Pikainen on... Testattu dpo 8, 9 ja 10 ihan blancoiksi jäi kaikki. Yhdessä ehkä viivan paikka näkyi märkänä mutta kuivana ei enää sitäkään. Tähän päälle eilen alkoi jatkuva pissalla hyppiminen, josta voisi luulla, että olen raskaana ellei testit kertoisi ihan muuta. Kyrsii, mutta minkäs tälle voi. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.
Tuntuu vähän tyhmältä valittaa, kun nyt on tosiaan vasta toinen yrityskierto, mutta mielessä on koko ajan se totuus, että puolen vuoden tuloksettoman yrittämisen jälkeen pitäisi hakeutua lääkäriin. Mitään käsitystä ei ole siitä, miten tällaisessa tilanteessa hedelmöittymistä voitaisiin auttaa... Kun siis se endometrioosi on se todennäköisin syy, miksei tärppää. Lääkäri sanoi, että tauti voi häiritä tai estää munasolun kulkemisen munajohtimissa ja siksi ei tärppää. Ovulaatio mulla tapahtuu ainakin testien mukaan ja oireitakin on aina. Miehessä tuskin nyt yhtäkkiä vikaa on, kun kaksi lasta on jo saanut. Ahdistaa ajatus siitä, että vauvan saaminen on minusta ja minun kropasta kiinni. Hoidot ei houkuta monestakaan syystä, mutta sydän halajaa toista lasta. Vaikea tilanne. Tokihan vielä voi tärpätä mutta jotenkin epäilyttää. Mulla on koko ajan jotain nipistelyjä alavatsassa ja syvään hengittäminenkin nipistää. Endokiinnikkeet siellä vissiin kipuilee. Edelliset menkat oli niin kivuliaat, että piti ottaa Burana 600, Paramax 1g ja Sidralud 4 mg, jotta sain nukuttua. Aina olen ollut kipeä ja kivut on vanhetessa vain pahentuneet mutta nyt oltiin ihan uusissa sfääreissä. Näiden oireiden perusteella luulen, että endo on villiintynyt synnytyksen jälkeen. Ja, mitä pidempään olen ilman hormonaalista ehkäisyä, sitä pahemmaksi endo pääsee. Eli tärppäämisen mahdollisuus oikeastaan vain heikkenee, mitä pidempään yritetään. Onko tällä ketään, joka kärsii samasta vaivasta? Miten tilannetta on hoidettu, kun raskautta ei ole kuulunut?
Tuntuu vähän tyhmältä valittaa, kun nyt on tosiaan vasta toinen yrityskierto, mutta mielessä on koko ajan se totuus, että puolen vuoden tuloksettoman yrittämisen jälkeen pitäisi hakeutua lääkäriin. Mitään käsitystä ei ole siitä, miten tällaisessa tilanteessa hedelmöittymistä voitaisiin auttaa... Kun siis se endometrioosi on se todennäköisin syy, miksei tärppää. Lääkäri sanoi, että tauti voi häiritä tai estää munasolun kulkemisen munajohtimissa ja siksi ei tärppää. Ovulaatio mulla tapahtuu ainakin testien mukaan ja oireitakin on aina. Miehessä tuskin nyt yhtäkkiä vikaa on, kun kaksi lasta on jo saanut. Ahdistaa ajatus siitä, että vauvan saaminen on minusta ja minun kropasta kiinni. Hoidot ei houkuta monestakaan syystä, mutta sydän halajaa toista lasta. Vaikea tilanne. Tokihan vielä voi tärpätä mutta jotenkin epäilyttää. Mulla on koko ajan jotain nipistelyjä alavatsassa ja syvään hengittäminenkin nipistää. Endokiinnikkeet siellä vissiin kipuilee. Edelliset menkat oli niin kivuliaat, että piti ottaa Burana 600, Paramax 1g ja Sidralud 4 mg, jotta sain nukuttua. Aina olen ollut kipeä ja kivut on vanhetessa vain pahentuneet mutta nyt oltiin ihan uusissa sfääreissä. Näiden oireiden perusteella luulen, että endo on villiintynyt synnytyksen jälkeen. Ja, mitä pidempään olen ilman hormonaalista ehkäisyä, sitä pahemmaksi endo pääsee. Eli tärppäämisen mahdollisuus oikeastaan vain heikkenee, mitä pidempään yritetään. Onko tällä ketään, joka kärsii samasta vaivasta? Miten tilannetta on hoidettu, kun raskautta ei ole kuulunut?
.. sen verran hyvä hcg. Mulla kans oli yhdessä mitatussa luomuraskaudessa hcg joskus 4+5 yli 5000. Tyttö olis ollu 
