40+ odottajat vol 4 (päiv. yksärillä)

Voi ei Esteri olen tosipahoillani :hug: kovasti jaksamista teille :heart:

Voi memmu kyllä sinullakin on nyt odottavaa piinaa :hug:
toivottavasti se palkitaan hyvillä uutisilla :heart:

Voi vitsi Sirppuliini 2,5kk menee kuitenki nopeasti... ja sit jo pääset äippälomalle :) kauheeta oikeesti kun aika rientää eikä meinaa perässä pysyä :p

Täällä mennään aika tasaseen tahtiin eteenpäin, pahaolo hellittänyt ja vatsakivutkin ovat pysytelleet poissa, jonkin verran väsymys vaivaa edelleen :) ja seuraava neuvolakin on vasta syyskuun alusta.

äiskä ja villahousu 13+1.
 
Voi surkeus, Esteri. Olen niin kovin pahoillani. :hug: Voimia sinulle ihan hirmuisesti! :heart:

Omakin olo meinaa olla aika surkea, vaikkei tässä mitään lopullista tuomiota vielä ollakaan saatu. Jotenkin sitä vaan valmistautuu siihen pahimpaan. Kyllä on tuskaiset pari viikkoa edessä, ei voi muuta sanoa. :|

Mukavaa Äiskä, että paha olo ja vatsakivut ovat hellittäneet. :)

Sirppuliinille tsemppiä töihin. Kyllä se äippäloma sieltä lähenee lähenemistään. :)
 
Hei!

Voi Esteri :hug: Oon niin pahoillani.

Memmu voimia kahden viikon taipaleelle. Toivotaan että odottelu palkitaan onnellisesti :kiss:

ON: Nyt näiden surku uutisten jälkeen mua on alkanut taas pelottaan enempi. :'( Liitynköhän minäkin niihin epäonnistuneisiin odotuksiin. Huokaus. Neuvola tällä viikolla,mutta eihän siellä mitään tietoa vielä saa. On tää epätoivosta kun nuppi sekoilee!

Voimia Naiset! :heart:
 
  • Tykkää
Reactions: TR ja memmu05
TR
Voimia Esteri, jotenkin nämä huonot uutiset vetää omankin mielen maahan, niitä on niin paljon kuitenkin, ettei oikein sitten uskalla ja viitsi hehkutella omaa oloaan ja raskauttaan...AINA voi tapahtua jotain myöhemmilläkin viikoilla ja nyt viime päivinä oonkin sitten alkanut jännittään np-ultraa, enpä tiedä miten suhtautuisin, jos sieltä huonoja uutisia tulisi. Onneksi nyt kuitenkin voin kuunnellä pienen sydänääniä aina kun siltä tuntuu ja nyt ne jo löytyykin helpommin...mutta, sitten olen alkanut funtsimaan, että oisko ne liian hitaat, kun ei tuo laite näytä sitä sykenopeutta...voi hitsi tätä elämää, ei voi muuta sanoa :p

Onko jollain muuten tietoa, onko sikiön sykkeet alussa nopeammat kuin sitten myöhemmin raskaudessa? Musta tuntuu, että tuo vahvasti jumpsuttaa jotain 130 luokkaa max. Mut jos tää oiskin sitten se poika, kun on nuo kolme tyttöä tuossa (poikasikiöillä on vissiin vähän hitaampi syke, niin ne väittää).

TR ja kevätkääryle rv 10+5
 
TR mun doppler näyttää nopeuden ja aika nopeet nuo poikienkin sykkeet on olleet. Mutta tais ne alussa olla vähän hitaammat kuin nyt - nythän ne heiluu siellä 150 - 160 tasolla. Älä nyt siitä sykkeen nopeudesta huoli! Kunhan sykkii. :) (Huolehtimisen taso on vissiin aina vakio - jostain pelosta/huolesta kun pääsee, niin toinen tulee tilalle. :D)
 
  • Tykkää
Reactions: TR
Esteri Olen tosi pahoillani memetyksen johdosta. Sure kuitenkin vain. sitten on helpompi alkaa uusi yritys ja toivo.:heart::hug:
Minulle muuten sanottiin että voi kastää kaksikin viikkoa enenkuin hormooni taso on laskenyt.
Menen vielä ensi viikolla ultraan jossa tarkistetaan että lima kalvo on ohentunut normaaliksi.
Jotenkin toivoi että nopeammin kaikki kävisi vaan ehkä hyvä näin toipua vaan ja sitten uusi yritys.
Meillä varmaan syyskuun loppuun tai lokakuun puolelle ennen kuin lähdetään hakemaan viimeiset 2 villahousua kyytiin mukaan. eli plastojen siirto silloin. Kaksi on vielä pakkasessa odottamassa.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Esteri1
Juu, keskenmenoksi varmistui hcg arvojen tultua. Sen verta pudonneet jo, että olettaisin normikierron lähtevän käyntiin koska tahansa ja päästään uutta yrittämään. Lääkäri mainitsi jostain kuukauden odottelusta, mutta sellaisen takia viitsi alkaa pohtimaan ehkäisyasioitakaan kun lastahan tässä toivotaan. Ei se niin helppoa ollut tätäkään raskautta alkuun saada, että ihme olisi jos heti natsaisi.
 
Esteri, on todella hienoa jos et jää vellomaan tapahtuneeseen, vaikka varmasti on surkea olo. Toivottavasti kiertosi palautuu pian, niin pääsette sitten yrittämään uudelleen. :heart:

Minulla oli plussauspäivän tienoilla jonkin verran kuvotusta, mutta sitten se hävisi kokonaan. Tänään se taas palasi kuvioihin. Olisi niin kiva ajatella että se on hyvä merkki, mutta ainakin lukemani perusteella tuulimunakin saattaa tehdä vaikka minkälaisia oireita, joten ei tässä kyllä mitenkään päin huokaista osaa.
 
Esreri1 - lämmin:hug:
..ja pikaista uutta, 9kk kestävää plussaa:heart::kiss:
(tärppi kävi kumminhin nopsaan, toivotaan nyt kovasti samaa)

memmu05 - jaksuja siulle noihin piinaaviin päiviin odotella ultraa.:hug:
..varpaat&sormet täällä pystyssä että pikkisen sydän siellä vahvasti jumpsutteleis.

Talvi - kuin myöskin sinne mitä parhaimpia uutisia seuraavasta ultrasta.:kiss:
..löytyykö teidän neuvolasta ultrauslaite?..jos näin, kysyppä olisiko mahdollisuus ultraukseen.:)
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: memmu05
Sunnuntainen tervehdys!

Onkohan täällä ketään :)

Kiitos kannustuksesta Mur-Mur ei ole meijän neuvolassa laitteita ultraukseen vaan kauemmas on mentävä keskussairaalaan saakka kun sen aika tulee. Ne sydän :heart: äänet kuunnellaan ihan tavan doplerilla ja varmaan aika aatamin aikusella kun ei yritetä ees ennen 10 vkoa. Jos vuotoa tai muuta tulee niin sitten pääsee ekstra ultraukseen,ei muutoin. Eivät ota edes verikokeita hormonien määrän mittausta varten jos ei vuotoja. Eli näin täällä korvessa toimitaan. Eli sinne se vaan on odoteltava uutta neuvola aikaa kymppiviikon lopuille,että kokeillaan kuuluuko ja seuraavalla viikollahan on sitten np-ultra. piiiiiitkät viikot eessä ja mieli heittelee. Mitään en voi kun kärvistellä ajatusteni kanssa.

Voimia, haleja ja kauniita päiviä tulevaan viikkoon Kaikille! :kiss:
 
  • Tykkää
Reactions: TR
Voi Talvi kovasti jaksuja ultran odotteluun :hug:

Täällä ollaan eilen ja tänään juhlittu nuorimmaisen 1.v synttäreitä :heart:
neitillä iski taas lauantaina hirmuinen vierastus hetki kun vieraat tulivat niin
neiti rupes parkumaan heti sit ihan satanen mittarissa ja sitä sitten kestikin
jonkin aikaa, tänään onneks olikin jo parempi päivä eikä tarvinu huutaa yhtää :)
Itsellä olo pysynyt hyvänä ehkä muutaman kerran vatsaa hiukan poltellut mutta
ei mitään pahempaa onneksi.

Mukavaa pyhää kaikille

äiskä ja villahousu 13+5.
 
  • Tykkää
Reactions: TR
Hyvää alkavaa viikkoa!

Toivottavasti memmu ja talvi saatte pian ihania uutisia ja voitte hiukan jo alkaa nauttimaan raskaudesta!!:hug:

Itsellä ollut nyt toista päivää karsee päänsärky :mad: ekaa kertaa raskaudenaikana, kai sekin kuuluu raskauteen..?!

Odottaja 29+6
 
  • Tykkää
Reactions: memmu05
Odottaja päänsäryt kuuluvat raskauteen. Mulla oli ekassa raskaudessa tosi paljon päänsärkyjä, mutta tässä nyt paljon vähemmän. Mulla on migreenitaipumus ja saan sen tapaisia kohtauksia raskaanakin ja kun kunnon lääkkeitä ei voi ottaa, niin se on aika kärsimystä.
 
Sirppiliini
Näin hiukan epäilinkin, tosin tietty hiukan olen ollut huolissani ku ekan kerran rupes särkeen, vaikka mullakin on tuota migreenitaipumusta :( sit sitä yrittää sinnitellä ilman nappeja..
ja sitä rupee "tarkkaileen" kaikkia muitakin "oireita" tietty epäillen esim. raskausmyrkytystä, sekin outo juttu mulle, koska sitä ei ole ennen mulla ollut ja kai aikas epätodennäköistä että nytkään siis tulis.
No mutta kuinkas itse voit ja vieläkö aika menee hurjaa vauhtia?
 
Mä olen kyllä ottanut parasetamolia jos särkee - on vaikeaa olla toimintakykyinen tuon esikon kanssa jos särkee sairaasti. Aina ei parasetamolitkaan auta ja niitä joutuu ottamaan useita, mutta on ne aina jollain tasolla oloa helpottaneet.

Oma olo on edelleen todella hyvä ja aika vilisee vaan silmien ohi. Mulla ei ole oikein mitään kummempia oireita - sama väsymys vaan silloin tällöin vaivaa. Ummetuksenkin olen saanut aika lailla hallintaan tuolla Levolacilla.

Ylihuomenna on sokerirasitus ja sit tää on vaan tätä odottamista. Haluaisi jo äitiyslomalle ja synnärille, että loppuis tämä odottaminen ja saisi vauveliinin kotiin. :)

Yksi pitkäaikainen kollega töissä kommentoi, että taitaa olla aika iso vauva tulossa.. :D Ei tää maha musta nyt mikään megaiso ole, mutta kyllähän tuossa tuota palloa alkaa olemaan. Ihana niin - mä tykkään hirveesti olla raskaana ja omata vauvamasun. Se on jotenkin niin söpöä vaikka aika valaaltahan sitä peilikuvassa näyttää. Mutta siltikin.

Vauveli on ollut vähän normaalia rauhallisempi pari päivää, en tiedä onko jotain kasvupyrähdystä/nukkumista vai mitä. Liikkuu siis kyllä, mutta rauhallisemmin kuin edeltävinä viikkoina.

Mites te muut?

Sirppuliini 23+6
 
Minulla onneksi käy toisinpäin, että raskaana päänsäryt vähenee. Toki niitä on, mutta ei yhtään niin paljon kuin normaaliolotilassa. Buranaa saa ottaa ensimmäisen ja toisen kolmanneksen. Viimeisellä kolmanneksella ei saa ottaa. Viimeisellä kolmanneksella panadol ja panacod ovat niitä yleinsä käytettyjä särkylääkkeitä. Ja kannattaa pyrkiä ennekoimaan ensioireista. Panadolistakin voi saada apua, jos tarpeeksi aikaisin tajuaa sen ottaa eikä vasta, kun särky jo kova.
 
hupiaelämään mä en ole uskaltanut ottaa ollenkaan Buranaa! Enpäs tiennytkään että sitä saisi ottaa. Englannissa esikon raskauden aikana se oli kiellettyjen listalla koko raskauden. Siellä tosin ei saa mitään itsehoitolääkkeitäkään apteekista ilman lääkärillä käyntiä... Oltiin siis siellä nyt kesällä reissussa ja olisin jotain ummetusapua hakenut niin kun sanoin että olen raskaana niin ohjasi NHS:n walk-in centeriin.. No en mennyt vaan päätin kirvistellä Suomeen asti. Ihme touhua.
 
Helpolla mäkin pääsen tässäkin raskaudessa kuten aikasemminkin, ei suurempia ongelmia.

No , tuon ummetuksen kanssa olen kans taistellut alusta asti, pärjännyt sen kans jotenkin, Levolacia olen nyt kyl jo harkinnut.

ja nyt sit tää päänsärky.. siinäpä ne mun vaivat taitaakin sit olla. En toki valita:)

Enemmänhän mulla oli alussa ongelmia pään sisällä kun pelkäsin vaikka mitä..

Sitä odottelua täälä vain on..jonkinmoinen rajapyykki taas huomenna poksuu..rv30..jee!
Isolta mun maha ainakin jo tuntuu ja hiukan on joissain hommissa tiellä :)
Synnytykseen pääsyä kovasti jo odotan vaikka sitä jännitänkin ja ennenkaikkea vauvaa syliin :heart:

Piti vielä lisätä..
Vauvan hikan tuntee selvästi :)
Sit typy "istuu" mahassa ja koittaa tulla kyljestä ulos, hiukan tuntuu häijyltä..sais kyl jo kääntyä alaspäin!

Sit vielä ...huhuu.. Pökön tyttö mitä kuuluu ihanaan vauva arkeen??
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: TR
Suuren suuret pahoittelut Esterille! En tiedä, vieläkö luet tätä palstaa mutta voisit kokeilla Valioravinnon Omega7 -kapseleita, limakalvoja tukemaan. Olen ymmärtänyt, että limakalvojen takia jotkut lääkärit suosittelevat sitä kuukauden taukoa. Jotkut taas väittävät, ettei ole mitään väliä, tauon pitämistä suositellaan lasketun ajan laskemisen helpottamiseksi. Minä uskoin noihin kapseleihin, kun oli muutama varhainen keskenmeno tapahtunut. MIelessäni päätin, että limakalvot eivät vaan suostu yhteistyöhön kiinnittymään pyrkivän alkion kanssa.. aloin syömään omegoita ja tämä yritys nyt on toistaiseksi pysynyt kiinni. (Oli miten oli, ei kai ole haittaa noista, samalla on ihon kunto parantunut ja muutkin limakalvot voivat hyvin.)

Mutta täällä pitäisi olla 10 viikko alkamassa nyt. Pahoinvointi, joka oli kiusallisen voimakasta noin viikot 6-8 alkoi hellittää viime viikolla. Samaan aikaan ehkä myös turvotus mahassa ja rinnoissa hellitti vähän. Toki mietin, että näinköhän on huono merkki mutta eipä sille mitään voi jos on. Rinnat ovat joka tapauksessa noin tuplanneet pienen kokonsa.. ehkä tässä jotain hormonitoimintaa on menossa. Nyt ei enää okseta koko ajan. Viime viikolla varsinkin illat olivat pahoja, kuvotus oli sietämätöntä.

Ultra on tasan 2 viikon päästä ja verikokeet (varhaisraskauden yhdistelmäseula). Jännittää jonkun verran, että mitä sieltä paljastuu ja missä vaiheessa on tehtävä päätös lapsivesipunktiosta. Olisi kai helpointa vain tehdä päätös nyt, että menen punktioon, oli tuo seulontatulos sitten mikä hyvänsä. Tuntuu, että se olisi minun psyykelleni paras ratkaisu. Olen taipuvainen huolestumaan ja huolehtimaan herkästi. Tässä tapauksessa tieto sikiön terveydentilasta voisi lisätä odotusajan hyvinvointia.
Tai en tiedä.

Välillä pelottaa ihan kamalasti, että mihin ollaan joutumassa. Joku on ottanut kehoni ja tunteeni hallintaansa ja minä en voi muuta kuin ihmetellä, mitä on tapahtumassa. Olen halunnut äidiksi koko ikäni ja nyt kun se on mahdollisesti tapahtumassa, olen melkein paniikissa.

Tällaisia oman navan ympärillä pyöriviä ajatuksia täällä. Kai tässä on pahinta se, ettei voi hallita tilannetta. Ei voi tietää, miten tässä käy. Kun haluaisi hallita (luontoa), muttei vaan voi. On opittava hyväksymään.. luottamaan.
 
  • Tykkää
Reactions: TR



Odottaja......monesko lapsi.........la


äitiys ja onni (40)...........3..............19.09.13 / TAYS
Odottaja 70 (40)............1yht..........29.10.13
tuulias (40)...................3..............05.11.13
Nicola73 (40)................2..............05.12.13
Sirppuliini (40)..............2..............10.12.13 / KÄTTÄRI
Maisa72 (41)...............4...............11.12.13
HillaKat (39).................6..............12.12.13
Joulu13 (40).................2..............13.12.13
Alexa (40)....................4..............21.12.13 / KOS
mamuska7 (39)............6..............01.01.14
Milla-Sofia (41)............7..............04.01.14
äiskä-73 (40)...............5..............18.02.14
TR (44).......................4..............08.03.14 / K-HKS
JohannaT (39).............1..............18.03.14
memmu05 (40)............1...............03.04.14




Synnyttäneet:

Pökön tyttö........3.6.13 (2 pvää yli LA)......poika (4050 g, 52 cm)


 
Siirsin listaa lähemmäksi.

Johanna alkuraskauden pelot ovat täysin normaaleja erityisesti ekassa raskaudessa (seuraavissa asioita ei ehdi miettimään ;)). Voin lohduttaa että ne helpottavat kyllä aikanaan vaikka ei se tietenkään sun oloasi tällä hetkellä auta. :( Kaikki noi paniikin tunteet ja epävarmuus siitä onko tässä nyt tehty ihan elämääkin isompi virhe ja miten me oikeesti pärjätään ja miten hirveästi elämä nyt muuttuu jne -ajatukset voin allekirjoittaa omasta ekasta raskaudestani. Nyt kun olen melkein 2-vuotiaan lapsen äiti, niin voin sanoa että kyllä tämä on ollut elämäni paras teko ja kaikki asiat järjestyvät ja niitä on turha etukäteen murehtia. Usko vaan siihen että sä osaat ja sun kroppas osaa ja tietää kyllä. :)

Tosta punktiosta sen verran, että älä mene siihen turhaan jos seulat eivät hälytä. Siinä on omat riskinsä ja jos seulat eivät hälytä ja niskaturvotusta ei ole, niin tsäänssit kromosomipoikkeavuuteen ovat kuitenkin hyvin hyvin pienet.

Hirmusti tsemppiä sinulle noiden pelkojen kanssa taisteluun. :hug:
 

Yhteistyössä