3-vuotias joka istuisi vain rattaissa eikä kävelisi metriäkään

[vänkäämiseen väsynyt]

Miten olette muut toimineet vastaavanlaisessa tilanteessa?

Meillä on 2 lasta, ikäeroa noin 1,5v. Nuoremman syntymän jälkeen työntelin heitä pitkään siskonistuimella varustetuissa rattaissa, mutta jossain 2,5 ikävuoden jälkeen aloin pikkuhiljaa myös kävelyttämään isompaa. Alkuun tuntui että homma lähtisi sujumaan ihan ok, kävelymatkat pitenivät pikkuhiljaa jne.

Nyt tilanne on ollut jo pitkään sellainen, että tuo käveleminen on isomman kanssa ainaista taistelua. Jo kotiovella alkaa sama: "En haluu kävellä." levy pyörimään, ja joskus sitä jatkuu koko matkan. Mitään kohtuuttoman pitkiä matkoja en lasta mielestäni kävelytä, tyypillisin matka on ehkä kilometrin pituinen. Johdonmukaisesti olen selittänyt, että noin isot lapset eivät enää istu rattaissa kuin poikkeustapauksessa. (Kiire/pidempi matka jolloin saa istua osan matkasta/kipeänä matkalla lääkäriin ym.) Tällöinkin olen sanonut etukäteen että nyt voidaan toimia näin, eli kinuamiselle en ole koskaan antanut periksi.

Silloin jos kuljen isomman kanssa saman matkan kahdestaan, hän yleensä kävelee aina ihan reippaasti. Mutta heti kun rattaat ovat vieressä, ja nuorempi istuu kyydissä, ei huvittaisikaan kävellä. Välillä olemme miettineet auttaisiko tuon siskonistuimen poistaminen tilannetta mitenkään, mutta toisaalta sitä kuitenkin välillä vielä tarvitaan.

Tuntuu vain, että olen välillä aika lopussa näiden ainaisten vänkäämisten kanssa. Varsinkin kun siihen että nuorempikin alkaisi kävellä rattaiden vierellä tulee menemään vielä jonkin aikaa. (Ja kun se tapahtuu, meille on luultavasti jo seuraava lapsi syntynyt.)

 

["Helmi S"]

Meillä oli sama tilanne vuosi sitten, ja mun mielestä liittyy sisarkateuteen. Toinen saa istua kyydissä ja toinen ei. Tuntuu epäreilulta - varsinkin jos molempien on mahdollista istua rattaissa.

Mä en viitsinyt tehdä asiasta ongelmaa. Kävelivät sen verran, mitä molemmat kävelivät - nuormpi oli 1,5 - 2 -vuotias. Kyytiinkin sai tulla. Sitten sujui, kun pääsi pyöräilemään - isompi polki itse ja pienempi oli mun kyydissä. Kai sitä voi periaatteesta kasvattaa ja pistää kävelemään, mutta mun mielipide on se, että on turha taistella sellaisia taisteluja, jotka eivät ole perusteltuja, vaikkakin joskus tuntui tyhmältä, että niin iso lapsi istui vielä rattaissa. Nykyään rattaita ei ole enää käytössä. Hyvin sujuu kävely molemmilta.

 

["annika"]

ota se pienempi kantoreppuun? tai laita ota sisaristuin irti ja kanna sitä sisaristuinta varalta vaikka selässä, tai rattaista riippuen se sisaristuin saattaa mahtua myös rattaiden tavarakoriin.

meillä on ihan samanlaisia ongelmia, joten en sen kummemmin oikein osaa auttaa, tosin isompi lapsi on 2.5 v joten en ole kovin pitkiä matkoja edes olettanut sen kävelevän. mutta lähipuistoon oon edellyttäny että kävelee(n 300m) jos ei kävele niin sitten ulkoillaan omalla pihalla.. yleensä sitten kävelee. joskus huomaamattaan saattaa kävellä lähelle kilometrin matkan, sitten huomaa että selkeästi vain väsyy. meillä pienempi on sen verran innokas kävelijä että luulen että rattaat voi ehkä syksyllä jo jättää lyhyillä matkoilla kokonaan pois niin ehkä se siitä helpottuu tuolla isommallakin.

 

[vänkäämiseen väsynyt]

On tietysti vähän "makuasia" mikä on perusteltua ja mikä ei. Itse en koe että sisarkateus riittäisi perusteeksi isomman rattaissa istumiselle. Varsinkin kun pieni liikunta olisi lapselle vain hyväksi. Surkuhupaisimia ovat varmaan ne tilanteet, kun isompi juoksentelee ja lähes hyppii seinille kotona ennen lähtöä. Matkalla ei huvittaisi kävellä metriäkään. Ja sitten kun päästään perille kauppaan/kyläpaikkaan/puistoon ym. niin siellä taas mennä vipelletään täynnä energiaa.

 

[vänkäämiseen väsynyt]

Sisaristuin on sellaista mallia, että sen kiinnittäminen tai irrottaminen ei käy ihan käden käänteessä. Siksi se luultavasti pysyy siinä niin kauan kun sitä oikeasti ei enää tarvita ollenkaan. Oma fyysinen kuntoni ei myöskään ole niin hyvä, että jaksaisin tuota 12-kiloista kuopusta kovin pitkiä matkoja kanniskella.

 

[pointti]

On tietysti vähän "makuasia" mikä on perusteltua ja mikä ei. Itse en koe että sisarkateus riittäisi perusteeksi isomman rattaissa istumiselle. Varsinkin kun pieni liikunta olisi lapselle vain hyväksi. Surkuhupaisimia ovat varmaan ne tilanteet, kun isompi juoksentelee ja lähes hyppii seinille kotona ennen lähtöä. Matkalla ei huvittaisi kävellä metriäkään. Ja sitten kun päästään perille kauppaan/kyläpaikkaan/puistoon ym. niin siellä taas mennä vipelletään täynnä energiaa.

voisko kävelyreissun tehdä jotenkin kiinnostavaksi, sais vähän pomppia lumihangessa ja ihmetellä asioita matkan varrella...

 

["vieras"]

Meilla vanhempi alkoi heti kavelemaan kunnolla kun mahdollisuus kyytiin jai pois, ja samaa on moni muukin sanonut. Lapset on viisaita, miksi kavella jos ilmainen kyyti on tarjolla?

 

[vänkäämiseen väsynyt]

Näitä kiinnostavia juttuja olen toki välillä kokeillut, joskus toimivat tosi hyvin, joskus ei.

Vieras: Nyt en ole ihan varma mitä tarkoitit tällä kyytimahdollisuuden pois jäämisellä? Sitä että ottaisimme rattaista siskonistuimen kokonaan pois? Kuten jo totesin, mielelläni ottaisinkin sen pois jos istuimen saisi helposti takaisin. Sitä on kuitenkin vielä satunnaisesti poikkeustilanteissa tarvittu - ja tarvitaan jatkuvasti taas sitten kun vauva syntyy.

 

[pha]

Meillä auttaa huomion siirto pois kävelystä. Jo pukemisvaiheessa keksin jonkun hyvän puheenaiheen, josta saadaan muovattua leikki tai pitkä keskustelu. Jos saa lapsen keskittymään siihen, niin hän kävelee ilman narinoita. Erityisesti meillä lasta kiinnostavat tarinat ajasta ennen hänen syntymäänsä. On kai jotenkin kiehtovaa ajatella, että äidillä ja isällä on ollut jänniä seikkailuja kauan sitten.

 

["huoh"]

"Johdonmukaisesti olen selittänyt, että noin isot lapset eivät enää istu rattaissa kuin poikkeustapauksessa."

Olenko ainoa jonka mielestä tuo kuulostaa hullulta lauseelta? Ja kysymyksessähän siis 3-vuotias LAPSI. Ei mulla muuta enkä jaksa kajota koko aiheeseen. Kaikesta te aikuiset (?) ihmiset jaksatte vääntää niiden lapsi-raukkojenne kanssa ongelmia

 

[Sompio]

Jos 2,5-v aloit kävelyttämään isompaa niin ihan liian myöhään! Meillä käveltiin jo reilun vuoden iässä kauppamatka (reilu kilometri). Lapsella riitti intoa kävelyyn niin toki kannustettiin kävelemään heti kun halus. Nyt 2,5-v kävelee useamman kilometrin. Usein isin kanssa kotipäivänä käyvät ulkoillessa ihan vain kävelemässä kun lapsi tahtoo.

Laita pienempi ainakin heti kävelemäänn kun sen taidon osaa. Vaikka lyhyitä matkoja kun ei heti tietty pitkiä jaksa. Isompikin ehkä innostuu kun huomaa että pienempi kävelee.

Tai sit hommaat yhden hengen rattaat ja isommalle siihen vaan seisomalauta.

 

["shihtzu"]

Esikoinen on juuri tuollainen laiska tapaus, ei kävelisi millään, vaikka kuinka kannustaisi. Kerhoonkin kun mennään, niin melkein mun puntissa roikkuu kun pitäisi kantaa autolta sisälle, jota en kyllä tee. On ihan pienestä pitäen nauttinut rattaissa istumisesta. Joskus intoutuu kävelemään. Meillä on seisomalauta rattaissa, jolla tykkää seisoa.

Nuorempi veljensä vaikuttaa paljon halukkaammalta kävelemään.

 

["mä"]

Kannattaa ottaa istuin kokonaan pois . Jos on tulossa kolams joka vie sitten ton sisaristuimen niin luuletko että marina loppuu siihen .
Vaihda istuin seisomalautaan helppo laittaa paikoilleen ja ottaa pois.

 

[isoäiti mölykylästä]

minusta kolme vuotias ei ole vielä kovin iso istumaan rattaissa. jos ei alkais kävelemään ja pakko olis mennä, niin sitten sais istua rattaissa

 

[Champion]

Mä kyl vein tuplarattaissa lenkeillä noita muksuja aika vanhaks asti :ashamed: Mä en jaksanu vängätä vastaan ja lopulta kun molemmat sai pyörät alleen niin päästiin rattaista eroon. Eli olisiko mahdollista et odottelet kesään ja kun lapsi saa pyörän alle niin unohtuisi sitten rattaatkin? Meillä tais olla jopa 4 ja 2,5 vuotta vasta kun lopetin tuplien käytön. Tosin mulla oli se et mulla on kaks koiraa joita oli pakko lenkittää ja mä haluan reippaan hikilenkin enkä mitään lapsen lönköttelylenkkiä. Rattaissa vein pienempää vielä tarvittaessa mut esikko rakastui pyöräilyyn kerrasta eikä sen jälkeen tupliin halunnut

 

["noo"]

Mä oon ratkaissu tuon ongelman sillä että talvella isompi kulkee pulkan tai kelkan kyydissä ja kesällä pyörällä.

 

[Perustollo]

Meillä 1,5v kävelee ja 3v istuu rattaissa
Enkä viiti vetää siitä mitään pultteja, kävelee kun huvittaa. Mulle riittää, että tiedän lapsen saavan tarpeeksi liikuntaa päivittäin muutenkin.

 

["mä"]

Kyllä se rupee kävelemään viimeistään silloin kun kaverit nauraa sille että se istuu vielä rattaissa
Jos lapsi liikkuu muuten tarpeeksi niin en olisi huolissani .
Syksyllä tuli yksi lapsi vielä rattailla eskariin mutta se loppui nopeesti kun joku kavereista oli ihmetellyt asiaa.

 

["äiti"]

ei huolta. On sitä 5v lykätty myös rattaissa. Poika oli vielä ison kokoinen. Rattaat vaan natisi liitoksistaan ja olivat leviämis pisteessä.

Kieltämättä oli kyllä koominen näky kaupungilla.

 

["Minä"]

Kyllä mäkin ottaisin istuimen kokonaan pois tuossa tilanteessa kun kolmas jo tulossa. Nyt talvella voit kuljettaa isompaa, tai vaikka molempia, tarvittaessa pulkassa. Ja kannattaa alkaa harjoitella sitä kävelyä jo aikaisemmin. Heti vaan pieniä hetkiä kun lapsi ulkona osaa kävellä.

 

["aha"]

[QUOTE="äiti";25598965]ei huolta. On sitä 5v lykätty myös rattaissa. Poika oli vielä ison kokoinen. Rattaat vaan natisi liitoksistaan ja olivat leviämis pisteessä.

Kieltämättä oli kyllä koominen näky kaupungilla.[/QUOTE]

Sinäkö lykkäsit?

 

["vieras"]

Minkä ikäinen nuorempi on? Pienempi kantoreppuun ja isompi kävelemään.

Meidän tässä kuussa 3v täyttävä kävelee reippaasti pari-kolmekin kilometriä. Tarhaan vien kyllä aamuisin kärryillä, lapsi kävelee kuitenkin sen verran hitaasti ja känkkäränkkä iskeekin niin minä en vaan jaksa kantaa 16-kiloista rasvattua saippuaa. Aamuisin on usein vähän kiirekin, mieluummin työnnän lapsen kärryissä jolloin matkaan menee 20min kuin että käveltäis ja matkaan menis 40min. Iltapäivällä sitten kävellään kotio.

 

[Jebs]

Ensinnä tuli mieleen, että ennenvanhaan ei ollut mitään kaksipaikkaisia rattaita ja kun seuraava tuli, niin eka tuupattiin ulos, eli siinä 1,5-2-vuotiaana.

Seuraavaks mietin tuota koirat+lapset -yhtälöä, jotta silloinhan kimpparattaat on tosi hyvä juttu,ja jos ne ipanat vielä suostuu rattaissa istumaan ni sehän on mahtava juttu! Ainahan voi jonnekin metsään lykkiä, missä voi kaikki päästää vapaaksi ja kaikki saa liikuntaa