Mauno on ollut ainakin kahdessa dokumentissa. Toinen oli se elämäntapatyöttömyyteen keskittyvä jossa näkökulma keskittyi tietenkin siihen työttömyyteen ja siinä Mauno suhtautui tilanteeseensa jotenkin huumorimielellä. Tässä vaiheessa tilanne tosin oli jo se että Maunoa tuskin kukaan olisi palkannutkaan. Toinen oli se Kansakunnan olohuone mikä ainakin itselleni paljasti sitten sen Maunon toisen ja hieman totisemman puolen. Maunon työttömyystilannehan oli jo pitkään ollut sama ja pysyikin sellaisena ja Mauno kenties oli jo hyväksynyt sen. Maunolle ja kaltaisilleen ei vain ole sitä oikeaa tukimuotoa joten jäävät työkkärin listoille.
Nyt tarina palautui elävästi mieleeni. Kirjoitin jo aiemmin tässä ketjussa pitkän pakinan. Maunolla oli muistaakseni vaikea lapsuus. Jos en väärin muista, ankara isä aiheutti hänelle elinikäiset traumat.
Kuuntelin aamulla radio Yle Ykköseltä aivotutkija Katri Saarikiven (toivottavasti nimi on oikein) kolumnin. Hän on jutussaan täysin oikeassa. Olen yksi noista aivolohkouhreista. Elin ennen aina puun ja kuoren välissä. Elätin itseni ja perheeni, ja läheisriippuvaisena hyysäsin toisten asioita. Olin jokapaikanhöylä, joka käytti liikenevän aikansa kirjoittamiseen ja lukemiseen. Musiikkialalle en olisi ilennyt lähteä, sillä Suomessa arvostetaan vain huippuosaamista. Minulla on loputon viharakkaussuhde musiikkiin. Äitini puoleisessa suvussa oli tietääkseni musikaalisuutta, ja joku heistä oli Suomen euroviisuedustaja muinaisuudessa.
Aki Kaurismäki on ykkösohjaaja fanilistallani. Hän tutkii ja kertoo töissään syrjäytyneistä ja laitapuolen kulkijoista. Näyttelijöiden repliikit ovat rosoja, karuja ja yksioikoisia. Viimeksi katsomani elokuva on Pidä huivistasi kiinni Tatjana.
Nostan vielä yhden aiheen ennen kuin suljen iPadini akkukataukseen.
Viime viikolla lööpeissä oli surmattu professori, jonka adoptiopoika teki isänsä tapon. Missä pariskunta teki virheen? Sitä eloon jäänyt leski pohtii lopun ikänsä. Liika hyvyys ja hyysääminen voi koitua omaksi kohtaloksi. Entinen puolisoni usein käytti sanaa karhunpalvelus. Ketään ei pidä rakastaa hengiltä.
Tuota vertausta kai käytti joku ammattiauttaja, jonka puheilla pakisin lasteni isän takia kriisivuosinani. Kaikesta viisastuneena keskityn vain itseni rakastamiseen, ja vältyn samalla riehuvilta seksitaudeita. Kiitos syysaamun antoisasta seurasta.
Tein kai noin 30 ilmiantoraporttia palstan valvojalle eli modelle Rasistisesta ratikka X-viestistä. Toivottavasti myös mode pitää hyvää huolta hyvinvoinnistaan.
Ha en bra dag alla tillsammans! Vi hörs igen.
.