40+ *odottajat*..+ YES, WE CAN!!! ;)

Kiitokset kannustuksesta Vauvatoive, Rinja ja Kääkkänä!

Tuo olikin muuten hyvä neuvo, toi nyt turpa kiinni! Minä olen aivan nössö, nyt minun pitää terästäytyä ja alkaa pitämään itsestäni ja omista oikeuksistani huoli. Joo, sanonpa ukolle, että voi alkaa tekemään päätöstä, että onko mukana tulevan lapsen elämässä vai ei....

Ei mun elämäni huononpaan suuntaan mene, jos tuo mies päättää häipyä, on se sen verran ilkeä otus, kun sille päälle sattuu...Eihän se tietenkään helppoa tulisi olemaan, mutta ei tarvitsisi ainakaan haukkuja kuunnella!

Toisaalta, on minulla rakkautta vielä olemassa tuota miestä kohtaan. Jos se ylipäätään voisi muuttaa hieman tuota negatiivista elämänasennettaan ja lopettaa toisten syyttelyn joka asiassa, meillä olisi vielä mahdollisuus pysyä perheenä ja tulla tyytyväisiksi elämäämme!

Mutta, kun sitä toista voi muuttaa, sen on tehtävä se itse!!! Eihän tässä itsekään ole täydellinen, mutta kovasti olen viime vuosien aikana yrittänyt kehittyä parempaan suuntaan...

Rinja, toivottavasti vuoto loppuu, kuulosti kuitenkin hyvin vähäiseltä!!!
 
kaari, kuulostaa hirveältä tuo tilanteesi. Joudut nyt miettimään mitä haluat loppuelämälläsi tehdä. Ihmiset ovat erilaisia, mutta itse todennäköisesti katuisin ja olisin katkera kuolemaani asti, jos tekisin abortin, enkä varmaan miestäkään sietäisi sen jälkeen enää lähelläni. Joten kannustan minäkin pitämään lapsen. Sinun ei tarvitse kantaa miehestäsi vastuuta, hän on aikuinen ihminen!

Jaksamista kaikille muillekin ongelmienne parissa. Kenelläpä tämä täysin auvoista olisikaan...

roosamaria ja nuppunen 14+
 



Nimimerkki............monesko..............LA

Hepuli71 (38).........2 lapsi....................1.7.2010, TAYS
Star ....................3 lapsi....................2.7.2010
Päikki (41).............2 lapsi....................3.7.2010
Jadette (40)..........3 lapsi....................6.7.2010
Minni (45).............2 lapsi....................12.7.2010
Kääkkänä (33).......5 lapsi....................27.7.2010, EKKS
Sukulaku ..............2 lapsi...................27.7.2010, Naistenklinikka
Kaislakerttu (43).....3 lapsi...................11.8.2010
Roosamaria69 (40)..3 lapsi...................17.9.2010, Naistenklinikka
Pinkki69 (xx)..........x lapsi....................6.9.2010
Miina70 (39)..........4 lapsi....................6.9.2010, LKS
Emily67 (42)..........1 yhteinen..............xx.xx.xxxx
vauvatoive10 (42)..3 lapsi....................28.9.2010 Kätilöopisto
miita1969 (40)........3 lapsi....................23.9.2010 Tyks
Unna68 (41)...........3 lapsi...................18.10.2010
Kaari64 (45)...........4 lapsi...................18.11.2010
Rinja (39)..............x lapsi....................xx.xx.xxxx
rinafina (44)...........6 lapsi...................marraskuu
MamaStella (xx)....6:s 2 yht..............7.11.2010 Queens Hosp.Cent 6


Syntyneet:..........................LA................Syntynyt
Tirulii (41).............1 yht........24.01.10.........22.1.2010 tyttö :flower:
Äiti murmeli (42).....4 lapsi.......27.01 2010......1.2.2010, tyttö :flower:
Johanna68 (41)......4 lapsi.......24.4.2010.......28.2.2010 poika :flower:

Kadonneet lampaat
Metsämamma.(43)..xx lapsi..................LA.21.12.2009

Taustajännäilijät:
Annekristiina
Uudi
Mur-mur
[/quote]

 
Voi kurjuus sentään kaari. En voi muuta sanoa kuin, että oman itsesi takia tilanteen olisi rauhoituttava. Anna miehellesi selkeät ehdot, joilla haluat eteenpäin mentävän. Hänen on ymmärrettävä, että joko hänen käytöksensä sinua kohtaan on muututtava tai sitten hänen on alettava elää sellaista elämää jonka kokee mielekkääksi, ehkä jopa ilman perhettään. Sinun tilanteesihan ei voi enää tuosta vaikeammaksi mennä!

Omaa napaa: Kai tässä pitäisi pikkuhiljaa miettiä neuvolakäyntiäkin, tarkastin lasketun ajan ja näyttäisi olevan 3.11. eli tänään rv 7.
 
Olipa teiltä taas tullut tekstiä =)

Kaari, joskus se suora puhe voi jopa tehota! Olen huomannut miettiväni tilannettasi kesken työpäivänkin, eli olet ajatuksissa vaikka tunnetaankin vain näin virtuaalisesti :) Voimia sinulle ratkaista tilanne, helppoa se ei tule olemaan oli ratkaisu mikä hyvänsä..

No niin; ultrassa tuli käytyä ja siellä näkyi ihana pieni, jonka koko vastasi viikkoja ja jolla sykki sydän :heart: minulta pääsi ensin itku ja sitten itki lääkäri...kysyin varmaan 10 kertaa, että onko kaikki varmasti hyvin ja onko jotain mitä minun pitäisi tietää..kaikki kuulemma loistavasti ainakin juuri nyt, lääkäri sanoi että kuitenkin pitää muistaa se pieni varaus että jotain voi tapahtua. Ollaan vielä niin pienillä viikoilla..mutta sanoin, että nyt mä kyllä vähän tuuletan =) sillä niitä tuulimunia ja muita vastaavia on ollut niin monta, ekaa kertaa siellä taitaa olla terve ja normaali sikiö, sillä sykettä ei ole koskaan aiemmin ollut!
Mutta muistan kyllä sen, että mitä tahansa voi vielä tapahtua...ei vaan tänään jaksa pelätä, on niitä unettomia öitä tullut vietettyä aivan liikaa viime aikoina!
Nyt on hyvä olo, toivotaan että jatkuu =)

T. Unna ja pienen pieni Toivo 8+5
 
Unna68 ihanaa että siellä pikkuinen sydän pumputti,:heart:..miultahin silmät kostui kun luin tekstiäsi :) Nauti vain nyt raskaudestasi =) eihän sitä jaksa eikä ole hyväksikään koko aikaa olla varpaillaan ja peljätä!!:wave:
Tarraa&liimaa kovasti pienelle matkustajalle:heart:
 
Kääkkänä..vielä vaan haaveilen pienestä :) ..ja kierto näyttäisi tasaantuneen entisenlaiseksi km:n jälkeen..tosin..luulen tällä kertaa oviksen olleen ja mennee tuossa kp5-6..nyt kp7 :(

Ikinä ole noin aikaisessa ollut, liekkö km sotkenut kuitenkin vähän..aikaisintaanhan miulla ovis+ tullut kp13..harmittaa saakutisti jos näin:ashamed: ..mutta kaikki oireet oli JUURI sitä ittiään-ovista..ja lämmöt jääneet nyt 37C..nousivat tuosta 36C..tämä miulla myös ollut selvä merkki aina oviksen mentyä!

Kattellaan nyt, huomenna(tai siis tänään) tuo posti testejä lisää ja dippailen niittä sitten tässä tulevina päivinä.


Oikein mukavaa masun kasvatteluaikaa siulle-Voi hyvin!!!:wave::heart:
 
Huh, huh, on teillä monella ollut aika sankareita elämässänne! No, kyllä omastakin takaa historiasta löytyy yksi idiootti, joka ei sentään haukkunut tai ollut väkivaltainen, mutta hänelläpä oli paha tapa rakastua muihin naisiin! Oikein etsi aina uutta rakastumisen kohdetta! Taisi olla vähintään 3 rakastumista meidän 7 vuoden yhdessäolon aikana... Onneksi pääsin eroon ja nyt on hyvä puoliso ollut rinnalla jo melkein 16 vuotta. kaarille kaikki myötätuntoni ja toivon totisesti, että tilanne rauhoittuu.

Unnalle onnittelut kivoista ultrakuulumisista!

ON Täällä kaikki ilmeisesti ihan ok. Nyt rv24+6. Kovasti vauva melskaa vatsassa. Erityisesti syömisen jälkeen alkaa masussa jumppa ja myös silloin, kun itse menee nukkumaan ja haluaisi jo rauhoittua. Aamusokereiden kanssa on edelleen vaikeuksia: arvot ovat monena aamuna olleet korkeammat kuin saisi. Menen ensi viikolla sokerirasituskokeeseen ja aika varmasti joudun äippäpolille.
 
Huomenta =)
Valmistaudun täällä jälleen lähtemään vauvan luokse, ihana päästä häntä tuoksuttamaan, sylittämään.
Tuntuu, että tässä myllerryksessä aivoni on todellakin kutistunut aivan pikkuruiseksi, eilen sairaalassa tuli tämäkin todistettua, aamulla hoitaja kertoi suunnitelmista, muutoksista vauvan osalta, luulin että ymmärsin hänen sanomansa, mutta kattia kanssa, iltapäivällä, kun luin vauvan papereita olin aivan ihmeissäni lukemastani, kun hoitajalta asiaa tiedustelin niin hän ystävällisesti selitti kaiken uudelleen ja totesi, ettet taida muistaa keskusteluamme =)

Omien tunteiden viidakko on kaaottinen, ihmettelen tätä omaa syyllistämistäni, sekä tunteideni hallitsemattomuutta, - "ajatuksiani"... mietin raskausaikaa, synnytystä, sairaalan+kodin väliä, sekä vauvan kotiutumista, mistään ei todella saa kunnolla kiinni, että pystyisi edes yhden asian käsittelemään, kaikki vain pyörii.

Pahalta tuntuu, -tuntuu että olen aina jonkun luota poissa, mutta kun en voi olla kahdessa paikassa samanaikaisesti, eikä tässä jää kyllä aikaa millekään parisuhteelle, mulla piti olla tiistaina tyrä leikkauskin, mutta eivät uskaltaneet leikata, leikkaus siirrettiin, ensikuuhun, (leikkauksen riskit kohdallani olivat liian suuret heti synnytyksen jälkeen), leikkauksesta seuraa sitten reilun 4viikon nosto kielto ja se tietty mutkistaa asioita, vauvan hoitamista :(

Kyllä tässä on saanut hammasta purren jokusen kerran olla, ihmisten ajattelemattomuuden, kommenttejenkin vuoksi: välillä kulee, mm että kyllä pääset helpolla, kun vauva on sairaalassa, niin saat nukkua yöt ilman heräilyjä, - nyt sinulla on vielä omaa aikaa jne varmasti ovat vilpittömiä, mutta eivät vain ajattele mitä sammakoita suustansa päästelevät.

Vauvallamme on siis kaikki ihan hyvin, nyt vain odotamme painon nousua, ja toivomme että kaikki pysyy vakaana ja luojan kiitos emme tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta hän on ja tulee olemaan hyvässä hoidossa, seurannassa.

Kaari64:Voimia sinulle, olen samalla kannalla kuten muutkin, historiastani löytyy myös samantapainen tilanne kuin sinulla, raskauteni päättyi tuolloin keskenmenoon ja suhde loppui, kuten itse tiedät toista EI voi muuttaa, vaikka kuinka haluaisit. Päätöksenteko on vaikeaa, kun mukana on vielä tunteet ja toivo paremmasta tulevaisuudesta, mutta ratkaisu on jossain vaiheessa tehtävä suuntaan tai toiseen, tuo kuluttaa niin paljon energiaa koko Teidän perheeltä, lähetän sinulle lämpöisen halauksen ja voimia päätöksentekoon oli se sitten mikä tahansa.

Kääkkänä: Kirjoittelit että "painit" murkkusi kanssa, minä myös tosin näiden 18v he ovat käyneet kovastikkin hermoilleni ja olen miettinyt todella samansuuntaisesti, kuin sinä, eli onko kaikki kasvatus valunut hukkaan, mutta he osaavat yllättää, eli toisinann kun ovat olleet aivan kamalia, niin tuleekin esille seuravassa hetkessä heidän aikuisuutensa, vastuullisuus ja silloin jaksan uskoa, että kyllä heistä tulee ihan kelpo ihmisiä ja kaikki kasvatus on mennyt perille =)

Kaikille mukavia masun kasvatteluita
KIITOS, että olette täällä, (taisin kirjoittaa liian pitkästi), mutta helpotti KIITOS
 
Huomenta kaikille!

Hei, Unna, ihana uutinen, minäkin herkistyin!

Murmur, saitko simppoja tuon aikaisen oviksen ollessa menossa? Toivottavasti, että saisit jännätä!!!

Päikki, sinulla ihana vaihe menossa. Olen aina ollut niin onnenllinen tuossa vaiheessa, kun masu-asukki on aloittanut junnon jumpat vatsassa! Toivottavasti sokerit ym. arvot pysyvät kurissa! On se muuten hirveää henkistä väkivaltaa tuokin, jos ukko on niin keskenkasvuinen, että laukkaa joka helvetin hameenhelman perässä...petetyn olo on karmea...onneksi pääsit eroon mokomasta!

Johanna, kiitos ja voimia sinulle kaiken myllerryksen keskellä. Luulen, niinkuin itsekin sanoit, ettei ihmiset mitään pahaa tarkoita, jotkut ovat vaan niin pönttöjä...

Mies on samanlainen möllykkä kuin aiemmin. Raskaudesta ei keskustella mitään! Se sijaan puhuttiin eilen esim. puollustusvoimien helikopterihankintojen epäonnistumisesta :LOL: , voi pyhä sylivi...

Tänään lähden käymään verikokeissa, toivottavasti minun hyytymistekijöissä ei olisi mitään häikkää, mut jos onkin, kaipa siihenkin vaivaan lääkkeet löytyy...Istukkanäytteen ottaminen ei kyllä onnistu verenvuototaipumuksen kanssa...No, jää nähtäväksi...

Mukavaa päivää kaikille! Tää on upea palsta, varmaan juuri sen takia, että meillä kaikilla on jo elämäkokemusta mistä ammentaa...aina saa tukea ja palautetta...se on iso asia, ainakin minulle! Kiitos, upeat, aikuiset naiset!
 
Täällä on aamutoimet tehty ja vauva aamupäiväunilla. Pojat lähetetty kouluun ja tyttö leikkii olohuoneessa. Muutama yö meni vähillä unilla vauvan mahavaivojen vuoks, mutta viime yö meni yhdellä tissuttelulla :D joten nyt virtaa taas riittää... puurot keitetty, pyykkikone pyörimässä, lattiat imuroitu, sängyt pedattu... :whistle:
Ei tämä oikein normaalia ole, mutta ihan kiva touhuta taas ja olla HEREILLÄ!!!

Vauva kasvaa ja kaunistuu päivä päivältä. Pitäis pikkuhiljaa tehdä päätös nimestä. Onneksi ollaan nyt päästy jo ulkoilemaan ja kävelemään vaunujen kanssa, että minäkin saan vähän raitista ilmaa.

Ihana lueskella raskautuneiden kertomuksia, iloineen ja pelkoineen. Saa minut entistä enemmän vauvakuumeeseen. Ja toisaalta surulliset uutiset saavat minut muistamaan vuoden takaista keskenmenon ja pelkäämään että vieläkö onnistuisin. Ensi viikolla on jälkitarkastus ja pitäisi kertoa perhesuunnittelusta ja ehkäisystä... mitäköhän siihen sanoisin... tahtoo lisää vauvoja!!!

Halauksia ja ihanaa kevättä! :flower: :hug:
 
Mahtavaa Unna, minäkin olen itkenyt jo kolme kertaa ultrassa, saa nähdä miten seuraavalla kerralla käy!

Johannalle paljon voimia ja mur murille kärsivällisyyttä!

Onko kellään ollut koko alkuraskauden ajan yhä pahenevaa nuhaa ja tukkoisuutta, verensekaista, etenkin aamuisin? Mua jo hirvittää, että onko mulla poskiontelontulehdus tai joku allergia. Hengästyn myös helposti.
 
kaari64 simpat jäi saamati eilen-mies niin VÄSYNYT!!! :/ ..ja sekös minua sieppas kovin |O ..tuntui, että ihan räjähdän **tutukseen!!!..se kun tuo ajoitus olisi niin tärkiää tässä vauvan haluamis puuhassa..
Toivon, jotta olin väärässä ovis ajankohdasta ja vielä voisin sitä täysin ensiviikolla hyödyntää :D

Juuuh, kärsivällisyyttä..missä sitä mydään roosamaria69??.. ;)


äiti murmeli mukavia uutisia siullahin, nauti kovasti tulevista kevätpäivistä ja siitä pienen pienestä ihunasta:heart:..ja miusta nuo toimesi: puuron keitto, imurointi jne. ovat ihan normi arkipuuhia =)..sitähän se aika pitkälti onhin.
 
roosamaria Mä olen himokuntoilija tai jotain sinne päin =) . Jo pari viikkoa ennen testiä kuntofillaroidessa ihmettelin, kun jalat menivät saman tien maitohapoille eikä olisi millään jaksanut polkimia liikuttaa. Luulisin, että johtuisi alkaneesta raskaudesta, sillä peruskunto mulla on kyllä käsittäkseni tosi hyvä. Ja mulla on myös ollut nenän tukkoisuutta, ei kuitenkaan varsinaista flunssaa.
 
UNNA onnea ja ole nyt vaan onnellinen ja luottavainen !!!!!!
Joku kysyi hengästymisestä, mullakin on ollut sitä alusta asti, vaikka olen myös tottunut kävelijä, nyt puuskutan pienestä.
Mistäköhän sekin johtuu? Alkoi heti viikolla 4.
Pahoinvointia on edelleen, tänään on yököttänyt koko päivän, en oksenna mutta mieli tekisi ja on paha olo, milloinkahan tämä loppuu, olen nyt 12+ viikolla.
Aiemmissa poikaraskauksissa kun tätä ei ollut, onkohan tää sitten tyttö........vai vanhojen naisten oireita.
 
Heips!
En ole ehtinyt kommenoida...äkkiä vaan eilen päivitin listaa.

Kaarille
jaksuja paljon, koita pitää puolesi.

Rinjalle tsemejä, että vuodot loppuisi....se helpottaa tuolla yläpäässäkin -:))

Kääkkänä, mä just naureskelin siskojeni kanssa että kun yhden jo saanut aikuiseksi niin tässä sitä toinen sitten tuli hankittua eli tulossa uhma- ja murkkuikää. On ne murkkuikäiset vaan niin mahdottomia, meinaa keinot loppua.

Unnalle
onnittelut kivasta ultratuloksesta, pystyivätkö tehdä sen päältä?

Johannalle voimia. Armahda itseäsi, jos et kerkee kahteen paikkaan niin sitten et, se ei tee sinusta huonoa äitiä ja kylläpä ihmiset päästelee suustaan tosi sammakoita...huh mä kyllä jo sanoisin takaisin. Kiva kuulla että vauvalla kaikki hyvin ja tilanne vakaa.

Roosamaria69, mulla ollut nenä tukossa jo kauan aikaa, aamulla suu kuivana kun ei pysty nenän kautta yöllä hengittään, että asiaan kuuluu, näin sanoivat neuvolassakin.

ON: Täällä kans on kova melske mahassa, vielä on vaavilla tilaa melskata. Mulla on ensiviikolla sokerirasitus testi, virtsassa ei ole ollut mitään, mutta iän puolesta passittavat, tosin ei mua haittaa, hyvä vaan. Tulossa on vielä viikolla 32 ultra, johtuen tästä IVF hoidosta. Eilen oli neuvola ja kaikki hyvin, hemppa on matalahko vaikka napsin rautaa. Minä myös hengästyn helposti ja se johtuu alhaisesta hempasta. Mä kans olen urheillut koko ikäni eli kunto kyllä hyvä.

Minni 23+3
 
Heippatirallaa kaikille!
Mur-murin ystävällisesti laittaman linkin kautta löysin teidät ikätoverini. Olen itse 41-vuotias neljän lapsen äiti (lapset 11-16). Nyt kahden vuoden kaikenasteisen yrityksen ja tuulimunan jälkeen raskaana, rv 13+3. Eilen rakenneultra, jossa kaikki niin hyvin kuin ultrassa voidaan todeta.
Roosamaria69: mullakin nenä koko ajan tukossa ja vuotaa. Mies haki apteekista raskaana oleville sopivaa sumutetta (merisuolaliuosta), jolla saa nenän auki.

Seurailen vähän teidän juttujanne, jotta pääsen mukaan keskusteluun. Äkkiseltään näyttää olevan aktiivista täällä, kiva.
 
Minni007, alakautta ultrasivat. Olin just käynyt pissalla ja lääkäri totesi ettei ehkä kannata edes yrittää...ilmeisesti myös odotushuoneessa olevien potilaiden määrä vaikutti asiaan :/

Tänään taas säikäytti!! Olin töissä iltavuorossa ja tuli taas punaista paperiin kun veskissä vähän ponnistin. Voi että kun tuntuu kamalalta, vaikka just eilen näin että kaikki hyvin :(
Voisko sisätutkimus ja ultaus tehdä vuotoa? Punaista tuli vain paperiin, ei muuten. Päätin jäädä huomenna kotiin huilaamaan ja soitan aamulla neuvolaan. Mulla oli silloin pari viikkoa sitten vähän vuotoa, joka loppui onneksi melko lyhyeen.
On tää yhtä vuoristorataa!!!!

Tervetuloa tete-a-tete :flower:

T. Unna rv 8+6
 
Huomenta kaikille!

Yöllä alkoi valumaan verta ja nyt sitä tulee sitten jo ihan kunnolla. Että se tästä odotuksesta. Olo on todella surullinen, vihainen ja katkera. Olen niin pettynyt mieheeni, etten sitä varmaan koskaan pysty unohtamaan. Sanoinkin hänelle aamulla, että nyt voit sitten tänä iltana juhlia kunnolla, sillä olet päässyt pälkähästä...

Itselläni alkaa surutyö. Surettaa tämä, että tässä ja kävi näin ja sitten isompi suru on tietenkin se, että nyt saan käydä läpi sen tosi-asian, ettten koskaan tee enää yhtään lasta. Jos mies olisi toisenlainen, haluaisin heti yrittää...mutta, se on kohdallani utopiaa.

No, mieshän voi tehdä vielä vaikka kymmenen lasta maailmaan, kunhan se löytää sen paremman, josta se on uhonnut...Huoh...

Hyviä jatkoja teille kaikille! Olitte mahtava porukka, oli ilo olla teisän seurassa. Käyn varmaan joskus kuikkimassa mitä tänne kuuluu! Sinulle Murmur toivotan plussia!!! Ja kaikille muille, että pieni pysyy matkassa!!!

On niin paskat fiilikset :'( :'( :'(
 
Voi Kaari, kylläpä on kurja uutinen :hug: . Voi vaan kuvitella mitä joudut käymään läpi, kovasti jaksuja sulle ja sitä sun miestä tekis oikeesti kovasti mieli päästä potkasemaan persauksiin, ja kunnolla...

Unnallekin tsemppiä, toivotaan että loppuis mokoma pelotteluvuotelu.

Oma olo on jo lomaa odottava, vaikka siihen on vielä viikko aikaa... no, onhan tässä sentäs viikonloppu edessä, lähden sukulointikierrokselle esittelemään masuani. Siinä sitä varmaan riittääkin ällisteltävää, on sellanen pallukka että ihan ei uskois että raskaus on vasta vähän yli puolen välin, rv 25+1... Viime yönäkin näin synnytysunta, niitä on nyt tällä viikolla alkanut tulemaan.

 

Yhteistyössä