P
pian kuuro ja hullu
Vieras
Kokemuksia kaipaan!
Onko muiden 3-vuotiaat olleet JATKUVASTI äänessä, aamusta iltaan?
Meillä tyttö puhuu kovaa, laulaa kovaa ja yleensä vaan pitää mekkalaa aamusta iltaan, taukoamatta. Missä vaan, milloin vaan - kotona, pihalla, autossa... jne.
Vieraiden ihmisten keskuudessa on hieman ujo ja vieraskorea, joten silloin hiljenee (ainakin hetkeksi) mutta muuten on tauotonta meteliä.
Yrittää jopa ruokapöydässä lauleskella jne. Saan jatkuvasti muistuttaa puhua hiljempaa, laulamaan hiljempaa... Jos hänellä ei muuten ole asiaa tai puhuttavaa, niin hän keksii omia sanoja ja lauluja, sanoilla ilman mitään merkitystä.
On todella uuvuttavaa olla jatkuvan hälyn keskellä. Kotona on myös vauva ja esim vauvan huutaessa tyttö vaan laulaa entistä kovempaa tai esittää mulle kysymyksiä ja vaatii keskustelemaan kesken pahimman huutokonsertin (jos vauva huutaa nälkäänsä tai mahakipuja, onneksi ei kovin usein huuda...).
Mä tuun kohta ihan hulluks tuosta jatkuvasta kailottamisesta. Ongelma vaan yltyy jos on itse puhelimessa tai yrittää keskustella jonkun kanssa. Lapsi vaan puhuu päälle ja korottaa ääntään jos hänelle ei vastaa, vaikka aina häntä oikaistu ettei saa puhua päälle tai keskeyttää muita.
Häntä kuunnellaan kyllä ja hänen kanssa vietetään aikaa, saa riittävästi huomiota mutta tuntuu ettei mikään riitä... HUOH.
Onko odotettavissa helpotusta tähän iän myötä...?
Onko muiden 3-vuotiaat olleet JATKUVASTI äänessä, aamusta iltaan?
Meillä tyttö puhuu kovaa, laulaa kovaa ja yleensä vaan pitää mekkalaa aamusta iltaan, taukoamatta. Missä vaan, milloin vaan - kotona, pihalla, autossa... jne.
Vieraiden ihmisten keskuudessa on hieman ujo ja vieraskorea, joten silloin hiljenee (ainakin hetkeksi) mutta muuten on tauotonta meteliä.
Yrittää jopa ruokapöydässä lauleskella jne. Saan jatkuvasti muistuttaa puhua hiljempaa, laulamaan hiljempaa... Jos hänellä ei muuten ole asiaa tai puhuttavaa, niin hän keksii omia sanoja ja lauluja, sanoilla ilman mitään merkitystä.
On todella uuvuttavaa olla jatkuvan hälyn keskellä. Kotona on myös vauva ja esim vauvan huutaessa tyttö vaan laulaa entistä kovempaa tai esittää mulle kysymyksiä ja vaatii keskustelemaan kesken pahimman huutokonsertin (jos vauva huutaa nälkäänsä tai mahakipuja, onneksi ei kovin usein huuda...).
Mä tuun kohta ihan hulluks tuosta jatkuvasta kailottamisesta. Ongelma vaan yltyy jos on itse puhelimessa tai yrittää keskustella jonkun kanssa. Lapsi vaan puhuu päälle ja korottaa ääntään jos hänelle ei vastaa, vaikka aina häntä oikaistu ettei saa puhua päälle tai keskeyttää muita.
Häntä kuunnellaan kyllä ja hänen kanssa vietetään aikaa, saa riittävästi huomiota mutta tuntuu ettei mikään riitä... HUOH.
Onko odotettavissa helpotusta tähän iän myötä...?