4.5 VUOTIAAT

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja PILKKU
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

PILKKU

Vieras
Miten pärjäätte 4,5 vuotiaiden kanss? Meillä välillä tosi raisuja yhteenottoja.Kun ei saa jotain asioita periksi rupeaa nimittelemään,puremaan,lyömään myös sylkeminen on tullut kuvioon.Tänään esim. oltiin kaupassa, eikä saanut tiettyä lelua ,rupesi raivoamaan lyömällä ja potkimalla.Pikkasen rupesi hävettämään,ajattelevat että ei ole pojalle opetettu kasvatusta.Joskus tuntuu että onko kasvatus menny pieleen.
 
Samat ongelmat täälä,mut mun poika tuli lokakuussa 5v. Meillä saadaan kanssa hirveitä raivareita pikku asioista,yleensä silloin kun oma tahto ei mene läpi. Ja kun tahtoansa ei saa läpi niin sit huudetaan,karjutaan,muristaan,lyödään äitiä,paiskotaan ovia... Että tällasta meillä. Mä oon välillä ainakin aivan neuvoton,että kuinka pitäs toimia kun esim. lyödään äitiä. Lopulta sitten minäkin menetän hermoni ja karjutaan täälä molemmat. Eli ei kovin fiksua! Oon aatellu,että aika parantaa. Kyllä mä yritän pojalle selittää selittämästä päästyäni,että miks ei saa tehdä noin jne. Oon kiristäny,lahjonu mut mikää ei auta. :headwall:

onneksi on sitten niitä parempiakin päiviä,niinkuin tänään. Ei kertaakaan ole murissut eikä ärjynyt. Eli poika osaa olla tosi mallikelponen kun vaan haluu. Nyt oon huomannut,että jos on ollut oikein huono päivä niin poika osaa katua sitä ihan oikeesti. Yksikin ilta tuli aivan vedet silmissä halaamaan mua kun katui niin kovasti riehumistansa. Kai se ton ikäsillä sitä tunteiden hallitsemisen opettelua. Eli kun raivari tulee niin se on sitte maailmanloppu. Ei osata hillitä sitä/pelästyy itekkin raivoaan ja puretaan se pois.Aikustenkin pitäs opetella tollanen taito :whistle:

Elikkä pointti oli,että ajan kanssa varmasti helpottaa ja kun tästä kaudesta päästään niin uusia tulee :headwall: :heart:
 
joo...Välillä kieltämättä hermot menee tohon poikaan. on siis 4.5v. :\|
Hän on kehitysviiveessä vuoden. Mutta nyt suurinpiirtein vuoden on kestänyt kauhea töniminen ja nyt uuden tarhan(on ollu siä nyt n. päälle puoli vuotta) myötä potkiminen :(
Aikuisia ei tule enään tönimään mutta pienempiään kyllä sitäkin enempi. Miten sen saisi loppumaan. Oon koittanut selitellä ja joka kerran kieltää kunnolla, että miksi ei saa töniä.
Niitä eniten tönii,jotka pitää ääntä..esim. itkee tms.

Onko kellään ideaa miten tuon saisi loppumaan?
 
tohon tönimiseen en osaa neuvoa antaa, kun ei meillä sitä ole esiintynyt. mutta lyömiseen ja potkimiseen on ratkaisu löytynyt, holding. poika on 4.5 vuotta, jos alkaa lyömään, otan syliin pitäen niin käsistä kuin jaloistakin kiinni ja puhun rauhallisesti. väliin menee yli puol tuntiakin rauhoittuessa ja sit ollaan kumpikin hiestä märkänä, mut toimii, ainakin meillä. ei onneksi noita raivokohtauksia ole (vielä ainakaan) julkisilla paikoilla saanut. en siihen viereen kaipaa ainoatakaan (yleensä lapsetonta) itse täydellisyyttä neuvomaan mitä pitäisi tehdä.. mut suosittelen kokeilemaan tota holdingia! =)
ja kaikkihan ne iän myötä rauhoittuu.
 
meillä tytön kanssa samaa... täytti just 5, mut samassa tilanteessa on oltu jo kauan... etenkin, jos itse olen väsynyt, kaikki menee päin mäntyä! nyt olen ihan yrittämällä yrittänyt miettiä, miten esitän asiani hänelle ja nyt yli viikko ilman mieletöntä raivaria!!! ennätys meillä! holding ei ole meillä sopinut, eikä edes voimat siihen riitä, joskus olen joutunut istumaan tytön päällä, ettei satuttaisi itseään. Meillä välillä kaupoilla ollessa tyttö alkaa roikkua veljen rataissa ja yrittä kaataa niitä. vaikka kuinka rauhallisesti irroitan hänen käden niistä, tyttö heittätyy maahan ja huutaa kovaan ääneen:"äiti miksi sinä tönit, et saa satuttaa!!!" voitte uskoa, että ihmiset katsoo. mut katsokoot, minä jatkan rauhallisesti matkaa ja sanon, että tule perässä. usein kyllä tulee sorruttua samaan huutamiseen ja vajoaa itse samalle tasolle lapse kanssa. sitten taas nolottaa...
 
Meillä ollut kokemuksia noista kaikista. nyt uutuutena on tullut se sylkeminen,ja neiti-ihminen kysymyksessä.. Nyt on edessä sitten kasvatus- ja perheneuvolaan aika psykologille tässä varmaan tämän kuun aikana. Meillä ei myös holding auttanut, ei mietinnät,ei nurkkaan laitot eikä lelutakavarikot, ei ne tarraehdotukset,mitä jossain dokumenttisarjassa käytiin läpi..
Karkailu,raivokohtaukset,lyömiset,tönimiset,syljennät ovat jatkuneet..
 
Meillä kans samanlaisia ongelmia, kohta 5 vuotta täyttävän tytön kanssa. Saa ns. raivokohtauksia usein, silmät seisoo päässä kun on niin vihainen. Kiroilee, potkii, nimittelee, heittää tavaroita yms. Todella tyttömäistä, oikein pikku prinsessa! Tämä on varmaan se kuuluisa viiden vuoden uhmaikä mitä nyt eletään, loppuu toivottavasti aikanaan. Tyttö on nyt kotihoidossa ja kaipaa paljon kavereita joskus tekis mieli laittaa hänet päiväkotiin kun on niin mahdoton, onnex on sentään seurakunnan kerho helpotuksena pari kertaa viikossa.
 
Meidän tytöllä oon yhdistänyt kiukkupuuskat täysin väsymykseen.

Jos illalla lähtee ajelemaan hänen kanssaan kauppaan, niin uni tulee. Muuten ei ole nukkunut vuoteen päiväunia ja selvästi ois niiden tarpeessa.

Joskus on lähdettävä ajelulle ihan vain se mielessään, että saisi tytön nukahtamaan.
 

Yhteistyössä