H
Huoh
Vieras
Kyseessä just 3 v täyttänyt poika, joka alkoi puhua 2-vuotiaana.
Puhuu tosi pitkiä lauseita (kymmenenkin sanaa) mutta kirjaimia puuttuu hirveästi eikä puhetta ymmärrä muut kuin vanhemmat ja hoitotädit. Muut lapset, varsinkin vähän vanhemmat esim.hoidossa ja puistossa jne, huomauttelevat ja pilkkaavat poikaa puheesta
Esim: Posti-Pate laulu kuulostaa tältä: "Pottin uo ate oka-ee uoo..." eli sanojen alusta puuttuvat konsonantit lähes poikkeuksetta?? Sanoo tai yrittää sanoa pitkiäkin sanoja, kuten vaaleanpunainen, nostolava-auto jne (keväällä vielä kaikki kolmetavuiset sanat olivat kaksitavuisia, kuten trakto(ri),kaivu(ri) eli tässä on nyt kehittynyt).
Hoidossa tähän puuttuivat nyt kesän alussa ja samantien asia alkoi stressata meitä vanhempia (siihen asti oikeesti kuviteltiin, ettei puheessa ois isompaa ongelmaa, koska mehän tajutaan poikaa lähes 100%:sti
). 3v neuvolassa kuitenkin sain ruinata lähetteen puheterapeutille? Puheterapiaan päästään vasta joskus 1,5 VUODEN päästä, meillä kunnassa vaan 1 terapeutti ja hän hoitaa kaikki, pikkulapsista halvauspotilaisiin asti...
Lähinnä kiinnostaa, että jos muilla kokemusta vastaavasta, niin korjaantuiko kuinka nopeasti ja vaatiko paljon "väliintuloa", korjaamista ja harjoittelua? Me tehdään niin, että kun poika sanoo jotain selkeesti väärin, niin sanotaan vaan perässä oikein tekemättä sen isompaa numeroa asiasta (siis ei jankata, että sano "pos-ti" tms) ja vähän ollaan yritetty houkutella sanomaan jotain pärinä-ääniä ärrän opettelemiseks, mutta sellasesta poika tuntuu hermostuvan tai ainakaan se ei motivoi häntä?
Puhuu tosi pitkiä lauseita (kymmenenkin sanaa) mutta kirjaimia puuttuu hirveästi eikä puhetta ymmärrä muut kuin vanhemmat ja hoitotädit. Muut lapset, varsinkin vähän vanhemmat esim.hoidossa ja puistossa jne, huomauttelevat ja pilkkaavat poikaa puheesta
Esim: Posti-Pate laulu kuulostaa tältä: "Pottin uo ate oka-ee uoo..." eli sanojen alusta puuttuvat konsonantit lähes poikkeuksetta?? Sanoo tai yrittää sanoa pitkiäkin sanoja, kuten vaaleanpunainen, nostolava-auto jne (keväällä vielä kaikki kolmetavuiset sanat olivat kaksitavuisia, kuten trakto(ri),kaivu(ri) eli tässä on nyt kehittynyt).
Hoidossa tähän puuttuivat nyt kesän alussa ja samantien asia alkoi stressata meitä vanhempia (siihen asti oikeesti kuviteltiin, ettei puheessa ois isompaa ongelmaa, koska mehän tajutaan poikaa lähes 100%:sti
Lähinnä kiinnostaa, että jos muilla kokemusta vastaavasta, niin korjaantuiko kuinka nopeasti ja vaatiko paljon "väliintuloa", korjaamista ja harjoittelua? Me tehdään niin, että kun poika sanoo jotain selkeesti väärin, niin sanotaan vaan perässä oikein tekemättä sen isompaa numeroa asiasta (siis ei jankata, että sano "pos-ti" tms) ja vähän ollaan yritetty houkutella sanomaan jotain pärinä-ääniä ärrän opettelemiseks, mutta sellasesta poika tuntuu hermostuvan tai ainakaan se ei motivoi häntä?