tulvia, kun en uskaltanut liikkua, etten vain pyörry. Miehen tultua kotiin lähdin vessaa kohti, että saan vaihdettua siteen ja vaatteet. En päässyt kahta metriä, kun piti lyyhistyä äkkiä maahan, etten pyörry. Siinä sitten makasin keskellä lattiaa hyvän tovin ennen kuin sain raahauduttua vessaan. Tässä vaiheessa kello oli 17 ja piti ottaa loput kaksi Cytotecia. Hädin tuskin selvisin vessasta sänkyyn, mutta en pyörtynyt kuitenkaan.</p><p></p><p>Makoilin aikani ja sitten tuli vessahätä ja oli pakko taas lähteä liikkeelle. Kaikki sängyssä olleet suojat olivat aivan veressä ja olo oli melkoisen kurja. Vessassa sitten pyörryttäminen paheni niin, että menetin tajuntani. Havahduin siihen, kun mies hätääntyneenä huutelee minun nimeä ovella ja kyselee soittaako ambulanssin. Tässä vaiheessa minua paleli ja samaan aikaan hikoilin niin, että kasvoja pitkinkin valui hiki. Sanoin, että pärjään kyllä, kunhan pääsen sänkyyn.Yritin ottaa vessapaperia ja sekin sai minut hengästymään. Sydän hakkasi tuhatta ja sataa ja tuntui, etteä tukehdun, vaikka kuinka yritin hengittää. Edelleenkin kuitenkin sinnikkäästi väitin, etten tarvitse ambulanssia, vaan riittää, että pääsen makuulle. Sitten alkoikin taas pyörryttää ja päätin laskeutua vessan lattialle. Jonkin ajan kuluttua havahduin, kun olin pää roskiksen ja ämpäreiden välissä kyyryssä. Olin mennyt tajuttomaksi kesken kaiken. Siinä sitten lojuin hikoillen lattialla yltä päältä veressä veriset housut nilkoissa. Ei niitä elämän hienoimpia hetkiä. Mies jankuttaa ambulanssin kanssa ja minä kiellän soittamasta. Lopulta sain kontattua sänkyyn ja soitin äidilleni. Kerroin, että palelen, hikoilen ja tuntuu, että tukehdun. Äiti käski soittaa päivystykseen ja sen verran uskoin, että soitin. Sieltä täti sanoi, että minun täytyy soittaa ambulanssi ja tulla sinne. Niinpä vihdoin annoin periksi ja soitin ambulanssin, vaikka mielestäni uni olisi riittänyt.</p><p></p><p>Ambulanssi tuli ja ensimmäisenä minulta yritettiin mitata verenpaine. Mittari ei saanut mitään tulosta, vaikka monta kertaa yritettiin. Sitten kokeilivat stetoskoopilla vanhanaikaisesti, mutta kumpikaan ensihoitajista ei kuullut mitään. Meillä on vanha 50-luvulla rakennettu talo eikä paareja saa makuuhuoneeseen mitenkään. Hakivat sitten pyörätuolin, että siirretään sillä minut lähemmäksi paareja. Nousin sängystä ja siirryin tuoliin miettien, että onkohan tämä nyt ylireagointia, kun olo on ihan jees. Seuraavaksi heräänkin keittiön lattialta ja ympärillä on kauhea härdelli. Olin mennyt tajuttomaksi heti tuoliin istumisen jälkeen. Siinä sitten laitettiin tippa ja toinen ensihoitajista konsultoi lääkäriä. Moneen kertaan todettiin, että pitää kiireesti päästä sairaalaan, mutta on vaikeaa, kun en voi olla sekuntiakaan pystyssä. Niinpä paikalle soitettiin paloauto, kun niiden varusteena on kantamiseen tarkoitettu iso lakanantapainen. Sillä sitten ambulanssiin ja matkaan. Ensin taas luulin, ettei tässä kiirekään ole, kun ei edes valoja käytetä. Mutta sireenit laitettiin huutamaan heti, kun meidän kotikadulta päästiin ja aikasta haipakkaa ajettiin sairaalaa kohti. Vieressä ollut hoitaja kyseli koko ajan olenko hereillä. Olinhan minä... juuri ja juuri.</p><p></p><p>Oysissa sitten minut kiikutettiin huoneeseen, jossa oli varmasti 10 ihmistä. Molemmat päivystävät gynet, muita lääkäreitä, pari kätilöä ja hoitajia. Kysymyksiä sateli joka suunnalta ja lisäverta laitettiin tippumaan samoin tein. Siitä sitten juoksujalkaa leikkaussaliin hätäkaavintaa varten. Mulla taisi siellä mennä taju jo ennen kuin nukutettiin, kun yhtäkkiä muistikuvat vain päättyy.</p><p></p><p>Seuraavan kerran herään heräämössä, jossa kerrotaan kaavinnan menneen hyvin ja vuodon loppuneen heti siihen. Kohdussa oli ollut litra verta ja istukan pala kohdunsuulla estämässä kohdun tyhjenemisen. Kaiken kaikkiaan olin menettänyt arviolta n. 2,5 litraa verta eli puolet koko verivolyymista. Olo oli kuitenkin kahden veripussin ansiosta jo ihan kohtuullinen ja vihdoin puolen yön jälkeen pääsin osastolle.</p><p></p><p>Maanantaina olo oli ihmeen hyvä, kun ajattelee, mitä oli tapahtunut ja pääsinkin iltapäivällä kotiin. Kohtu tarkistettiin vielä ultralla ja se oli tyhjä. Vuoto ihan minimaalista tiputtelua ja pystyin liikkumaan ihan ookoo. Toki olo oli heikko ja muutaman askeleen jälkeen jo hengästytti ja puski hikeä. Mutta kuitenkin sellainen olo, että uskalsi hyvin lähteä kotiin. Mies ei saanut töistä pekkasia, mutta onneksi äitini on lomalla ja tuli meille illalla. Tänään mennään vanhempieni luo niin äiti voi hoitaa taaperoa ja minä saan levätä. Ei tässä olotilassa pysty lasta hoitamaan. Ei voi kyykkiä eikä nostella ja tänään olo on paljon heikompi kuin eilen. Tässä olotilassa en olisi halunnut sairaalasta pois. Jännä, että olo on nyt tosiaan huonompi. Mutta pärjään kyllä, kun on apua ja saan levätä, kun siltä tuntuu. Rautalisän olen aloittanut isolla annoksella ja toivon, että olo pian alkaa korjaantumaan.</p><p></p><p>Tästä vuotohommasta gyne sanoi, että 1/1000 tulee komplikaatioita liian vuodon vuoksi ja tämä on siis todella harvinaista ja siksi kohduntyhjennys uskalletaan antaa kotiin tehtäväksi. Vielä harvinaisempaa on se, että lääkkeiden jälkeen tuodaan verenpaineettomana sairaalaan. Yöllinen kätilö ja gyne molemmat sanoivat, että alkoi olla viimeiset hetket tulla sairaalaan ja tilanne oli tosi vaarallinen jo, kun olin vuotosokissa. Sanoivat, että jos ikinä samanlaista vuotoa tulee, niin ei tarvitse olla näin urhea, vaan ambulanssi pitää soittaa jo paljon aiemmin. Itse oikeastaan vasta tänä aamuna tajusin, että olin hengenvaarassa. Nyt tuntuu, etten tahtoisi olla miehestäni erossa, mutta ehkä selviän pari päivää erossa.</p><p></p><p>Tulimme siihen tulokseen, että siirrymme lasten tekoa turvallisempiin harrastuksiin ja taapero saa riittää meille. Ei tunnu järkevältä kuolla keskenmenoon. Toki jatkossa tällainen tilanne hoidettaisiin toisin, mutta en halua enää samanlaiseen tilanteeseen. Kyllä tässä oli tarpeeksi... Universumi yrittää viestiä meille, että olkaa tyytyväisiä tyttäreenne ja niin me nyt sitten olemme. Aloitin eilen pillerit ja vessan lattialta huutelemani sanat pätevät edelleen: en tahdo enää ikinä tulla raskaaksi.</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Oodikas, post: 31359031, member: 130260"] Laitan tänne tämän saman, minkä kirjoitin odottajien puolelle... Pakko tulla kertomaan, miten sujuvasti meikäläisellä taas meni... Viime viikon torstaina Oysissa todettiin, että kyseessä ei ole tuulimuna. Alkion kehitys oli pysähtynyt rv6+5 ja tuolloinhan olisi ollut viikkoja 9+4. Sain paikan päällä esilääkkeen, joka lopettaa keltarauhasen ja istukan toiminnan sekä valmistelee kohtua tyhjennykseen. Itse tyhjennyslääkkeet sain kotiin ja sovittiin, että otan ne sunnuntaina, kun tullaan reissusta kotiin. Sunnuntaina klo 14 laitoin ohjeen mukaiset 4 Cytotecia ja pian alkoikin supistella ja tulla verta. Klo 15 jälkeen verta tuli jo niin paljon, että valui pitkin jalkoja paksusta yösiteestä huolimatta. Klo 16 mennessä olin jo ollut vessassa ja suihkussa jumissa, kun vuoto oli niin runsasta eikä tauonnut, että olisin saanut housut jalkaan. Verta siis lorisi tulla pönttöön kuin pissaa. Tässä vaiheessa alkoi jo vähän pyörryttämään ja mietin, että mitähän koko hommasta tulee. Mies joutui käymään asioilla ja olin taaperon kanssa kaksin reilun tunnin. Jouduin istumaan nojatuolissa paksun kylpypyyhkeen päällä ja antaa veren tulvia, kun en uskaltanut liikkua, etten vain pyörry. Miehen tultua kotiin lähdin vessaa kohti, että saan vaihdettua siteen ja vaatteet. En päässyt kahta metriä, kun piti lyyhistyä äkkiä maahan, etten pyörry. Siinä sitten makasin keskellä lattiaa hyvän tovin ennen kuin sain raahauduttua vessaan. Tässä vaiheessa kello oli 17 ja piti ottaa loput kaksi Cytotecia. Hädin tuskin selvisin vessasta sänkyyn, mutta en pyörtynyt kuitenkaan. Makoilin aikani ja sitten tuli vessahätä ja oli pakko taas lähteä liikkeelle. Kaikki sängyssä olleet suojat olivat aivan veressä ja olo oli melkoisen kurja. Vessassa sitten pyörryttäminen paheni niin, että menetin tajuntani. Havahduin siihen, kun mies hätääntyneenä huutelee minun nimeä ovella ja kyselee soittaako ambulanssin. Tässä vaiheessa minua paleli ja samaan aikaan hikoilin niin, että kasvoja pitkinkin valui hiki. Sanoin, että pärjään kyllä, kunhan pääsen sänkyyn.Yritin ottaa vessapaperia ja sekin sai minut hengästymään. Sydän hakkasi tuhatta ja sataa ja tuntui, etteä tukehdun, vaikka kuinka yritin hengittää. Edelleenkin kuitenkin sinnikkäästi väitin, etten tarvitse ambulanssia, vaan riittää, että pääsen makuulle. Sitten alkoikin taas pyörryttää ja päätin laskeutua vessan lattialle. Jonkin ajan kuluttua havahduin, kun olin pää roskiksen ja ämpäreiden välissä kyyryssä. Olin mennyt tajuttomaksi kesken kaiken. Siinä sitten lojuin hikoillen lattialla yltä päältä veressä veriset housut nilkoissa. Ei niitä elämän hienoimpia hetkiä. Mies jankuttaa ambulanssin kanssa ja minä kiellän soittamasta. Lopulta sain kontattua sänkyyn ja soitin äidilleni. Kerroin, että palelen, hikoilen ja tuntuu, että tukehdun. Äiti käski soittaa päivystykseen ja sen verran uskoin, että soitin. Sieltä täti sanoi, että minun täytyy soittaa ambulanssi ja tulla sinne. Niinpä vihdoin annoin periksi ja soitin ambulanssin, vaikka mielestäni uni olisi riittänyt. Ambulanssi tuli ja ensimmäisenä minulta yritettiin mitata verenpaine. Mittari ei saanut mitään tulosta, vaikka monta kertaa yritettiin. Sitten kokeilivat stetoskoopilla vanhanaikaisesti, mutta kumpikaan ensihoitajista ei kuullut mitään. Meillä on vanha 50-luvulla rakennettu talo eikä paareja saa makuuhuoneeseen mitenkään. Hakivat sitten pyörätuolin, että siirretään sillä minut lähemmäksi paareja. Nousin sängystä ja siirryin tuoliin miettien, että onkohan tämä nyt ylireagointia, kun olo on ihan jees. Seuraavaksi heräänkin keittiön lattialta ja ympärillä on kauhea härdelli. Olin mennyt tajuttomaksi heti tuoliin istumisen jälkeen. Siinä sitten laitettiin tippa ja toinen ensihoitajista konsultoi lääkäriä. Moneen kertaan todettiin, että pitää kiireesti päästä sairaalaan, mutta on vaikeaa, kun en voi olla sekuntiakaan pystyssä. Niinpä paikalle soitettiin paloauto, kun niiden varusteena on kantamiseen tarkoitettu iso lakanantapainen. Sillä sitten ambulanssiin ja matkaan. Ensin taas luulin, ettei tässä kiirekään ole, kun ei edes valoja käytetä. Mutta sireenit laitettiin huutamaan heti, kun meidän kotikadulta päästiin ja aikasta haipakkaa ajettiin sairaalaa kohti. Vieressä ollut hoitaja kyseli koko ajan olenko hereillä. Olinhan minä... juuri ja juuri. Oysissa sitten minut kiikutettiin huoneeseen, jossa oli varmasti 10 ihmistä. Molemmat päivystävät gynet, muita lääkäreitä, pari kätilöä ja hoitajia. Kysymyksiä sateli joka suunnalta ja lisäverta laitettiin tippumaan samoin tein. Siitä sitten juoksujalkaa leikkaussaliin hätäkaavintaa varten. Mulla taisi siellä mennä taju jo ennen kuin nukutettiin, kun yhtäkkiä muistikuvat vain päättyy. Seuraavan kerran herään heräämössä, jossa kerrotaan kaavinnan menneen hyvin ja vuodon loppuneen heti siihen. Kohdussa oli ollut litra verta ja istukan pala kohdunsuulla estämässä kohdun tyhjenemisen. Kaiken kaikkiaan olin menettänyt arviolta n. 2,5 litraa verta eli puolet koko verivolyymista. Olo oli kuitenkin kahden veripussin ansiosta jo ihan kohtuullinen ja vihdoin puolen yön jälkeen pääsin osastolle. Maanantaina olo oli ihmeen hyvä, kun ajattelee, mitä oli tapahtunut ja pääsinkin iltapäivällä kotiin. Kohtu tarkistettiin vielä ultralla ja se oli tyhjä. Vuoto ihan minimaalista tiputtelua ja pystyin liikkumaan ihan ookoo. Toki olo oli heikko ja muutaman askeleen jälkeen jo hengästytti ja puski hikeä. Mutta kuitenkin sellainen olo, että uskalsi hyvin lähteä kotiin. Mies ei saanut töistä pekkasia, mutta onneksi äitini on lomalla ja tuli meille illalla. Tänään mennään vanhempieni luo niin äiti voi hoitaa taaperoa ja minä saan levätä. Ei tässä olotilassa pysty lasta hoitamaan. Ei voi kyykkiä eikä nostella ja tänään olo on paljon heikompi kuin eilen. Tässä olotilassa en olisi halunnut sairaalasta pois. Jännä, että olo on nyt tosiaan huonompi. Mutta pärjään kyllä, kun on apua ja saan levätä, kun siltä tuntuu. Rautalisän olen aloittanut isolla annoksella ja toivon, että olo pian alkaa korjaantumaan. Tästä vuotohommasta gyne sanoi, että 1/1000 tulee komplikaatioita liian vuodon vuoksi ja tämä on siis todella harvinaista ja siksi kohduntyhjennys uskalletaan antaa kotiin tehtäväksi. Vielä harvinaisempaa on se, että lääkkeiden jälkeen tuodaan verenpaineettomana sairaalaan. Yöllinen kätilö ja gyne molemmat sanoivat, että alkoi olla viimeiset hetket tulla sairaalaan ja tilanne oli tosi vaarallinen jo, kun olin vuotosokissa. Sanoivat, että jos ikinä samanlaista vuotoa tulee, niin ei tarvitse olla näin urhea, vaan ambulanssi pitää soittaa jo paljon aiemmin. Itse oikeastaan vasta tänä aamuna tajusin, että olin hengenvaarassa. Nyt tuntuu, etten tahtoisi olla miehestäni erossa, mutta ehkä selviän pari päivää erossa. Tulimme siihen tulokseen, että siirrymme lasten tekoa turvallisempiin harrastuksiin ja taapero saa riittää meille. Ei tunnu järkevältä kuolla keskenmenoon. Toki jatkossa tällainen tilanne hoidettaisiin toisin, mutta en halua enää samanlaiseen tilanteeseen. Kyllä tässä oli tarpeeksi... Universumi yrittää viestiä meille, että olkaa tyytyväisiä tyttäreenne ja niin me nyt sitten olemme. Aloitin eilen pillerit ja vessan lattialta huutelemani sanat pätevät edelleen: en tahdo enää ikinä tulla raskaaksi. [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa KOIRA?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Romahduttaako Kiljunen SDP:n kannatuksen?
1 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Mamuille maksetaan suomen kielen opiskelusta 1600 kuussa
Tänään 12:28
vierailija
11 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Suomen vasemmisto pelaa aina Puten pelikirjan mukaan
Tänään 11:12
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Saksan demarit ovat valmiita antamaan Ukrainan Putinille
Tänään 11:07
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
5.
”Koulumme ovat täynnä tönimistä, potkimista, vaatteiden repimistä ja varastamista”
Tänään 10:52
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Lähtösanoissaan Kimmo Kiljunen (SDP) lainasi äärimmäistä vasemmistolaista Vladimir Iljitš Leniniä
Tänään 10:34
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Helsingin Sanomat löysi Tampereelta vasemmiston joka haluaa tehdä vallankumouksen
Tänään 10:26
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Moi! Mä olen paula, olen alkoholisti kysy vastaan
Tänään 04:44
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
"Helsinkiläinen koulu jakoi äidinkielen tunnilla härskin seksikirjan oppilaille luettavaksi – ”Hinkkausseksiä”, ”Kuinka k****n saa syvälle suuhun”"
Started by vierailija
Maanantai klo 15:28
Luettu: 1K
Aihe vapaa
2.
Banaania kurkkuun ja porkkanaa peppuun – Miksi koulu tyrkyttää tällaista saastaa 12-vuotiaille?
Started by vierailija
Torstai klo 09:53
Luettu: 962
Aihe vapaa
3.
Relaatio 1071
Started by vierailija
Tiistai klo 12:45
Luettu: 950
Aihe vapaa
4.
Suomessako ei korruptiota? Opetushallitus tilaa kieltenopetusta käsittelevän selvityksen RKP-taustaiselta ajatushautomolta, ja yllätys yllätys...
Started by vierailija
Sunnuntai klo 23:37
Luettu: 800
Aihe vapaa
5.
Kauppalehti: Pääkirjoitus - OrpoPurran arvonlisäverojen nosto on osoittautumassa virheeksi
Started by vierailija
Sunnuntai klo 22:58
Luettu: 671
Aihe vapaa
6.
”Ilkeät kielet kertovat, ettei Sanna Marin muun muassa tervehtinyt loppuaikoinaan kollegoitaan eduskunnassa.” -No nehän on rehellisiä, ei ilkeitä!
Started by vierailija
Maanantai klo 11:57
Luettu: 582
Aihe vapaa
7.
Miksi Euroopan pitäisi rahoittaa Ukrainan sotimista?
Started by vierailija
Sunnuntai klo 10:16
Luettu: 523
Aihe vapaa
8.
Yhteys poliisiin tai lääkärille? Sillä vastuunkantajana on ikävä tehtävä: Tuntemani iäkäs autoilija on vaaraksi liikenteessä itselle ja monille muille
Started by vierailija
Sunnuntai klo 20:25
Luettu: 504
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Romahduttaako Kiljunen SDP:n kannatuksen?
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
K/B-komposti
Latest: vierailija
3 min sitten
Aihe vapaa
3.
Mamuille maksetaan suomen kielen opiskelusta 1600 kuussa
Latest: vierailija
8 min sitten
Aihe vapaa
4.
Tässä on teille siitä geenimuunnellun maissin tuottamasta
Latest: vierailija
13 min sitten
Aihe vapaa
5.
Tappava Ebola on levinnyt jo Saksaan asti
Latest: vierailija
17 min sitten
Aihe vapaa
6.
Miksi uskontoja ja kulttuureita EI SAISI pitää eriarvoisina?
Latest: vierailija
19 min sitten
Aihe vapaa
7.
Helsingin Sanomat löysi Tampereelta vasemmiston joka haluaa tehdä vallankumouksen
Latest: vierailija
25 min sitten
Aihe vapaa
8.
Viedään metsätalouski maaseudulta, muuta ei enää sit olekaan
Latest: vierailija
32 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
40+ so what wol.13
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu
