38+3 ja synnytyspelko iski

[PANIC]

Eli kolmatta odottelen ja nyt, viimeisillä metreillä iski hirveä synnytyspelko.

Edelliset syntyneet ilman kivunlievityksiä, koska olleet nopeita synnytyksiä. Joista EI ole jäänyt kuitenkaan traumoja vaan tähän asti olen kokenut ne pelkästään positiivisina kokemuksina.

Nyt kuitenkin pelottaa, että minulle tapahtuu jotain tai lapselle. Pelkään, että en saa kivunlievitystä, että lapsi jää jumiin ja joudutaan ottamaan irti imukupilla. Pelkään, että synnytyksestä tulee pitkä, tai synnytyksen käynnistyminen venyy niin, että vauva kasvaa liian isoksi. Koskaan ei ole tehty synnytystapa-arviota tai muutoinkaan katsottu minkäkokoinen lapsi sieltä sopii tulemaan. Kuopus oli 3660g ja esikko pari sataa grammaa pienempi.

Pelkään, että nämä hirveät liitoskivut, joista kärsin eka kertaa, onkin merkki siitä ettei lapsi sovi tulemaan tai että tarjonta on väärä.

Pelkään, etten saa lapsille (10 ja 12) hoitajaa synnytyksen ajaksi.

Huoh, ei taida olla asiaa mitä en pelkäisi

 

[PANIC]

Oonko tosiaan ainoa pelkoni kanssa

 

[bud]

Hyvin se menee. Jos on taas nopea synnytys, niin vielä ponnistusvaiheeseen on olemassa hyvä kivunlievitys-piikki..

 

[mo1]

Mistähän pelkosi nyt yhtäkkiä kumpuavat? Toki niitä voi olla vaikea järjellä vaimentaa, mutta turhaan pyörittelet päässäsi moisia pelkoja. Takana on kaksi normaalia ja hienosti sujunutta synnytystä. Koskaan ei toki voi tietää mitä elämässä tulee tapahtumaan. Voithan vaikka kompastua huomenna rapuissa ja halvaantua.

Jos kyseessä on edellisten tapaan nopea synnytys, voi olla mahdollista ettet ilokaasua ihmeempiä puudutuksia ehdi saada. Vauva asettuu kunnolla lähtökuoppiinsa vasta synnytyksen käynnistyessä ja sen edistyessäkin asento voi vielä muuttua, joten virhetarjontaa on aivan turha tässä vaiheessa pelätä. Samoin imukuppia. Sille vain ei voi mitään, jos keho ei yhtäkkiä kriittisessä kohdassa tuotakaan riittävän voimakkaita supistuksia, napanuora on tiukasti kaulan ympärillä tms.

Koita ottaa nyt loppuaikakin vielä rennosti. Se menee miten on mennäkseen, eikä sitä etukäteen panikoimalla saa kuin korkeintaan huonompaan suuntaan.

 

[PANIC]

Sitäpä kun tietäisi mistä tämä tuli Aiemmin pidin odotus-ajan yhtenä helpoimpana asiana synnytystä. Pelottaa vaan ettei kaikki menekään hyvin. Ja että kipua ei kestä. Ja että lapsille ei saa hoitajaa. Alkaa levy kiertämään uhkaavasti samaa rataa...

 

["..."]

Mulla ainakin kamalat liitoskivut ennakoivat hyvin ja nopeasti mennyttä synnytystä, johon ehdittiin epiduraalikin ottamaan oikein mainiosti. Onnea matkaan!

 

["neljän äiti"]

mulle ei kyl ehditty ponnistusvaiheessa enää antaa puudutusta.. mutta turhaan sä ap pelkäät etukäteen ja hermoilet asioita mitkä ei välttämättä tule edes tapahtumaan! usko pois, hyvin se menee, oothan jo synnytyksissä ihan konkari.. tiedän, että toki jokainen kerta jännittää vaikka kertoja olis enemmänkin. mut silti, etukäteen murehtiminen on aivan turhaa omien voimien haaskausta. tsemppiä!

 

[Kuukkeli, Kuukkeli]

Itselläni iski synnytyspelko puolessavälissä raskautta (viides lapsi). Kolme edellistä synnytystä ovat olleet tosi kivuliaat. Synnytyksen lähestyessä kivunpelko alkoi lieventyä, mutta tilalle tuli loppuvaiheessa lievää kuolemanpelkoa, lastenhoitajahuolia jne.

Loppujen lopuksi koin synnytyksen, joka ei olisi voinut helpommin mennä. Kaikki meni nappiin ja tosi vähillä kivuilla - ilmeisesti spinaalia ei olisi edes tarvittu, koska olin avautunut tosi vähillä kivuilla yhdeksään senttiin. En olisi ikinä uskonut, että synnytys voi olla tuollainen tai että itse voisin kokea noin helpon synnytyksen =)

Hyvin se menee, usko pois!

 

[Lokki]

Hyvin se menee. Jos on taas nopea synnytys, niin vielä ponnistusvaiheeseen on olemassa hyvä kivunlievitys-piikki..

Paitsi täällä sairaalassa ei ole olemassa sellaista. Kaikkialla sitä ei siis saa todellakaan vaikka tahtoisi.

itse kävin pelkopolilla viikon 36 jälkeen,synnytys käynnistettiin tasan 38.keskustelusta oli jonkin verran apua,lisäksi kirjattiin ttietoihin ns suunnitelma synnytykseen puudutteista tms. Synnytystä hoitanut kätilö ei sit vaivautunut niitä edes lukemaan,vaikka oltiin ainoat koko synnärillä kun vauva syntyi.

 

[bud]

Paitsi täällä sairaalassa ei ole olemassa sellaista. Kaikkialla sitä ei siis saa todellakaan vaikka tahtoisi.

itse kävin pelkopolilla viikon 36 jälkeen,synnytys käynnistettiin tasan 38.keskustelusta oli jonkin verran apua,lisäksi kirjattiin ttietoihin ns suunnitelma synnytykseen puudutteista tms. Synnytystä hoitanut kätilö ei sit vaivautunut niitä edes lukemaan,vaikka oltiin ainoat koko synnärillä kun vauva syntyi.

Ihanko totta ei saa? Se oli ihan rutiininomainen tuikkaus.

 

[PANIC]

Niinpä, joku lääkäri sanoi tän raskauden aikana muun asian yhteydessä että nopean synnyttäjän synnytykset ei yleensä muutu hitaiksi vaan voi odotella samankaltaista tästäkin. Mut huolia ja pelkoja on tosi vaikea ajatella järjellä. Ja varmaan se suurin huoli on kotiin jäävistä lapsista, kun ei voi tietenkään tietää milloin synnytys alkaa ja lastenvahtivaihtoehtoja on toki, mutta ei yhtä joka sitoutuisi kunnolla. Sitä miettii ihan turhaan kaikkea, kuten olisiko parempi synnyttää illalla, yöllä, päivällä jne.

Taitaisi olla parempi että synnytys nyt vaan käynnistyisi loppuisi sitten tämä murehtiminen.

 

[mo1]

bud: Tarkoitat varmaan pudendaalipuudutusta? Käsittääkseni sitä ei tosiaan joka paikassa harrasteta. Ja paikasta riippuu laittaako sen kätilö vai lääkäri.

Lokki: Käynnistettiinkö sulla synnytys sun synnytyspelon vuoksi vai jonkun muun syyn takia?