Meinasin pyörtyä tänään elämäni ensimmäisen kerran
Vein lapsia kavereilleen, ihan tuohon meidän lähitaloihin, kun toisen kamun pihassa alkoi tulla sellainen samanlainen olo, kuin eilen nukutuksessa, kun nukutusaine kiipesi käsivarresta tuohon kaulan tietämille ja hengittäminen alkoi käydä työlääksi ja ajatus harhailla... Sitten iski kylmä hiki ja sellainen tuulitunneli -olo. Pyysin päästä makuulle ja lasillisen vettä ja sitten helpotti sen verran että pääsin kotio.
Kotona verenpaineet olivat pienen levon jälkeen useammassa mittauksessa n. 107/65, ja pulssi vaihtelevasti 41-77... Mutta mikä ihanaa: tällä hetkellä EI ole niitä kovia ylävatsakipuja, joita oli yöllä ja aamupäivällä. Soitin jo leikkausosastolle, eivätkä kivut kuulu asiaan. Ylilääkärille käskettiin soittaa, mutta ei vastannut. Tänään on pakko vain maata, MINUNKIN jopa, sen verran säikähdin tuota episodia. Ja mitään raatamistahan en ole tehnyt muutenkaan, mutta ei parane pahemmin olla ilmeisesti jalkeillakaan. Ja alunperin enää tämä päivä olisi ollut sairauslomaa...
Anteeksi taas omanapa.. Päässä humisee, sanoivathan siellä osastolla kyllä eilen, että nukutusaineet vaikuttaa viä tänäänkin, toivotaan että huomenna on UUSI PÄIVÄ. Meille kaikille, tietysti :heart:
Ps. Pikkutirri: meilläkin oli joskus siemenet kateissa - mutta kaivamisen jälkeen niitä todistettavasti kuitenkin löytyi